Punkin purema – tee näin, jos punkki puree

Punkin pureman ehkäisy

Punkin puremaa voi ehkäistä parhaiten suojautumalla vaatteilla ja tekemällä ahkerasti punkkitarkastuksia. Luonnossa liikkuessa on hyvä käyttää saappaita, pitkälahkeisia housuja ja pitkähihaista paitaa sekä vetää sukat housunlahkeiden päälle. Vaaleat vaatteet helpottavat tummien punkkien havaitsemista.

Säännölliset punkkitarkastukset

Punkkitarkastuksia kannattaa tehdä vähintään kerran päivässä. Paljon ulkona liikkuvien kannattaa tehdä tarkastuksia jopa pari kertaa päivässä, sillä punkin aiheuttaman tartunnan riski pienenee huomattavasti, kun punkki huomataan ajoissa. Punkkitarkastuksessa kannattaa käydä huolellisesti läpi käsien ja jalkojen taivekohdat sekä korvantaustat. Myös hiuspohja on hyvä tunnustella läpi.

Punkkeja esiintyy lämpiminä syksyinä jopa marraskuuhun asti, joten tarkastuksia on hyvä jatkaa myös kesäkauden jälkeen. Punkit saattavat kulkeutua lemmikkien turkissa sisätiloihin ja siirtyä ihmiseen, joten myös lemmikeille kannattaa tehdä ulkoilun jälkeen punkkitarkastus.

Puutiaisaivokuume (TBE) voi kuitenkin tarttua heti punkin kiinnittymisen jälkeen minuuteissa, joten sen ehkäisyssä päivittäin suoritettava punkkitarkastus ei ole riittävä. Tautia vastaan on TBE-rokote, jota suositellaan kaikille TBE-virusalueilla liikkuville.

Punkki ihossa – toimi näin

Ihoon kiinnittynyt punkki tulee poistaa mahdollisimman nopeasti. Punkin poisto sujuu helpoiten punkkilassolla tai ohutkärkisillä pinseteillä, joilla saadaan hyvä ote mahdollisimman läheltä ihoa.

Punkin poisto:

Joskus osa punkista, kuten imukärsä, jää ihoon. Tämä ei kuitenkaan yleensä aiheuta mitään haittaa ja ihoon jäänyt punkin osa poistuu ajan myötä itsestään.

Punkin pureman jälki

Punkin pureman jälki voi vaihdella, mutta usein se näyttää rengasmaiselta kuviolta, jossa on punaiset reunat ja vaalea keskiosa. Joskus puremajälki voi olla myös yhtenäinen, punoittava läntti. Tällainen laajeneva punoitus voi viitata borreliatartuntaan, jolloin on tärkeää hakeutua lääkäriin.

Punkin pureman jälkeä voi olla vaikea havaita tai erottaa muiden hyönteisten pistoista tai puremista, mikäli punkki on ehtinyt irrota iholta. Punkin syljen mukana erittyy muun muassa puuduttavia aineita, minkä takia punkin kärsän “väkäsiä” ei tunne, kun punkki imee verta.

Punkin pureman oireet

Punkin poiston tai puremajäljen ilmestymisen jälkeen ihoaluetta kannattaa tarkkailla muutaman päivän välein oireiden varalta. Helpoiten sen muistaa, kun kirjoittaa itselleen muistiin kiinnittymiskohdan ja päivämäärän tai ottaa pistokohdasta kuvan.

Kun punkki kiinnittyy iholle, siihen muodostuu todennäköisesti pieni punoitus samoin kuin muidenkin hyönteisten pistoihin liittyen. Tätä reaktiota voidaan helpottaa antihistamiinilla, esimerkiksi setiritsiinillä.

Milloin lääkäriin punkin pureman takia?

Punkin pureman takia ei tarvitse heti automaattisesti hakeutua lääkäriin. Vain muutama prosentti punkeista levittää tautia, eikä purema siis automaattisesti tarkoita, että olisi saanut tartunnan. Punkin purema voidaan arvioida aluksi myös etänä Digiklinikalla.

Hakeudu lääkäriin, jos punkin pureman jälkeen ilmenee:

• Leviävä ihottuma: Iholle alkaa muodostua puremakohdasta leviävä, rengasmainen tai tasaisesti punoittava ihottuma, jonka halkaisija kasvaa yli 5 cm kokoiseksi. Tällöin on syytä epäillä borrelioosia.
• Lymfosytooma: Ihoon ilmestyy punoittava tai sinertävä pehmeä lymfosytooma eli hyvänlaatuinen kasvain.
• Flunssamaiset oireet: Noin 7–28 päivän jälkeen punkin puremasta kärsit flunssamaisista ja epämääräisistä oireista. Nämä voivat olla puutiaisaivokuumeen eli TBE-viruksen oireita.
• Hermosto-oireet: Kärsit kovasta päänsärystä, niskajäykkyydestä tai neurologisista oireista, kuten tasapainohäiriöistä, kouristuksista tai halvausoireista.

Tietoa punkeista ja punkkien aiheuttamista taudeista

Punkki on pieni niveljalkainen, joka kuuluu hämähäkkieläimiin. Yleensä punkeista puhuttaessa viitataan puutiaiseen, mutta Suomesta on löydetty noin 1500 punkkilajia. Punkkilajeista puutiainen (Ixodes ricinus) ja taigapunkki (Ixodes persulcatus) leivittävät tauteja, joista yleisimpiä ovat:

• Borrelioosi. Borreliabakteerin aiheuttama tauti. Borrelioosiin liittyvä "vaeltava punoitus" eli erythema migrans alkaa muodostua vasta useiden päivien, viikkojen tai jopa vasta kuukausien kuluttua punkin puremasta.
• Puutiaisaivotulehdus eli TBE-virus. Viruksen aiheuttama tauti, jonka taudinkuva on tyypillisesti kaksivaiheinen. Ensimmäisen vaiheen epämääräiset ja flunssamaiset oireet alkavat noin 7–28 päivän välillä punkin puremasta, jonka jälkeen oireet menevät ohi. Kolmasosalle kehittyy tämän jälkeen hermosto-oireita, kuten päänsärkyä, niskajäykkyyttä tai tasapainohäiriöitä.

Punkkien elinvaiheet

Punkki elää noin 2–4 vuotta ja sen elämään kuuluu kolme kehitysvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen. Punkki syö verta, jotta se voi kehittyä seuraavaan vaiheeseen. Punkki on eri kehitysvaiheissaan 1–5 millimetrin kokoinen, mutta verta imeneenä se voi paisua kymmenenkin millimetrin suuruiseksi.

Punkkien elinympäristö

Punkkeja esiintyy erityisesti eteläisessä saaristossa ja rannikkoseudulla. Punkin pureman voi kuitenkin saada niin järvien ranta-alueilla kuin Pohjanlahden rannikolla aina Lappia myöten.

Punkit lähtevät liikkeelle keväällä, kun lämpötila nousee yli 5 °C. Ne voivat olla liikkeellä lämpötilasta riippuen huhti-toukokuusta loka-marraskuuhun asti. Punkit viihtyvät yleensä kosteassa ympäristössä, jossa on runsaasti kasvillisuutta. Tällaisia maastoja ovat esimerkiksi lehdot, pellonpientareet, korkeat heinikot ja rantapensaikot.