Miksi riitelemme ja miten välttää turhat riidat?

Riita syntyy, kun tunnelataus jotakin asiaa kohtaan kasvaa liian suureksi eikä viesti tunnu menevän halutulla tavalla perille keskustelukumppanin kanssa.

– Emme elä paratiisissa, jossa mikään ei koskaan kuormittaisi meitä, vaikka pääosin arki sujuisikin hyvin. Useimmat meistä riitelevät ainakin silloin tällöin, erityistason pariterapeutti ja seksuaaliterapeutti Jouni Pölönen kertoo ja rohkaisee suhtautumaan riitelyyn ja hankaliin tunnetiloihin armollisesti mutta vastuullisesti.

Elämä ilman erimielisyyksiä tai ristiriitoja ei ole mahdollista. Hankalien asioiden käsittelyä ei siis kannata Pölösen mukaan lykätä vain sen takia, että yrittää välttää tai jopa pelkää riitelyä. Tunteiden patoaminen voi lopulta aiheuttaa isojakin tunteenpurkauksia. Turhaa kuormitusta voi parhaiten estää yrittämällä käsitellä asiat sitä mukaa, kun ne tulevat vastaan.

Tunteita on tärkeä näyttää – myös negatiivisia tunteita. Elämme koko ajan tunteiden vaikutuksen alaisena. Tunteiden näyttäminen ristiriitaisissa tilanteissa aiheuttaa kuitenkin usein riitelyä; ilmaistut erimielisyydet muuttuvat riidaksi.

Turhia riitoja voi yrittää välttää tai ainakin pyrkiä päättämään riita oikealla tavalla ilman, että suhde riitelykumppaniin tulehtuu pahasti. Kannattaa miettiä, onko riitelystä hyötyä taustalla olevan asian selvittämiseksi ylipäätään. Myös tilannetajua kannattaa pyrkiä käyttämään, esimerkiksi pohtia, onko hyötyä avata raskas keskustelu juuri ennen nukkumaanmenoa.

Kenen kanssa riita syntyy helpoiten?

Perheyhteisö, kuten omat vanhemmat, puoliso, omat (aikuiset) lapset, sisarukset ja entiset kumppanit uusioperheen tilanteessa, ovat niitä henkilöitä, joiden kanssa riita yleensä syntyy. Iso tunnelataus läheisten kesken altistaa riitelylle.

– Harrastuksissa ja työpaikalla voivat tunteet toki olla läsnä, mutta ne käsitellään usein maltillisemmin ja rationaalisemmin kuin läheisten kanssa kotioloissa. Erimielisyydet ratkotaan perheyhteisön ulkopuolella eri tavoin, ja harvoin vaikkapa työpaikalla tilanne etenee avoimeen riitatilanteeseen. Kuitenkin, ajoittain huonon tai pysyvästi tulehtuneen työilmapiirin merkitystä ei voida vähätellä, sillä se voi kuormittaa merkittävästi myös ihmisen henkilökohtaisella ajalla, Pölönen kuvailee.

Kestoriita kuluttaa yksittäisiä riitoja enemmän

Riita ei ole aina aktiivista väittelyä tai kovaa kommenttisotaa. Voidaan puhua kestoriidasta tai pysyvästi tulehtuneesta tilanteesta silloin, kun sama teema avataan kerta toisensa jälkeen riitatilanteessa, tai siitä vaietaan – asiaa ei käsitellä pois.

– Kun riitelyn aiheuttama kuormitus on vain ajoittaista, on se tietysti helpompi kestää. Se on silloin osa normaalia elämää. Kannattaa miettiä asiaa tarkemmin silloin, jos riitelyyn liittyy piinaavaa hiljaisuutta tai kiertääkö riita samankaltaista kehää, Pölönen vinkkaa.

Omien vanhempien, ja parisuhteen lisäksi, yksi pisimmistä ihmissuhteista on suhde omiin sisaruksiin. Sisarsuhteessa voi olla jännitteitä jopa vuosikymmenten takaa. Pitkiin aikoihin ei edes tavata, mutta aiemmin käydyt riidat tai jännitteet ovat taustalla pysyvästi, kuormittaen mieltä. Käytännön esimerkki riidan aiheesta voi olla vaikka epäoikeudenmukaiseksi koettu perinnönjako tai muu vastaava perheessä koettu epäreilu kohtelu tai pettymys.

Riidelläänkö juhlapyhinä helpommin kuin arkena?

Juhlapyhinä tai loma-aikoina saatetaan tavata sukulaisia tai perheenjäseniä, joihin aikuisena on otettu etäisyyttä – muulloin heitä ei juurikaan kohdata. Perheen kesken riidat tai jännitteet ovat läsnä usein vahvimmillaan juuri silloin, kun ollaan yhdessä. Juhlapyhinä on myös aikaa pohtia ja miettiä kaikenlaista kiireiseen arkeen verrattuna: vanhat asiat nousevat pintaan. Arjen riitatilanteet syntyvät puolestaan ensisijaisesti kiireestä, arjen stressistä ja kuormittavuudesta.

Vanhat riidat saattavat siis jatkua, kun tavataan. Pahimmillaan vuosikymmeniä jatkunut kestoriita voi aiheuttaa perhetapaamiseen tulehtuneen ja jäisen hiljaisuuden ilmapiirin. Riitely sukujuhlassa tai vaikkapa joulupöydässä ei välttämättä ole suoraa sanailua, mutta jokin tuntuu silti hiertävän ja tekee tunnelman ahdistavaksi.

– Suomessa meitä on jopa opetettu pitämään tunteet sisällä – ja sitten patoutuneet tunteet purkautuvatkin. Alkoholi on valitettavasti myös isossa osassa, kun puhutaan suomalaisten riitelystä. Toisaalta rentoutuneena vapaalla voidaan olla arkea paremmallakin tuulella, jolloin juhlapyhistä jää osallistujille hyvä muisto. Kaikki suomalaiset eivät riitele juhlapyhinä, Pölönen kertoo.

Jos tietää joutuvansa hankalaan tilanteeseen, kannattaisi yrittää mennä tapaamiseen mahdollisimman vähän jo valmiiksi kuormittuneena.

– Ainakin on hyvä nukkua hyvin alle, jos vain mahdollista. Oma vireystila vaikuttaa merkittävästi siihen, miten tilanteeseen pystyy suhtautumaan ja myös oma ennakkoasenne kannattaa pitää hyvänä ja realistisena, Pölönen suosittelee.

Lue myös: Jännittääkö joulupöytä? Psykologin neuvot erilaisten ihmisten kohtaamiseen

Miten välttää tai lopettaa riitely?

Kun haluaa välttää tai lopettaa riidan, kannattaa karsia kohtuuttomat yleistykset, kuten aina ja ikinä, puheesta pois. Omaan puhetapaan on hyvä kiinnittää erityistä huomiota ja pysyä mahdollisimman rauhallisena.

Jos tunnistaa riskin, että riita on tuloillaan, kannattaa yrittää ottaa itse vastuu tilanteesta. Väsyneenä tai korkeiden stressitasojen takia riidat usein helpommin syntyvät. Vastuullinen aikuinen voi myös tietoisesti pysytellä riidan ulkopuolella. Alkoholia kannattaa välttää, sillä tunnereaktiot ja väärinkäsitykset usein korostuvat alkoholia nauttineena – puhumattakaan voimakkaasta humalatilasta.

– Tietynlainen rakentava keskustelu olisi hyvä säilyttää ja tarvittaessa pyytää anteeksi, jos sille tarvetta, Pölönen kannustaa.

Jatkuva riitely voi olla merkki liiallisesta stressistä, sillä kuormittuneena provosoituu helposti. Saattaa myös olla niin, että asioiden käsittelyyn riidellen on vain jollain tapaa tottunut – kuormittava toimintamalli voi olla opittu jopa jo lapsuudenkodissa, jos siellä asiat on ratkottu useimmiten liiallisella riitelyllä.

Riidan jälkeen: miten pyytää anteeksi?

Anteeksipyyntö on osoitus empatiankyvystä, eli pystymme asettumaan toisen tilanteeseen. Ymmärrämme sen, että asia voidaan riidan jälkeen keskustella siten, että asia tulee loppuun käsitellyksi.

– Anteeksipyyntö ei ole vain yksipuolista eikä ikäriippuvaista. Myös jo ikäihminen voi pyytää anteeksi sekä nuoret vanhemmat voivat puolestaan pyytää myös pieneltä lapseltaan anteeksi. Anteeksianto tarkoittaa sitä, ettei aiheeseen enää turhaan palata ja ristiriitaiset tunteet tai itse riidelty asia on pystytty käsittelemään, Pölönen opastaa.

Milloin ja miten hakea apua riitelyyn?

Jos riita kiertää kehää ja sama aihe nousee pintaan kerta toisensa jälkeen, tulisi ensinnäkin tunnistaa ja myöntää kuormittava tilanne. Parisuhteessa voi esimerkiksi olla puutteellinen tunneyhteys, joka ilmenee jatkuvana riitelynä.

– Voimakkaat raivokohtaukset ovat aina varoitusmerkki siitä, että olisi hyvä hakea apua. Myös jos itse riitatilanneesta ei muistakaan kaikkea jälkikäteen tai riitatilanteen toinen osapuoli kokee tilanteen epänormaalina, on se merkki siitä, että kannattaa hakea ulkopuolista apua, Pölönen neuvoo.

Vaikkapa omaan työterveyslääkäriin voi ottaa yhteyttä, jos haluaa keskustella ja kysyä, onko riitely normaalia tai miten tilanteesta pääsisi eteenpäin. Esimerkiksi työterveyspsykologi on hyvä apu, kun asiaa lähdetään ratkomaan, mutta aluksi aiheen voi ottaa kenen tahansa lääkärin tai hoitajan kanssa puheeksi.

Jos haluaa välttää riidan, mitä voi tehdä? 5 vinkkiä

1. Yritä pysytellä mahdollisimman objektiivisena itse riideltävän asian suhteen. Vältä provosoitumista ja pysyttele mahdollisimman rauhallisena. Kiihtyneenä tulee sanottua usein helpommin jotain loukkaavaa tai töksäytettyä jotakin, mitä katuukin myöhemmin. Yritä tunnistaa, milloin tunnereaktio saattaa lähteä hallinnasta.

2. Yritä tehdä arjestasi vähemmän kuormittavaa; huolehdi hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi. Stressaantuneena, väsyneenä ja kuormittuneena on hankala käyttäytyä rakentavasti ristiriitaisessa tilanteessa. Riski kuormittavien asioiden kasaantumisesta myös kasvaa.

3. Kun haluat välttää riidan, vältä myös alkoholia. Humalassa tai edes hieman alkoholin vaikutuksen alaisena ei kannattaisi väitellä ollenkaan, sillä tunteita on silloin vaikea hallita. Kielteiset tunteet voimistuvat ja väärinkäsityksiä tapahtuu helposti. Vaikka itse et olisi nauttinut alkoholia, riitelyriskiä lisää myös se, että seurassa on joku alkoholia nauttinut henkilö mukana. Unohda myös puhelin humalassa äläkä lähetä pitkiä avautumisviestejä siinä tilanteessa.

4. Yritä välttää kaikkia yleistyksiä, vaikka niiden täydellinen karsiminen ei onnistuisikaan. Parempi sanoa kiihtyneenäkin ennemmin ”minulla on tunne, ettet pidä äidistäni” eikä ”olet aina äitiäni inhonnut”. Vältä ainakin näitä yleistyksiä korostavia termejä: aina, ikinä ja ei koskaan. Ole armollinen itsellesi, täydelliseen suoritukseen kukaan meistä ei pysty.

5. Älä naureskele tai vähättele. Jos toinen kiihtyy kunnolla, on hyvä kiinnittää omaan puhetapaan huomiota ja mahdollisimman rauhallisesti kertoa toiselle, että sanasi vaikuttavat kohtuuttomilta. Mieti, ovatko varsinkin pitkät kaunat kovinkaan tarpeellisia.

Pölösen mielestä aina on toivoa siitä, että voidaan toimia hankalissa tilanteissa paremmin:

– Ei kannata vain kestää hankalia tilanteita tai riitelyä. Myöskään ’mä vain olen tällainen’ ei ole hyvä syy perustella omaa toisia kuormittavaa käytöstään.

Useimmiten on mahdollista saada muutos aikaiseksi kiinnittämällä omaan toimintaansa huomiota – ja tarvittaessa myös toisten käytökseen. Apua kannattaa ja voi hakea ennen kuin tilanne muuttuu tukalaksi.

Lähde: Juttua varten haastateltu Jouni Pölöstä, joka on pariterapeutti ja erityistason seksuaaliterapeutti Mehiläisessä.

Lue myös: Miten riidellä parisuhteessa oikein?