Psyykkinen valmennus parantaa urheilijan itsetuntemusta
Psyykkinen valmennus on avain urheilijan itsetuntemuksen kehittämiseen. Se auttaa hallitsemaan tunteita, parantaa motivaatiota ja itseluottamusta. Urheilupsykologin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos itsetunto tai suorituskyky on heikentynyt.
Artikkelissa asiantuntijana
Tarkistettu 4.11.2021
Psyykkisen valmennuksen merkitys
Urheilijan psyykkinen valmennus on kokonaisvaltaista, ja sen tavoitteena on tasapainottaa urheilun ja muun elämän vaatimukset. Psyykkinen valmennus ei keskity vain yksittäisiin suorituksiin, vaan sen tulisi ulottua myös arkielämään. Urheilussa psyykkinen valmennus voi auttaa suoritusten tasaisuudessa ja mielen toiminnan ymmärtämisessä eri tilanteissa. On tärkeää tunnistaa motivoiva ympäristö, keskittymistä tukevat harjoitteet ja itsetuntemusta lisäävät tekijät.
Psyykkinen valmennus auttaa urheilijaa esimerkiksi seuraavin tavoin:
- Tunteiden säätely. Auttaa hallitsemaan ja ymmärtämään omia tunteita.
- Motivaation parantaminen. Lisää urheilijan halua ja intoa harjoitella ja kilpailla.
- Itseluottamuksen vahvistaminen. Kehittää uskoa omiin kykyihin, suorituksiin ja mahdollisuuksiin onnistua.
- Tasaiset suoritukset. Auttaa saavuttamaan johdonmukaisia ja vakaita suorituksia.
- Virheiden nollaaminen. Tarjoaa työkaluja virheiden käsittelyyn ja niistä oppimiseen.
Psyykkinen valmennus tulisi integroida osaksi huippu-urheilijoiden valmennuskokonaisuutta, mutta myös seurojen tulisi varmistaa, että valmentajilla on tarvittavat taidot tukea nuorten ja lasten psyykkistä hyvinvointia. Tämä korostaa psyykkisen valmennuksen merkitystä osana seuran toimintaa, jossa sen tulisi olla selkeästi määritelty. Suunnitelman laatimiseen kannattaa ottaa mukaan urheilupsykologi, ja se tulisi käydä läpi valmennusjohdon ja valmentajien kanssa.
Psyykkisen valmennuksen merkitys lasten urheilussa
Psyykkinen valmennus on erityisen tärkeää lasten ja nuorten kohdalla. Urheilussa ei tulisi keskittyä liikaa virheisiin, eikä lapselle saisi koskaan aiheuttaa häpeää suorituksestaan. Huono palaute voi pahimmillaan johtaa innostuksen hiipumiseen ja harrastuksen lopettamiseen.
On tärkeää, että harrastaminen on hauskaa. Lasten harrastuksissa tulisi asettaa etusijalle hyvinvointi ja innostus, ja kilpailu tulisi vasta sen jälkeen. Harjoittelumäärät olisi hyvä pitää maltillisina, ja kehityksen kanssa tulisi olla kärsivällinen. Kun lapsen sisäistä motivaatiota tuetaan, lajin harrastaminen pysyy usein mielekkäänä.
Urheilupsykologia osana valmennusta
Urheilupsykologia on tärkeä osa urheilijan valmennusta, sillä se auttaa parantamaan suorituksia ja suorituskykyä. Siinä keskitytään siihen, miten tunteet ja ajatukset vaikuttavat urheilusuorituksiin, ja harjoitetaan kognitiivisia kykyjä sekä omien ajatusten analysointia. Tavoitteena on urheilijan kokonaisvaltainen hyvinvointi ja itsetuntemuksen parantaminen.
Urheilupsykologin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos itsetunto ja suorituskyky alkavat laskea. Asiantuntija voi auttaa kartoittamaan tilannetta ja tunnistamaan mahdollisesti taustalla olevan häiritsevän syyn. Urheilupsykologin apu on erityisen tärkeää huipulle pyrkiville nuorille urheilijoille sekä loukkaantumisen tai uran lopettamisen jälkeen, sillä se tarjoaa keinoja tunteiden ja mielen hallintaan.