Käsikirurgian erikoislääkäri: Liukastumistapaturmissa yleisin vamma on rannemurtuma

Nollan pinnassa sahaava lämpötila on liukastuttanut tiet ja kadut. Jalankulkijan tasapainon pettäessä ensimmäinen reaktio on varata kehon paino suoran käden varaan. Seurauksena on usein murtuma ranteessa.

− Useimmiten murtuu joko ranteen värttinäluun alaosa tai värttinäluun vieressä oleva veneluu, myös ranteen nivelsidevammat ovat yleisiä liukastumisissa, käsikirurgian erikoislääkäri Eero Waris Mehiläisestä kertoo.

Nopeus on valttia käsivammojen hoidon käynnistämisessä, sillä pitkittyessään vaivan hoito ja kuntoutus vaikeutuvat. Eero Waris kertoo keskeisimmät vinkit rannevammojen hoitoon ja kuntoutukseen:

1. Kylmä ja kohoasento ensiapuna

Toimivin ensiapu on nostaa loukkaantunut käsi heti ylös ja painaa vammakohtaan kylmä jääpussi turvotuksen estämiseksi. Ihon ja jääpussin väliin on hyvä laittaa kangasta suojaksi, jotta ei aiheuta paleltumisvammaa. Kipeä kohta tuetaan lastan ja sideharson avulla.

2. Lääkäriin, kun ranteessa on turvotusta ja särkyä

Lääkäriin on syytä suunnata silloin, kun ranne turpoaa ja kipuilee tai se on virheasennossa. Kyseessä voi olla luunmurtuma. Lääkäri haastattelee oireista ja tutkii käden. Murtumaepäilyssä käsi kuvataan röntgenissä.

Röntgenkuva paljastaa tarkan murtumakohdan ja -tyypin. Ranteen hyväasentoinen murtuma hoidetaan kipsillä. Kun murtuma on huonossa asennossa tai tyypiltään pirstaleinen, voi leikkaus olla tarpeen. Tietyt nivelsiteiden repeämät vaativat myös leikkaushoidon. Mikäli kyseessä on ranteen venähdys, jatketaan käden käyttöä yleensä normaalisti lääkärin ohjeistuksen mukaan.

3. Kotihoitona käden nivelten aktiivinen liikuttelu

Rannemurtumissa kipsi on kädessä yleensä 4 - 6 viikkoa. Kipsattua kättä ei kannata roikottaa alaspäin, vaan sitä on hyvä pitää kohoasennossa turvotuksen estämiseksi. Muita kipsin ulkopuolella olevia niveliä kuten sormia, kyynär- ja olkapääniveltä tulisi liikutella aktiivisesti, jotta nivelet eivät jäykisty ja käden toimintakyky palautuu nopeammin vaivan parannuttua. Suihkussa kipsi tulee suojata, jotta se ei kastu ja haurastu. Särkyyn voi ottaa tulehduskipulääkettä ja käyttää kädessä tarvittaessa kantosidettä.

4. Liikeharjoitteet ja venyttely palauttavat käden toimintakyvyn

Kipsin poiston jälkeen alkaa käden kuntoutus. Käsi on yleensä jäykkä, turvoksissa ja lihasvoimaltaan heikko pitkän kipsihoidon jäljiltä. Lääkäri ja fysioterapeutti antavat ohjeet kotona tehtäviin, kättä vahvistaviin liikeharjoituksiin ja venytyksiin. Kuntoutus kestää murtumasta ja hoitomenetelmästä riippuen useita viikkoja tai jopa useita kuukausia. Toipumisaika riippuu vammatyypistä ja omasta toimintakyvystä. Mikäli työssään joutuu kantamaan raskaita taakkoja, olisi hyvä keventää työnkuvaa kuntoutuksen ajaksi.

5. Hyvä liikuntakyky ja lihaskunto ennaltaehkäisevät

Liukastumisia voi ennaltaehkäistä pitämällä huolta liikuntakyvystä ja tasapainosta sekä vahvistamalla alaraajojen lihasvoimia. Liikunta, riittävä kalkin ja D-vitamiinin saanti ehkäisevät puolestaan luun rakennetta heikentävän osteoporoosin syntymistä. Epäsopivat lääkkeet, heikko näkö ja alkoholin käyttö heikentävät tasapainoa. Liukkaalla kannattaa myös huomioida ympäristön vaaratekijät ja liikkua kiireettömästi. Hyvät jalkineet ja liukuesteet kannattaa ottaa käyttöön.