Puutiaisaivokuume eli TBE

Puutiaisaivokuumeen oireet

Puutiaisaivokuumeen itämisaika vaihtelee noin 7–28 päivän välillä. Eurooppalaisen virustyypin taudinkuva on usein kaksivaiheinen. Noin 10–30 % tartunnan saaneista saa ensimmäisen vaiheen oireita ja heistä noin yksi kolmesta saa vakavampia toisen vaiheen oireita. TBE-tartunta voi siis olla oireeton.

Alkuvaiheessa puutiaisaivokuumeen oireet voivat olla epämääräisiä ja muistuttavat flunssaa. Tyypillisiä ensimmäisen vaiheen oireita ovat esimerkiksi kuume, päänsärky ja nivelsärky. Ensimmäisen vaiheen oireet kestävät noin viikon, jonka jälkeen useimmat toipuvat ja saavat elinikäisen immuniteetin.

Aivotulehdus voi kehittyä, jos tauti etenee toiseen vaiheeseen. Toisen vaiheen tyypillisiä oireita ovat kuume, päänsärky, niskajäykkyys ja pahoinvointi. Myös muita neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita, voi esiintyä.

Puutiaisaivokuumeen oireet ovat tyypillisesti:

• Kuume
• Päänsärky
• Nivelsärky
• Lihassärky
• Väsymys
• Epämääräinen, flunssainen olo
• Niskajäykkyys
• Pahoinvointi
• Neurologiset oireet, kuten tajunnanhäiriöt, kouristukset tai halvausoireet

Jos puutiaisaivokuume etenee toiseen vaiheeseen, on viimeistään hakeuduttava hoitoon. Hoitamattomana puutiaisaivokuume voi aiheuttaa vaurioita aivoihin, pitkäaikaisia oireita tai olla jopa hengenvaarallinen.

Milloin lääkäriin puutiaisaivokuume-epäilyn vuoksi?

Puutiaisaivokuumeen epäily vaatii aina lääkärin arvion, erityisesti jos oireet ovat vakavia tai neurologisia. Etävastaanotto voi riittää alkuvaiheen oireiden arviointiin, mutta fyysinen lääkärikäynti on suositeltavaa, jos oireet pahenevat tai halutaan varmistaa diagnoosi.

Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos:

• kuume nousee korkeaksi
• päänsärky on voimakasta
• ilmenee niskajäykkyyttä
• ilmenee vakavia hermosto-oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita

Puutiaisaivokuumeen toteaminen

Puutiaisaivokuumeen diagnoosi tehdään verikokeilla, joilla etsitään TBE-viruksen ja IgM-luokan vasta-aineita. TBE-vasta-aineiden löytyminen kertoo, että on altistunut TBE-virukselle.

Puutiaisaivokuumeen hoito

Puutiaisaivokuumeen hoito on pääasiassa oireenmukaista, sillä virukseen ei ole olemassa parantavaa hoitoa. Hoidon tavoitteena on lievittää oireita ja estää komplikaatioiden kehittyminen.

Lieviä oireita voi hoitaa kotona kipulääkkeillä, kuumetta alentavilla lääkkeillä, levolla ja nesteytyksellä. Vakavissa tapauksissa potilas saattaa tarvita sairaala- ja tukihoitoa, kuten nesteytystä tai apua hengittämiseen.

Puutiaisaivokuumeen hoitovaihtoehdot ovat:

• Kipulääkkeet
• Kuumetta alentavat lääkkeet
• Lepo
• Nesteytys
• Vakavissa tapauksissa sairaala- ja tukihoito

Puutiaisaivokuumeen ennuste ja kuolleisuus

Enemmistö TBE-virukseen sairastuneista ei saa oireita ollenkaan ja suurin osa oireita saavista toipuu täysin. Puutiaisaivokuumeen kuolleisuus on noin 0,5–1 %.

Osa sairastuneista voi kärsiä pitkäaikaisista tai pysyvistä oireista. Nämä oireet muistuttavat aivovamman oireita ja vaihtelevat sen mukaan, mihin osaan aivoja tulehdus on tehnyt tuhoa.

Puutiaisaivokuumeen jälkioireita voivat olla:

• Muistihäiriöt
• Tasapainohäiriöt
• Kuulon heikentyminen
• Päänsärky
• Keskittymisvaikeudet
• Halvaukset

Puutiaisaivokuumeen krooninen muoto on harvinainen, mutta se voi vaikuttaa hoitovaihtoehtoihin ja vaatia pitkäaikaista seurantaa.

TBE-riskialueet ja esiintyvyys Suomessa

Puutiaisaivokuumeen esiintyvyys on kasvanut viime vuosikymmeninä. TBE-viruksen kantajien osuus punkkien keskuudessa vaihtelee suuresti alueen mukaan, mutta se on yleensä noin 1–2 %. Punkin purema ei siis aina johda tartuntaan, mutta tartuntariski on olemassa erityisesti korkean esiintyvyyden alueilla ja kasvaa sitä mukaan, mitä enemmän luonnossa liikkuu.

Puutiaisaivokuumetta esiintyy erityisesti Ahvenanmaalla ja lounaisrannikolla sekä Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomen rajakunnissa. Punkkien kantama TBE-virus on yleisempää tietyillä maantieteellisillä alueilla sekä maastoissa, joissa punkit viihtyvät. Alueelliset erot johtuvat osittain maantieteellisistä ja ilmastollisista tekijöistä, jotka vaikuttavat punkkien elinympäristöön ja aktiivisuuteen.

Alueellisesti TBE-virusta esiintyy yleisimmin:

• Ahvenanmaalla
• Turun saaristossa
• Uudellamaalla
• Kaakkois-Suomessa
• Kymenlaaksossa

Puutiaisaivokuumetta esiintyy yksittäistapauksina myös muualla rannikkoalueilla. Tartuntojen määrä on todennäköisesti kuitenkin huomattavasti suurempi kuin todettujen tapausten määrä.

TBE-virus ja puutiaisaivokuumeen tarttuminen

TBE-virus kuuluu flavivirusten ryhmään ja sen biologiset ominaisuudet tekevät siitä vaarallisen. Virus kykenee tunkeutumaan keskushermostoon ja voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa aivotulehduksen.

TBE-viruksen tehokas leviäminen punkkien välityksellä johtuu viruksen kyvystä säilyä punkin sylkirauhasissa, mistä se siirtyy eläimeen tai ihmiseen pureman yhteydessä. Tartunta tapahtuu minuuteissa. Myös nymfit ja toukat, punkkien varhaiset kehitysvaiheet, voivat levittää virusta veriaterian yhteydessä, jota ne tarvitsevat kehittyäkseen seuraavaan vaiheeseen.

Puutiaisaivokuumeen voi saada myös infektoituneiden lehmien, vuohien ja lampaiden pastöroimattomasta maidosta. Pastöroimattomien meijerituotteiden nauttimista onkin syytä välttää alueilla, joilla tautia esiintyy.

Puutiaisaivokuumeen ehkäisy

Koska TBE-virus tarttuu punkin puremasta minuuteissa, puutiaisaivokuumetta voi ehkäistä parhaiten suojaavalla vaatetuksella, punkkeihin tehoavalla hyönteiskarkotteella ja TBE-rokotteella. Myös punkkitarkastuksen tekeminen luonnossa liikkumisen jälkeen auttaa ehkäisemään punkin puremia.

Näin ennaltaehkäiset puutiaisaivokuumetta:

• TBE-rokote: TBE- eli punkkirokote ehkäisee noin 90 % puutiaisaivokuumetartunnoista. Rokote annetaan kolmen annoksen sarjana ja tehosteita suositellaan säännöllisin väliajoin. Riskialueilla punkkirokotukset ovat maksuttomia. Lue lisää THL:n suosituksistaUlkoinen linkki.
• Suojaava vaatetus: Punkin puremien ehkäisyssä vaatetuksella on merkittävä rooli. Käytä pitkähihaisia paitoja ja pitkiä housuja. Vaatteiden tulisi olla vaaleita, jotta punkit on helpompi havaita. Lisäksi housunlahkeet kannattaa sujauttaa sukkien sisään ja käyttää korkeavartisia saappaita.
• Punkkitarkastukset: Tarkista iho ja vaatteet punkkien varalta ulkoilun jälkeen. Tarkista myös mahdollisten lemmikkien turkki, sillä lemmikit voivat kuljettaa punkkeja sisälle.
• Punkkikarkotteet: Käytä punkkikarkotteita paljaaksi jäävällä iholla.
• Vältä mahdollisuuksien mukaan punkkialueita: Vältä liikkumista maastossa, jossa punkit viihtyvät. Tällaisia kosteita ja runsaan kasvillisuuden maastoja ovat lehdot, pellonpientareet, korkeat heinikot ja rantapensaikot.