Mehiläisen tutkimus: Muistiterveys ei huoleta eläkeikäisiä – unohtuuko ennaltaehkäisy?

Lehdistötiedote: 29.09.2017

Mehiläisen ja Taloustutkimuksen yhdessä toteuttamaan kyselytutkimukseen* vastanneista eläkeikäisistä vain reilu kymmenesosa (12 %) on huolissaan omasta muistiterveydestään. Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall korostaa muistiterveydestä huolehtimisen tärkeyttä myös ennaltaehkäisevästi – jo ennen muistiongelmia tai sairastumista.

– Päivittäiset valinnat arjessa vaikuttavat muistiin ja sen tulevaisuuteen hyvinkin paljon – jopa ratkaisevasti. Elämäntavoilla on paljon vaikutusta siihen, miten jo olemassa olevat riskitekijät, kuten perintötekijät, tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa, Rosenvall kommentoi.

Ikä on muistisairauksien suhteen yksi merkittävimmistä riskitekijöistä, joiden vaikutusta arjen valintojen kautta voi pienentää. Rosenvallin mukaan miehillä on yleisesti jonkin verran korkeampi riski sairastua muistisairauksiin kuin naisilla.

Pieni osa kiinnittänyt huomiota ennaltaehkäisyyn

Alle puolet vastanneista*, joita muistiongelmat huolettavat, onkin jo tietoisesti päättänyt toimia jollain tapaa muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Reilu kolmannes heistä on jo lisännyt aivo- ja muistijumppaa sekä neljäsosa alentanut kohonnutta verenpainetta ja/tai kolesterolitasoa. Kuitenkin, vajaa kolmasosa muistiongelmista huolestuneista ei ole vielä katsonut tarpeelliseksi tehdä mitään.

Rosenvallin mukaan monet asiat, kuten koulutus, liikunta, henkinen aktiivisuus, sosiaalisuus, tasapainoinen ruokavalio sekä kohonneen kolesterolin ja verenpaineen hyvä hoito, suojaavat muistisairauksilta.

Vähemmän alkoholia ja lisää lepohetkiä

Muistiongelmista huolestuneista eläkeikäisistä neljännes oli vähentänyt päihteiden tai alkoholin käyttöä muistiterveydestä huolehtiakseen.

– Alkoholilla ja rauhoittavilla lääkkeillä on voimakas muistia heikentävä vaikutus välittömästi, sillä ne häiritsevät ja estävät pysyvien muistijälkien syntymistä. Kun lääkkeitä käytetään oikein, ne eivät lisää muistisairauden riskiä, Rosenvall kertoo.

Rosenvallin mukaan alkoholin käytön suhteen on hyvä olla tarkkana, sillä runsas alkoholin käyttö vaurioittaa aivoja ja lisää siten niin muistisairauden kuin yleisestikin tiedonkäsittelyn heikentymisen riskiä huomattavasti. Alkoholi vaikuttaa myös unenlaatuun, mikä heijastuu lopulta myös välillisesti muistiin.

– Kannattaa muistaa, että hyvä yöuni ja riittävä lepo ovat aivojen ja samalla muistin toiminnalle välttämättömiä, Rosenvall ohjeistaa.

Muistisairauden aikainen tunnistaminen tärkeää

Jos muistisairauden huomaa ajoissa, voi sen etenemistä useimmiten hidastaa niin, ettei se haittaa merkitsevästi ihmisen elämän laatua.

– Asia kannattaa aina selvittää yhdessä asiantuntijan kanssa silloin, jos itse tai joku läheisistä huomaa ongelmia muistin kanssa, Rosenvall kertoo.

Muistisairaus voi aikaisessakin vaiheessa oireilla muutenkin kuin puhtaasti pelkkänä asioiden unohteluna; ongelmia saattaa nimittäin tulla myös muiden tiedonkäsittelytoimintojen suhteen, jolloin puhe, avaruudellinen hahmotus, nähdyn ymmärtäminen tai yleinen toiminnanohjaus häiriintyvät jollain tapaa. Myös heikentyneeseen työ- tai toimintakykyyn kannattaa suhtautua vakavasti, jos muutoksiin ei ole mitään selvää syytä tiedossa.

Tunnista oma/läheisen muistisairaus – mahdollisia muistisairauden oireita:

• Tärkeiden asioiden unohtelu yleistyy tai esiintyy selviä muistiaukkoja.

• Yleinen toimintakyky tai arjesta selviytyminen heikentyvät määrittelemättömän syyn takia.

• Persoonallisuus tai käyttäytyminen muuttuu yllättäen.

• Ilmenee sekavuustiloja, esimerkiksi infektion tai vaikkapa leikkauksen yhteydessä.

• Joskus väliaikaisiin muistiongelmiin voivat vaikuttaa esimerkiksi unettomuus ja väsymys, stressi, työuupumus, masentuneisuus, kiputilat, alkoholin käyttö ja monet lääkkeet.

• Lähimuisti heikentyy, jolloin esimerkiksi ruoanlaitto, ostoksilla käynti ja päivittäisten raha-asioiden hoito käy vaikeaksi.

*Taloustutkimus Oy toteutti ’Terveys ja hyvinvointi, 60–75-vuotiaat’ -kyselytutkimuksen Mehiläisen toimeksiannosta tammikuussa 2017. Vastaajia on tutkimuksessa yhteensä 1437, joista kaikki ovat suomalaisia ja suurin osa vastaajista eläkkeellä kokoaikaisesti.

Lue lisää: Normaalia hajamielisyyttä vai dementiaa?