Ketoasidoosi eli diabeetikon happomyrkytys

Diabeettinen ketoasidoosi eli happomyrkytys on insuliinin puutteesta johtuva vaarallinen tila. Tällöin solut joutuvat ottamaan energiaa rasvahapoista, jotka vapautuvat rasvakudoksesta. Kun verensokeria säätelevää insuliinia ei ole, maksa tuottaa lisää sokeria verenkiertoon eli verensokeri nousee. Rasvahappojen runsaan polttamisen seurauksena elimistöön kertyy ketoaineita eli happamia aineenvaihduntatuotteita.

Ketoasidoosin oireet

Ketoasidoosin oireita ovat

väsymys
pahoinvointi
vatsakipu
oksentelu
lisääntynyt janon tunne
suurentuneet virtsamäärät
korkea verensokeri (yli 15)

Jos tila etenee, voi tulla sekavuutta, hengitys voi tihentyä ja hengitykseen tulla asetonin haju. Lopulta ketoasidoosi voi johtaa tajuttomuuteen ja kuolemaan.

Tyypin 1 diabeteksen puhkeaminen voi johtaa ketoasidoosiin, jos kohonneen verensokerin aiheuttamia oireita ei tunnisteta riittävän nopeasti diabeteksen aiheuttamiksi. Silloin insuliininpuutos kehittyy hiljalleen. Jos insuliininpuutosta ei huomata ajoissa, verensokerin nouseminen ja rasvakudoksesta vapautuvien rasvahappojen suuri määrä johtaa ketoosiin ja lopulta ketoasidoosiin.

Ketoasidoosin riski on suurin insuliininpuutosdiabetesta sairastavalla, jolla insuliinin annostelu on syystä tai toisesta puutteellista. Kyse voi olla tahallisesta tai tahattomasta insuliinin annostelematta jättämisestä, insuliinipumpun toimintahäiriöstä tai esimerkiksi vatsataudin tai muun äkillisen infektiosairauden aiheuttamasta insuliinin tarpeen lisääntymisestä. Jos diabeetikko ei seuraa sokereita eikä lisää insuliiniannoksia, on veressä liian vähän insuliinia sen hetkiseen tarpeeseen nähden, minkä seurauksena voi kehittyä ketoasidoosi.

Ketoasidoosin hoito

Ketoasidoosin hoito tapahtuu aina sairaalassa. Jos epäilee ketoasidoosia tulee hakeutua välittömästi päivystykseen. Matalaan verensokeriin on olemassa pikalääkkeet, mutta ketoasidoosiin ei. Ketoasidoosia hoidetaan nesteytyksellä ja insuliinilla.
Jos diabeetikko vaikuttaa sekavalta, kannattaa mitata aina verensokeri ja varmistaa, onko kyse korkeasta vai matalasta verensokerista. Mikäli verensokeri on yli 15, on verestä hyvä mitata myös ketoaineet. Usein diabeetikolla on oma ketoainemittari käytettävissä. Jos ei ole, tulee hänet toimittaa lähimpään päivystykseen. Virtsanäytteestä ketoaineiden mittaaminen ei ole riittävän tarkka tapa todeta ketoasidoosi.

Lue myös:
Diabetes
Diabetesvastaanotto
Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes
Tyypin 2 eli aikuisiän diabetes
Verensokeri ja diabetes
Insuliini diabeteksen hoidossa
Jatkuvan kudossokerin mittaaminen