Moni eläkeikäinen huolehtii terveydestään – lykkää silti lääkäriin menoa

Mehiläisen Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan valtaosa eläkeikäisistä kiinnittää terveyteensä aktiivisesti huomiota, mutta yli 60 % menee lääkäriin vasta silloin, kun se on ehdottoman pakollista. Lääkärikäynnin voi kuitenkin nähdä osana omasta terveydestä huolehtimista pelkän sairauden hoidon sijaan.

Kyselytutkimuksen mukaan suurin osa (75 %) eläkeläisistä kokee pitävänsä aktiivisesti terveydestään huolta, mutta viidesosa heistä jopa arastelee lääkäriin menoa ja valtaosa (61 %) lykkää sitä viimeiseen asti.

– Lääkäri ei kuitenkaan ole pelkästään taudinmäärittäjä, joka hoitaa sairauksia. Usein hän toimii terveysasioissa valmentajana, joka auttaa tunnistamaan yksilölliset voimavarat ja mahdolliset terveyteen liittyvät riskit, kommentoi Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.

Vaikka lääkäriin menoa olisikin lykätty viimeiseen asti, ei se välttämättä tarkoita sitä, että lääkärin kanssa keskustelu koettaisiin hankalaksi; tutkimuksen mukaan suurin osa (73 %) eläkeläisistä kokee, että lääkärille on helppo kertoa vaikeistakin asioista.

Mehiläisen kyselytutkimuksen mukaan 29 % yli 60-vuotiaista huolestuu helposti, jos huomaa terveydessään jotain tavanomaisesta poikkeavaa. Yhtä moni (29 %) miettii joko usein tai melko usein, mitkä omista terveysvaivoista ovat normaaleja ja mitkä eivät. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä nivelsairaudet huolettavat niin naisia kuin miehiäkin. Lisäksi sydän ja verisuonisairaudet mietityttävät.

– Esimerkiksi oman äidin lonkkamurtuma voi herättää kysymyksiä mahdollisesta osteoporoosista ja sen periytyvyydestä. Asiantuntijan yksilölliset neuvot oikeanlaisen liikuntalajin valinnan ja sukurasitteiden tunnistamisen suhteen ovat kullanarvoisia, kun halutaan selvittää, onko kyse varsinaisista terveysriskeistä. Jos on syytä epäillä vaikkapa osteoporoosia, en suosittelisi tutun sauvakävelyn vaihtamista aktiiviseen maratonharjoitteluun, Rosenvall kertoo.

Rosenvall uskoo, että kynnys kysyä neuvoa terveysasioissa saattaa olla korkeampi esimerkiksi silloin, jos luonteva suhde lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon asiantuntijaan on vielä kokonaan muodostamatta.

– Hyvästä ja jatkuvasta omalääkärisuhteesta on hyötyä. Saattaa olla, että kynnys kysyä neuvoa terveysasioissa madaltuisi, jos suhde lääkäriin olisi vakituinen. Monella eläkeläisellä saattaa olla ennen ollut tuttu työterveyslääkäri, jolloin on voinut kääntyä aina tutun henkilön puoleen, Rosenvall arvioi.

Kun yksilöllistä asiantuntija-apua on helposti saatavilla, korostuu lääkärikäynnin suhteen terveydestä huolehtiminen eikä pelkästään sairauden hoito tai taudin määritys.

Taloustutkimus Oy toteutti ’Terveys ja hyvinvointi, 60–75-vuotiaat’ -kyselytutkimuksen Mehiläisen toimeksiannosta tammikuussa 2017. Vastaajia on tutkimuksessa yhteensä 1437, joista kaikki ovat suomalaisia ja suurin osa vastaajista eläkkeellä kokoaikaisesti.

• Mehiläinen Terveyssopimus tarjoaa kiinteällä kuukausihinnalla oman yleislääkärin, terveysvalmentajan, vuosittaisen terveystarkastuksen, yleislääkäritasoisen hoidon, näihin liittyvät tutkimukset ja paljon muuta, kuten rokotuksia, Digiklinikan vastaanotot ja alennuksia.
• Terveyssopimus on tarkoitettu erityisesti eläkeikäisille asiakkaille, mutta myös muun ikäiset aikuiset (täysi-ikäiset) voivat solmia Terveyssopimuksen.
• Hinta on 49 € / kk*

*Lisäksi veloitetaan poliklinikkamaksu 19,50 € / yleislääkärikäynti.

Tarkempaa tietoa Terveyssopimuksesta voit lukea täältä: https://www.mehilainen.fi/terveyssopimus.