Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus Mehiläisessä
Lue lisää
Parkinsonin tauti
Parkinsonin tauti on parantumaton, hitaasti etenevä neurologinen liikehäiriösairaus. Parkinsonin taudin kolme pääoiretta ovat lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys.
Parkinsonin tauti tiiviisti
- Parkinsonin taudin oireet alkavat hitaasti usein ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne vähitellen leviävät kaikkiin raajoihin ja heikentävät toimintakykyä.
- Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa eikä merkittävästi sairauden kulkua hidastavaa hoitoa.
- Lääkehoito on oireiden hoitoa ja tämän tukena Parkinsonin taudin oireita voidaan lievittää säännöllisellä liikunnalla.
Palvelu ja vastaanotot
Neurologi on lääkäri, jonka erikoisosaamista ovat keskushermostoon, ääreishermostoon tai lihaksistoon liittyvät oireet, poikkeamat, vaivat ja sairaudet.
Asiakaspalvelumme 010 414 00 (pvm/mpm) auttaa mielellään sopivan ammattilaisen löytämisessä ja ajan varaamisessa.
Varaa aika neurologilleNeurologiseen fysioterapiaan erikoistuneilla ammattilaisillamme on kattava kokemus neurologisten sairauksien ja vammojen aiheuttamista haasteista. He auttavat, kun haluat parantaa liikkumis- ja toimintakykyäsi sekä löytää yksilöllisiä ratkaisuja arjessa toimimiseen.
Varaa aika neurologiseen fysioterapiaanKun työnantajasi on valinnut työterveyshuollon yhteistyökumppaniksi Mehiläisen, näet työterveyden verkkoajanvarauksesta oman työterveystiimisi ja työterveysasemasi.
Työterveysasiakkaiden ensisijaisena asiointikanavana toimii OmaMehiläinen-sovelluksessa ja verkkopalvelussa palveleva Digiklinikan työterveysasema, jos se sisältyy työterveyssopimukseen.
Tutustu Digiklinikan työterveysasemaanParkinsonin tauti on liikehäiriösairaus
Parkinsonin tauti on parantumaton, hitaasti etenevä neurologinen liikehäiriösairaus. Parkinsonin taudin ensioireisiin liittyy vapinan, yleisen liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muita oireita. Sairaus alkaa usein 50–70-vuotiaana ja tauti on yleisempi miehillä.
Mikä aiheuttaa Parkinsonin taudin?
Parkinsonin taudin perimmäistä syytä ei tunneta. Parkinsonin taudin oireet johtuvat keskiaivojen alueen mustatumakkeen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Tämä johtaa dopamiini-nimisen hermovälittäjäaineen puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen. Parkinsonin tauti on harvoin periytyvä.
Parkinsonin taudin oireet
Parkinsonin taudin kolme pääoiretta ovat lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys. Näiden lisäksi tautiin liittyy lukuisia muita oireita, kuten autonomisen hermoston oireita.
Sairauden edetessä tilanvaihtelut heikentävät toimintakykyä. Hyvät ja huonommat hetket vaihtelevat päivän ja viikon sisällä ja muutokset voivat olla hyvinkin yhtäkkisiä.
Parkinsonin taudin ensioireet
Parkinsonin taudin oireet alkavat hitaasti usein ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne vähitellen leviävät kaikkiin raajoihin.
Vapina on luonteeltaan ns. pillerinpyöritysvapinaa eli peukalon sekä etusormen vapinaa. Vapinaa ilmenee erityisesti levossa, on harvajaksoista, ja usein lievittyy tahdonalaisen liikkeen aikana. Jännittäminen, väsymys tai fyysinen rasitus voivat lisätä vapinaa.
Parkinsonin taudin oireet sairauden edetessä
Kaatuilua esiintyy sairauden edetessä liittyen tasapainon säätelyjärjestelmän rappeutumiseen. Psyykkiset oireet ja muistivaikeudet sekä autonomisen hermoston oireet ovat yleisiä sairauden edetessä.
Parkinsonin tautiin liittyy myös ns. ei-motorisia oireita. Univaikeudet, levoton yöuni ja päiväaikainen väsymys voivat olla myös ensioireita jo ennen liikuntavaikeuksia.
Parkinsonin taudin autonomisen hermoston oireina voi esiintyä:
- matalaa verenpainetta tai verenpaineen vaihtelua
- lämmönsäätelyhäiriöitä
- ihon rasvoittumista
- suolen toiminnan hidastumista
- tihentynyttä virtsaamisen tarvetta
- seksuaalihäiriöitä
- syljen erityksen lisääntymistä
Parkinsonin tauti – milloin lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua tarkempiin tutkimuksiin, jos epäilee sairastavansa Parkinsonin tautia. Voit hakeutua tutkimuksiin joko neurologin vastaanoton tai työterveyslääkärin kautta. Diagnoosin ja lääkehoidon aloituksen tekee yleensä neurologi. Neurologi ohjaa sinut tarvittaessa myös kuntoutukseen.
Parkinsonin taudin toteaminen ja tutkimukset
Parkinsonin taudin diagnoosi on kliininen, oireisiin perustuva eli mitään kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia ei tarvita, jos oirekuva on tyypillinen. Jos sairastuneella on kaksi kolmesta pääoireesta eli lepovapinaa, liikkeiden hidastumista tai lihasjäykkyyttä, Parkinsonin tauti on todennäköinen.
Laboratoriokokeilla ja pään kuvantamisella voidaan tarvittaessa sulkea pois muita sairauksia. Jos oirekuva tai sairauden alkamisikä on epätyypillinen, voidaan lisätutkimuksena käyttää aivojen isotooppikuvausta, jossa voidaan nähdä dopamiini-välittäjäaineen epäsymmetrinen vähentyminen aivojen tyvitumakkeissa.
Varaa aika neurologilleParkinsonin taudin hoito
Parkinsonin tautiin ei ole parantavaa eikä merkittävästi sairauden kulkua hidastavaa hoitoa. Lääkehoito on oireiden hoitoa. Lääkityksen aloittamisella heti diagnoosin varmistuttua ei ole kiirettä, vaan se voidaan aloittaa sitten, kun oireista on selkeää toiminnallista haittaa.
Lääkehoidon tukena Parkinsonin taudin oireita voidaan lievittää säännöllisellä liikunnalla. Liikunnan tulisi sisältää sekä lihaskunto- että tasapainoharjoittelua. Arkiliikunta ja omatoimiset harjoitteet ovat tärkeimpiä.
Vaikeimmissa tapauksissa voidaan päätyä neurokirurgiseen toimenpiteeseen, missä aivoihin asennettavan sähköstimulaattorin avulla voidaan lievittää pahimpia oireita.
Parkinsonin taudin lääkkeet
Parkinsonin taudin lääkkeistä tehokkain on Levodopa. Se on dopamiinin esiaste ja muuttuu aivoissa dopamiiniksi korvaten solurappeuman aiheuttamaa dopamiinivajetta.
Toisena lääkeryhmänä ovat aivojen omaa dopamiinituotantoa vahvistavat dopamiiniagonistit ja kolmantena ovat dopamiinin vaikutusta tehostavat MAO-B-estäjät, joita käytetään joko yksin taudin alkuvaiheessa tai yhdistettynä muihin Parkinson-lääkkeisiin.
Jos lääkkeiden säätely osoittautuu hankalaksi, sairastuneella on paljon päivittäisiä tilanvaihteluita tai tablettien nieleminen on vaikeaa, voidaan asettaa vatsanpeitteiden läpi infuusiopumppu, jota kautta annostellaan levodopaa suoraan ohutsuoleen.
Parkinsonin taudin kuntoutus
Parkinsonin taudin kuntoutuksen tavoitteena on parantaa ja ylläpitää toiminta- ja työkykyä. Kuntouttava hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Mehiläisestä saat kaikki kuntoutuksen palvelut saman katon alta. Teemme moniammatillista yhteistyötä ja etsimme aina parhaan hoitokokonaisuuden juuri sinulle.
Parkinsonin taudin kuntoutus voi sisältää esimerkiksi:
- neurologista fysioterapiaa parantamaan liikkumis- ja toimintakykyä
- toimintaterapiaa helpottamaan arjen sujuvuutta
- puheterapiaa äänentuoton ja puheen ongelmiin
Artikkelissa asiantuntijana
9,6
Neurologian erikoislääkäri
Tarkistettu 4.6.2018
Usein kysyttyä Parkinsonin taudista
Parkinsonin tauti on parantumaton, hitaasti etenevä neurologinen liikehäiriösairaus.
Parkinsonin taudin ensioireisiin liittyy vapinan, yleisen liikkumisen hidastumisen ja lihasjäykkyyden lisäksi lukuisia muita oireita. Sairaus alkaa usein 50–70-vuotiaana ja tauti on yleisempi miehillä.
Parkinsonin taudin perimmäistä syytä ei tunneta. Parkinsonin tauti on harvoin periytyvä.
Parkinsonin taudin oireet johtuvat keskiaivojen alueen mustatumakkeen hermosolujen vähittäisestä tuhoutumisesta. Tämä johtaa dopamiini-nimisen hermovälittäjäaineen puutteeseen ja tahdonalaisia liikkeitä säätelevien hermoratojen vaurioitumiseen.
Parkinsonin taudin kolme pääoiretta ovat lepovapina, liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys. Näiden lisäksi tautiin liittyy lukuisia muita oireita, kuten autonomisen hermoston oireita.
Sairauden edetessä tilanvaihtelut heikentävät toimintakykyä. Hyvät ja huonommat hetket vaihtelevat päivän ja viikon sisällä ja muutokset voivat olla hyvinkin yhtäkkisiä.
Parkinsonin taudin oireet alkavat hitaasti usein ensin toisen puolen raajoissa, kunnes ne vähitellen leviävät kaikkiin raajoihin.
Vapina on luonteeltaan ns. pillerinpyöritysvapinaa eli peukalon sekä etusormen vapinaa. Vapinaa ilmenee erityisesti levossa, on harvajaksoista, ja usein lievittyy tahdonalaisen liikkeen aikana. Jännittäminen, väsymys tai fyysinen rasitus voivat lisätä vapinaa.
- Liikkeiden hidastuminen näkyy vuoteesta tai tuolilta nousun vaikeutena, askeleet muuttuvat lyhyiksi ja laahustaviksi tai töpöttäviksi.
- Käsien myötäliikkeet vaimenevat kävellessä tai katoavat kokonaan.
- Sairastuneen ryhti on seisoessa ja kävellessä etukumara, kyynärpäät, polvet ja lonkat ovat jäykästi koukussa.
- Raajojen taivutuksessa liikkeessä tuntuu vastusta.
- Sairaus voi näkyä myös kasvojen ilmeettömyytenä ja käsialan pienentymisenä.
- Ääni voi muuttua hiljaiseksi ja puhe monotoniseksi.
