Mehiläinen – Hoitoa ja hoivaa 115 vuoden ajan

Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Tunnelma uudessa valtiossa oli kuitenkin kaikkea muuta kuin yhtenäinen, ja seuraavana vuonna Suomi sukelsi sisällissotaan. Sodan aikana Mehiläisestä haki turvaa tuleva presidentti P. E. Svinhufvud, joka piileskeli sairaalasängyn alla potilaaksi tekeytyen. Rauhan tultua potilasmäärät kasvoivat ja Huvilakadun tilat muuttuivat ahtaiksi. Vuonna 1932 Mehiläinen muutti uusiin, yhä nykyisin käytössä oleviin tiloihin Töölöön.

Mehiläinen teki ensimmäiset yritysostonsa 1980-luvun alkupuolella laajentuen Helsingissä Ympyrätalon ja Forumin toimipisteisiin sekä Vantaan Kielotielle. 1990-luvun lama iski raskaasti koko Suomeen ja vähensi voimakkaasti myös yksityisen terveydenhuollon palveluiden kysyntää. Mehiläisessä leikattiin tuolloin lahjoitusvaroin yli 60 pientä sydänpotilasta. Mehiläinen joutui supistamaan merkittävästi toimintaansa, mutta pysyi kuitenkin pystyssä.

Mehiläinen ryhtyi panostamaan moderneihin tieto- ja laatujärjestelmiin sekä valtakunnallisiin ketjutoimintoihin. Myös Mehiläisen työterveyshuollon palvelut kasvoivat erittäin merkittävästi lukuisien uusien asiakkuuksien myötä.

Vuosikymmenen aikana Mehiläinen on laajentunut alle sadasta yksiköstä lähes 500 toimipisteen verkostoksi kaikkialla Suomessa. Pääasiassa yksityisistä lääkärikeskuspalveluista muodostuneen palveluvalikoiman osaksi ovat tulleet entistä kattavammin hammashoito, julkiset terveys- ja sosiaalipalvelut, ikääntyneiden hoiva, mielenterveyskuntoutus, vammaisten palvelut sekä lastensuojelu.

Mehiläinen kehittää jatkuvasti myös laatua ja vaikuttavuuden mittaamista toimialan etulinjassa. Tähänastisia saavutuksia ovat muun muassa toimialan ensimmäinen työkykyriskejä ennustava algoritmi, ensimmäinen kattava ja kokonaisvaltainen hoivapalveluiden laatuindeksi sekä leikkaustoiminnan laadun ja vaikuttavuuden systemaattinen mittaaminen. Mehiläisen potilasturvallisuus, hoidon tuloksellisuus, hoitoon pääsyn nopeus ja asiakastyytyväisyys ovat toimialan parasta tasoa. Esimerkiksi asiakastyytyväisyyttä ja -uskollisuutta mittaava nettosuositusaste (NPS) on poikkeuksellisen korkea 88.

Mehiläinen on kantanut vastuuta koronapandemian hoidosta koko pandemian ajan kaikessa toiminnassaan. Toimenpiteitä pandemian hoidossa on tehty laajasti: kehitimme nopeasti toimivan ja sujuvan koronatestaamisen mallin ja olemme varmistaneet analyysikapasiteettia, kannustimme asiakkaitamme turvalliseen digiasiointiin ja olemme omalta osaltamme tarjonneet apuamme koronarokottamiseen.

Mehiläinen on pitkään ollut digitaalisen terveydenhoidon edelläkävijä. Moni toiminnoista, joille nyt on suuri kysyntä maailmalla, on ollut meillä käytössä jo vuosia. Digitaalinen kehityksemme on tehty sisäisesti omilla resursseilla ja kyvykkyyksillä, joita voimme nyt kaupallistaa muualla. Meillä on ainutlaatuinen positio edistää digitaalista kehitystä Suomen ulkopuolella tarjoamalla valmiita ja testattuja ratkaisuja muille terveydenalan toimijoille.

Mehiläinen laajeni vuonna 2021 myös terveyspalveluissa kolmeen uuteen toimintamaahan: Viroon, Ruotsiin ja Saksaan. Virossa Mehiläinen osti kaksi johtavaa terveysyritystä: Qvalitaksen työterveys- ja lääkäripalveluissa sekä Unimedin suun terveyden palveluissa. Ruotsissa Mehiläinen tuottaa valinnanvapauteen perustuvaa julkista perusterveydenhuoltoa, työterveys- sekä erikoislääkäripalveluita Tukholman ja Göteborgin alueilla. Vuonna 2021 pienen ortopedisen sairaalan yritysosto mahdollisti laajentumisemme lääkärikeskuspalveluissa myös Saksan markkinoilla. Saksassa Mehiläisen lähivuosien tavoitteena on satojen miljoonien eurojen liikevaihto digitaalisella kyvykkyydellä rakennetuista avoterveydenhuollon palveluista.

Mehiläisellä on vahva omistuspohja: yhtiön pääomistajana ovat CVC Capital Partnersin hallinnoimat rahastot, joiden lisäksi Mehiläistä omistavat useat merkittävät suomalaiset institutionaaliset sijoittajat mukaan lukien Apteekkien Eläkekassa, Ilmarinen, Valtion Eläkerahasto (VER) ja Varma. Myös Mehiläisen johto ja osa henkilöstöä ovat yhtiössä omistajina.