Muistisairaudet vaivaavat lähes 200 000 suomalaista – Mehiläisen erikoislääkäri: ”usea muistisairaus on tutkitusti hidastettavissa”

Muistiliiton mukaan muistisairaudet koskettavat arviolta 193 000 suomalaisista ja niihin sairastuu vuosittain 14 500 henkilöä. Määrät lisääntyvät jatkuvasti väestön ikääntyessä. Muistisairauksista yleisin ja tunnetuin on Alzheimerin tauti. Muita muistisairauksia ovat muun muassa aivoverenkiertohäiriöön liittyvä muistisairaus, Lewyn kappale -tauti sekä otsa-ohimolohkorappeumat. Muistisairaudet rappeuttavat aivoja, heikentävät ihmisen toimintakykyä ja johtavat edetessään dementiaan.

- Muistisairauden tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on äärimmäisen tärkeää, koska silloin sairauden etenemistä voidaan hidastaa merkittävästi. Varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito parantaa merkittävästi elämänlaatua, toteaa geriatrian erikoislääkäri Arvo Haapanen Hämeenlinnan Mehiläisestä.

Muistisairauksien lisäksi myös väliaikaiset muistiongelmat ovat verrattain yleisiä.

- Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ja ne mielletäänkin usein ikääntyvien vaivaksi, mutta jo työikäisillä ilmenee väliaikaisia muistiongelmia. Esimerkiksi unettomuus, väsymys, stressi, työuupumus, masentuneisuus, kiputilat, alkoholin käyttö sekä monet lääkkeet aiheuttavat ohimeneviä muistihäiriöitä, Haapanen jatkaa.

Lääkkeetön hoito etusijalla – FINGER*-toimintamallilla ehkäistään merkittävästi muistitoimintojen heikentymistä vuosittain

Varhaisessa vaiheessa tutkittavalla tai hänen omaisellaan saattaa olla huoli myös älyllisten toimintojen heikentymästä. Tutkimuksissa havaitaan yleensä vähäisiä muutoksia. Muistisairauksien hoidossa lääkkeetön hoito on etusijalla ja edesauttaa toimintakyvyn ylläpidossa kaikissa muistisairauksissa.

- Muistisairauksiin ei ole vielä parantavia lääkkeitä. Suomalaisella geriatrien suosittelemalla FINGER-toimintamallilla voidaan kuitenkin ehkäistä merkittävästi niiden syntymistä. Malli perustuu terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, aivojumppaan ja sosiaaliseen aktiivisuuteen sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaan. Sairaudesta riippuen hoitoon kuuluu myös lääkehoito, jolla on mahdollista hidastaa muistisairauden etenemistä ja lievittää oireita, Haapanen sanoo.

Muistisairauden varhaiset merkit – milloin tutkimuksiin?

Muistisairauden varhaisessa vaiheessa on tavallista havaita samojen asioiden toistelua. Myös muistettavaa asiaa joudutaan kertaamaan aiempaa enemmän ja uuden oppiminen, esimerkiksi teknisen laitteen käyttö, voi olla vaivalloista. Etenkin verenkiertohäiriöön liittyvissä sairauksissa toiminnan ohjaus vaikeutuu, mikä voi näkyä järjestelmällisyyden heikentymisenä ja syrjähtelynä tehtävästä toiseen.

- Muistiongelmien taustasyyt on tärkeä selvittää, jotta elimellisen aivosairauden mahdollisuus voidaan sulkea pois ja oikeanlainen hoito aloittaa. Yksityisellä puolella tutkimuksiin pääsee jo varhaisessa vaiheessa, mikäli itsellä tai omaisella herää epäilys, että niihin voisi olla aihetta, Haapanen muistuttaa.

Laaja kliininen tutkiminen, verikokeet ja pään magneettikuvaus kuuluvat perustutkimuksiin. Vastaanotolla tehdään myös kognitiotestejä, joiden seuraaminen antaa lääkärille lisäarvion pelkän testituloksen lisäksi. Myös taustasairaudet sekä koulu- ja työhistoria käydään olennaisimmilta osilta läpi.

- Omaisten läsnäolo vastaanotolla on erittäin tärkeää. Heiltä saa usein merkittävää lisätietoa, Haapanen päättää.

MUISTISAIRAUDEN HOITOPOLKU PÄHKINÄNKUORESSA Muistisairauden alkuvaiheessa henkilö saattaa havaita lieviä muistin muutoksia, mutta ei tunne itseään sairaaksi. On kuitenkin tärkeää, että sairastunut ja hänen läheisensä tiedostavat tilanteen ja ymmärtävät mistä sairaudesta on kyse, miten sen kanssa tullaan toimeen ja mitä on odotettavissa. Jokaiselle muistisairauteen sairastuvalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma yhdessä läheisten kanssa. Hoitosuunnitelmassa määritellään tavoitteet, millä varmistetaan toimintakyvyn ja elämän laadun turvaaminen niin hyvin kuin mahdollista. Tässä vaiheessa myös edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon tekeminen on ajankohtaista. Muistisairauden hoidossa tavoitteena on, että sairaudesta kärsivä ihminen voi elää mahdollisimman normaalia elämää hänen ja läheisten hyvinvointi huomioiden. Mielekkäät virikkeet, kuten säännölliset ihmisten tapaamiset, kulttuuritilaisuudet ja fyysisen kunnon ylläpito liikunnalla ovat aiempaakin tärkeämpiä.

* Suomessa kehitetty FINGER-toimintamalli pohjautuu kansainväliseen FINGER-tutkimukseen, joka osoitti ensimmäisenä maailmassa, että monipuolista elämäntapaohjelmaa noudattamalla voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. FINGER-toimintamalli sopii sekä terveille että henkilöille, joilla on jo todettu muistisairaus.