Punkin purema

Punkin eli puutiaisen puremaa voi olla vaikea erottaa muusta hyönteisen puremasta tai pistosta, jos punkki ei ole enää kiinnittyneenä ihoon. Punkkien vaarallinen maine johtuu siitä, että ne levittävät tauteja, joista yleisimpiä ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus, jolta voi suojautua puutiaisaivotulehdus- eli punkkirokotteella.

Punkit eivät ole vain eteläisten saaristoalueiden kiusa, vaan punkin pureman voi saada niin järvien ranta-alueilla kuin Pohjanlahden rannikolla aina Simoon ja Kemiin asti. Punkit eli puutiaiset viihtyvät yleensä kosteissa, lehtomaisissa ympäristöissä ranta-alueilla ja korkeassa heinikossa.

Miten punkin puremaa voi ehkäistä?

Punkin puremaa voi ehkäistä parhaiten suojautumalla vaatteilla ja tekemällä ahkerasti punkkitarkastuksia. Luonnossa liikkuessa on hyvä käyttää saappaita, pitkälahkeisia housuja ja pitkähihaista paitaa sekä vetää sukat housunlahkeiden päälle. Vaaleat vaatteet helpottavat punkkien havaitsemista.

Punkkitarkastuksia kannattaa tehdä vähintään kerran päivässä. Paljon ulkona liikkuvien kannattaa tehdä tarkastuksia jopa pari kertaa päivässä, sillä punkin aiheuttaman tartunnan riski pienenee huomattavasti, kun punkki huomataan ajoissa. Punkkitarkastuksessa kannattaa käydä huolellisesti läpi käsien ja jalkojen taivekohdat sekä korvantaustat. Myös hiuspohja on hyvä tunnustella läpi.

Punkkeja esiintyy lämpiminä syksyinä jopa marraskuuhun asti, joten tarkastuksia on hyvä jatkaa myös kesäkauden jälkeen. Punkit saattavat kulkeutua koiran turkissa sisätiloihin ja siirtyä ihmiseen, joten myös koiralle kannattaa tehdä ulkoilun jälkeen punkkitarkastus.

Punkin purema lapsella?

Tavallisesti punkin purema lapsella on niskassa, korvien takana tai hiusrajassa. Isommilla lapsilla punkin puremat ovat jaloissa tai käsivarsissa.

Lue lisää:
Lasten Mehiläinen auttaa lapsiin liittyviin terveysasioihin liittyen

Miltä punkin pureman jälki näyttää?

Punkki on eri kehitysvaiheissaan 1–3 millimetrin kokoinen, mutta verta imeneenä se voi paisua kymmenenkin millimetrin suuruiseksi. Vaikka punkin kärsä on täynnä "väkäsiä", voi veriateria sujua huomaamatta, koska punkin syljen mukana erittyy mm. puuduttavia aineita.

Punkin pureman jälki voi olla vaikea havaita tai erottaa muiden hyönteisten pistoista tai puremista, mikäli punkki on ehtinyt irrota iholta ennen kuin pureman huomaa. Kun punkki kiinnittyy iholle, siihen muodostuu todennäköisesti pieni punoitus samoin kuin muidenkin hyönteisten pistoihin liittyen. Tätä reaktiota voidaan helpottaa antihistamiinilla, esimerkiksi setiritsiinillä.

Punkin pureman oireet

Punkin poiston tai pureman ilmestymisen jälkeen ihoaluetta kannattaa tarkkailla muutaman päivän välein oireiden varalta. Helpoiten sen muistaa, kun kirjoittaa itselleen muistiin kiinnittymiskohdan ja päivämäärän tai ottaa pistokohdasta kuvan. Mikäli iholle alkaa oireena muodostua puremakohdasta leviävä, rengasmainen tai tasaisesti punoittava ihottuma, jonka halkaisija kasvaa yli 5 cm kokoiseksi, on syytä epäillä borrelioosia ja hakeutua lääkäriin antibioottihoitoa varten.

Lue lisää:
Puriko punkki? Vältä virheet, toimi nopeasti ja kirjaa puremakohta ylös

Punkin poisto iholta – toimi näin

Jos punkki on kiinnittynyt ihoon, se tulee poistaa mahdollisimman nopeasti. Punkin poisto sujuu helpoiten punkkilassolla tai ohutkärkisillä pinseteillä, joilla saadaan hyvä ote mahdollisimman läheltä ihoa.

Punkin poisto:

• Tartu punkkia punkkilassolla tai ohutkärkisillä pinseteillä mahdollisimman läheltä ihoa.
• Punkki irtoaa helpoiten, kun sen vetää ylöspäin suuntautuvalla liikkeellä hitaasti ja varovasti irti. Vältä punkin kiertämistä tai liiallista puristamista. Joskus punkin imukärsä jää ihoon, mutta se poistuu ajan myötä itsestään eikä yleensä aiheuta mitään haittaa.
• Punkin irrottamisen jälkeen ihokohta voidaan vielä puhdistaa desinfioivalla aineella. Tällä toimenpiteellä saadaan vähennettyä ihotulehduksen riskiä, mutta borrelioosin ehkäisyssä sillä ei ole osoitettu olevan vaikutusta.

Punkkien aiheuttamat tartunnat

Yleisimmät punkkien aiheuttamat tartunnat ovat borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus. Borrelioosiin liittyvä "vaeltava punoitus" eli erythema migrans alkaa muodostua vasta useiden päivien, viikkojen tai jopa vasta kuukausien kuluttua punkin puremasta.

Puutiaisaivotulehdusvirus voi tarttua jo heti punkin kiinnittymisen jälkeen, joten sen ehkäisyssä päivittäin suoritettava punkkisyyni ei ole riittävä. Tautia vastaan on TBE-rokote, jota suositellaan kaikille puutiaisaivotulehdusalueella liikkuville.

1. Puutiaisaivotulehdus

Suomessa suurin riski saada puutiaisaivotulehdustartunta on pääasiallisesti rannikkoseuduilla ja muiden suurempien vesistöjen läheisyydessä. Ahvenanmaan maakunnassa sairastuvuus on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea.

Puutiaisaivotulehdusta esiintyy esimerkiksi:

• Ahvenanmaalla
• Turun saaristossa
• Helsingin, Espoon, Kirkkonummen ja Raaseporin rannikkoseudulla ja saarissa
• Lohjanjärven ympäristössä
• Lappeenrannan ja Imatran seudulla

Puutiaisaivotulehdusta esiintyy yksittäistapauksina myös muualla rannikkoalueilla. Tartuntojen määrä on todennäköisesti kuitenkin huomattavasti suurempi kuin todettujen tapausten määrä.

Muualla maailmassa puutiaisaivotulehdustartunnan voi saada:

• Ruotsissa Tukholman saaristossa ja sieltä etelään lähinnä rannikolla, myös Gotlannissa ja Öölannissa
• Baltian maissa
• Venäjällä
• Osissa Keski-ja Itä-Eurooppaa, esim. Itävallan alppialueilla

Puutiaisaivotulehduksen voi saada myös infektoituneiden lehmien, vuohien ja lampaiden pastöroimattomasta maidosta. Pastöroimattomien meijerituotteiden nauttimista onkin syytä välttää alueilla, joilla tautia esiintyy.

2. Borrelioosi

Puutiaiset voivat levittää myös borrelioosia Etelä- ja Keski-Suomessa aina Oulun korkeudelle asti. Punkki- eli puutiaisaivotulehdusrokote ei suojaa borrelioosilta ja siksi rokotettujenkin henkilöiden tulisi suojautua puutiaisen puremilta. Lääkäriin kannattaa hakeutua heti, jos punkin pureman jälkeen iholle ilmaantuu rengasmainen, borrelioosiin viittaava ihottuma.

Varaa aika yleislääkärille

Usein kysyttyä punkin puremasta