Olkapääkipu
Lue lisää
Olkapään kiertäjäkalvosinoireyhtymä
Tunnetko kipua olkapäässä tai olkavarressa? Tavallisin kiertäjäkalvosinoireyhtymän oire on olkapään ja olkavarren kipu kättä liikuttaessa.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä tiiviisti
- Kiertäjäkalvosinoireyhtymällä tarkoitetaan olkapään kiertäjäkalvosimen jännekalvorakenteen kiputiloja.
- Kiertäjäkalvosinoireyhtymän ensihoito on usein omahoitoa, jonka ohjauksen voi antaa joko lääkäri tai kuntoutuksen ammattilainen.
- Kiertäjäkalvosinoireyhtymän kuntoutuminen vaatii usein pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, ja se voi kestää pitkään.
Palvelut ja vastaanotot
Ortopedit ovat erikoistuneet tutkimaan ja hoitamaan tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Asiakaspalvelumme 010 414 00 (pvm/mpm) auttaa mielellään sopivan ammattilaisen löytämisessä ja ajan varaamisessa.
Varaa aika ortopedilleFysioterapeuttimme auttavat erilaisten tuki- ja liikuntaelinvammojen kuntoutuksessa ja ennalta ehkäisyssä.
Fysioterapiaan voi tulla ilman lääkärin lähetettä ja tarvittaessa ammattilaisemme osaavat ohjata sinut lääkärin vastaanotolle.
Varaa aika fysioterapeutilleOMT-fysioterapeuttimme tutkivat, hoitavat ja ehkäisevät nivelissä, lihaksissa, hermoissa ja tukirangassa esiintyviä häiriöitä ja kipuja.
Varaa aika OMT-fysioterapeutilleOsteopatia on turvallista ja kivutonta manuaalista terapiaa. Osteopaattimme auttavat, kun kärsit akuutista tai pidempiaikaisesta tuki- ja liikuntaelimen kiputilasta tai toimintahäiriöistä.
Varaa aika osteopaatilleNaprapaatti on manuaalisen terapian ammattilainen, joka tutkii ja hoitaa kaikkia toiminnallisia tuki- ja liikuntaelinongelmia.
Varaa aika naprapaatilleMehiläisen tapaturmapäivystys hoitaa nopeasti ilman ajanvarausta kaikki tapaturmat.
Tapaturmapäivystyksemme palvelevat ilman ajanvarausta toimipisteen aukioloaikojen puitteissa.
Katso lähin tapaturmapäivystysKiertäjäkalvosinoireyhtymä – kipua olkapäässä ja olkavarressa
Kiertäjäkalvosinoireyhtymällä tarkoitetaan olkapään kiertäjäkalvosimen jännekalvorakenteen kiputiloja. Tavallisin kiertäjäkalvosinoireyhtymän oire on olkapään ja olkavarren kipu kättä liikuttaessa.
Kiertäjäkalvosin eli rotator cuff on neljän eri olkapäälihaksen muodostama jännekalvorakenne, jonka välityksellä nämä lihakset kiinnittyvät olkaluuhun.
Kiertäjäkalvosimen muodostavat lihakset osallistuvat olkaluun liikuttamiseen, mutta rakenteen tärkein tehtävä on säilyttää olkaluun pään asento optimaalisena suhteessa lapaluun nivelkuoppaan kättä liikutettaessa.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän syyt
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän syynä pidetään ikääntymiseen tai ylirasitukseen liittyviä jänteiden vaurioita. Näiden vaurioiden seurauksena jänteisiin voi kehittyä rakenteellisia muutoksia, kuten paksuuntumista, heikkenemistä ja myöhemmin repeämiä sekä jännekalkin muodostumista.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä voi saada alkunsa myös suorien olkapäävammojen, kuten kaatumisten tai venähdysten seurauksena.
Syitä kiertäjäkalvosinoireyhtymän kehittymiseen voivat olla:
- ylirasitus
- toistuva tai pitkään jatkuva käden käyttö hartiatason yläpuolella
- muu yksipuolinen kuormitus
- puutteellinen lihaskunto tai -lihastasapaino
- epäedulliset asentotottumukset
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän oireet
Tyypillisiä kiertäjäkalvosinoireyhtymään liittyviä oireita ovat olkapään ja olkavarren kivut, jotka lisääntyvät kättä nostettaessa tai rasituksessa.
Varsinkin olkavarren nosto sivukautta on kivuliasta. Kädessä voi esiintyä niin sanottu kipukaarioire, jossa kipua esiintyy kättä nostettaessa 60–120 asteiden välisellä kulma-alueella.
Usein esiintyy myös rasituksesta johtuvaa yösärkyä ja kipeän käden puolella kylkimakuuasento ei aina onnistu.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoito ja itsehoito
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän ensihoito on usein omahoitoa, jonka ohjauksen voi antaa joko lääkäri tai kuntoutuksen ammattilainen.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoitomenetelmiä ovat muun muassa:
- kipuja aiheuttavan rasituksen keventäminen tai lopettaminen
- hartiatason ylittävän käden käytön tilapäinen rajoitus
- liikehoidot
- työergonomian ja ryhdin korjaus
- kylmä- tai lämpöhoidot
- kipulääkitys
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä – milloin lääkäriin?
Oireen pitkittyessä tai toistuessa on hyvä hakeutua olkapäävaivoihin ja -vammoihin erikoistuneen ammattilaisen, kuten ortopedin vastaanotolle.
Vastaanotolla tehdään perusteellinen lääketieteellinen tutkimus, jota täydennetään mahdollisesti kuvantamistutkimuksilla. Ammattilainen toteaa kiertäjäkalvosinoireyhtymän ja erottaa sen muista olkapäänsairauksista, kuten kiertäjäkalvosimen repeämästä tai olkapään limapussitulehduksesta.
Lääkäri arvioi myös kipulääkkeiden tarpeen ja ohjaa tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolle kuntoutukseen.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän kuntoutus
Kuntoutuksessa vähitellen aloitetaan olkanivelen liikeharjoitteet sekä asteittainen rasituskestävyyden palauttaminen ja lihaskunnon parantaminen. Myös hyvän ryhdin ja lavan lihaskontrollin merkitystä pidetään olkapään toiminnan kannalta tärkeinä.
Kuntoutuksen ammattilainen laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi. Terapeutti seuraa vaivan kuntoutumista ja muuttaa tarvittaessa harjoitteita.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymästä voi toipua hyvin, mutta jännevaivoille tyypillisesti kuntoutuminen vaatii usein pitkäjänteisyyttä, aikaa ja kärsivällisyyttä.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän leikkaushoito
Leikkaushoito voi olla edessä, mikäli levolla, lääkkeillä ja pitkäjänteisellä kuntoutuksella ei päästä tyydyttävään lopputulokseen.
Päätös kipeän olkapään leikkaushoidosta tehdään aina huolellisen tutkimuksen ja pohdinnan jälkeen. Mahdollinen leikkaushoito suunnitellaan aina yksilöllisesti tilanteesi huomioiden.
Leikkauksen jälkeinen kuntoutus on tärkeä osa toipumista.
Usein kysyttyä kiertäjäkalvosinoireyhtymästä
Kiertäjäkalvosinoireyhtymällä tarkoitetaan olkapään kiertäjäkalvosimen jännekalvorakenteen kiputiloja. Tavallisin kiertäjäkalvosinoireyhtymän oire on olkapään ja olkavarren kipu kättä liikuttaessa.
Syitä kiertäjäkalvosinoireyhtymän kehittymiseen voivat olla:
- ylirasitus
- toistuva tai pitkään jatkuva käden käyttö hartiatason yläpuolella
- muu yksipuolinen kuormitus
- puutteellinen lihaskunto tai -lihastasapaino
- epäedulliset asentotottumukset
Kiertäjäkalvosinoireyhtymä voi saada alkunsa myös suorien olkapäävammojen, kuten kaatumisten tai venähdysten seurauksena.
Tyypillisiä kiertäjäkalvosinoireyhtymään liittyviä oireita ovat olkapään ja olkavarren kivut, jotka lisääntyvät kättä nostettaessa tai rasituksessa.
Varsinkin olkavarren nosto sivukautta on kivuliasta. Kädessä voi esiintyä niin sanottu kipukaarioire, jossa kipua esiintyy kättä nostettaessa 60–120 asteiden välisellä kulma-alueella.
Usein esiintyy myös rasituksesta johtuvaa yösärkyä ja kipeän käden puolella kylkimakuuasento ei aina onnistu.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän ensihoito on usein omahoitoa, jonka ohjauksen voi antaa joko lääkäri tai kuntoutuksen ammattilainen.
Kiertäjäkalvosinoireyhtymän hoitomenetelmiä ovat muun muassa:
- kipuja aiheuttavan rasituksen keventäminen tai lopettaminen
- hartiatason ylittävän käden käytön tilapäinen rajoitus
- liikehoidot
- työergonomian ja ryhdin korjaus
- kylmä- tai lämpöhoidot
- kipulääkitys
Oireen pitkittyessä tai toistuessa on hyvä hakeutua olkapäävaivoihin ja -vammoihin erikoistuneen ammattilaisen, kuten ortopedin vastaanotolle.
Vastaanotolla tehdään perusteellinen lääketieteellinen tutkimus, jota täydennetään mahdollisesti kuvantamistutkimuksilla. Ammattilainen toteaa kiertäjäkalvosinoireyhtymän ja erottaa sen muista olkapäänsairauksista, kuten kiertäjäkalvosimen repeämästä tai olkapään limapussitulehduksesta.
Lääkäri arvioi myös kipulääkkeiden tarpeen ja ohjaa tarvittaessa esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolle kuntoutukseen.
Kuntoutuksessa vähitellen aloitetaan olkanivelen liikeharjoitteet sekä asteittainen rasituskestävyyden palauttaminen ja lihaskunnon parantaminen. Myös hyvän ryhdin ja lavan lihaskontrollin merkitystä pidetään olkapään toiminnan kannalta tärkeinä.
Kuntoutuksen ammattilainen laatii sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi. Terapeutti seuraa vaivan kuntoutumista ja muuttaa tarvittaessa harjoitteita.
