.webp)
.webp)
Ihmissuhteet ja ihmissuhdetaidot
Lue lisää
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta voivat aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja itsetunnon laskua. Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos tilanne vaikeuttaa arkea tai johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen.
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta tiiviisti
- Kiusaaminen on henkisen väkivallan muoto, jossa kiusaaja pyrkii aiheuttamaan mielipahaa tai vahinkoa toiselle henkilölle.
- Apua kiusaamisen aiheuttamiin traumoihin voi saada psykoterapiasta, jossa käsitellään kokemuksia ja tunteita turvallisessa ympäristössä.
- Kiusatuksi tuleminen on aina henkilökohtainen kokemus, ja tärkeintä on, että henkisen väkivallan kohde tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Mitä kiusaaminen ja henkinen väkivalta on?
Kiusaaminen on henkisen väkivallan muoto, jossa kiusaaja kohdistaa toiseen henkilöön verbaalista, eleellistä, henkistä tai fyysistä aggressiota. Tämä voi olla hetkellistä tai pitkäkestoista, mutta useimmiten se on suunnitelmallista ja tahallista toimintaa, jonka tarkoituksena on aiheuttaa mielipahaa tai jopa psyykkistä tai fyysistä vahinkoa toiselle ihmiselle. Kiusaamisessa ylitetään aina toisen ihmisen henkilökohtaisia rajoja ja pyritään aiheuttamaan pelkoa, häpeää ja nolostumista kiusatuksi joutuneessa.
Kiusaamisen muodot vaihtelevat eri ikä- ja elämänvaiheissa, ja ne voivat iän myötä muuttua monipuolisemmiksi ja vaikeammin tunnistettaviksi. Kiusoittelu eroaa kiusaamisesta siinä, ettei henkilökohtaisia rajoja välttämättä ylitetä, mutta kohde voi silti kokea hämmennystä ja epävarmuutta. Kiusatuksi tuleminen on aina henkilökohtainen kokemus, ja tärkeintä on, että henkisen väkivallan kohde tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi:
- nimittelyä
- irvailua
- julkista nolaamista
- perättömien juorujen levittämistä
- pakottamista
- porukan ulkopuolelle sulkemista
- tönimistä
Kiusaamisen syyt
Kiusaaja, joka tuntee tarvetta kiusata, pyrkii aina käyttämään valtaa. Hän on tunnistanut kiusattavan "häpeänappulat" eli heikot kohdat, joita voi hyödyntää henkisen väkivallan keinona.
Kiusaajan toiminnan taustalla voi olla esimerkiksi:
- heikko itsetunto
- mielenterveysongelmat
- kykenemättömyys empatiaan
Kiusatuksi voi joutua monista syistä, kuten ulkonäön, henkisten ominaisuuksien, puhetavan tai minkä tahansa muun erilaisen asian tai ominaisuuden vuoksi. Parisuhteessa kärjistyneet elämäntilanteet voivat nostaa esiin tuhoavaa aggressiota toisessa osapuolessa, mikä ilmenee parisuhdeväkivaltana.
Kiusaamisen seuraukset
Kiusatuille voi syntyä elämänikäisiä traumoja kiusaamisesta, mutta toiset saattavat selvitä ilman suurempia arpia, vaikka heitä olisi kiusattu koulussa monta vuotta. Tällaisessa tapauksessa kiusatulla on saattanut olla ympärillään vahva tukiverkko, kuten vanhemmat ja ystävät, joilta on saanut jatkuvaa tukea. On myös tärkeää, että aikuiset ovat aktiivisesti puuttuneet kiusaamiseen.
Jos kiusattu jää täysin yksin eikä tule kuulluksi, huomioiduksi tai nähdyksi, se voi pitkään jatkuessaan johtaa vakaviin seurauksiin, kuten masennukseen, syrjäytymiseen ja jopa itsemurhaan.
Kiusaamisen muodot
Kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen on melko tavallista jo päiväkotilasten keskuudessa. Tällaisissa tilanteissa kiusaamisen kierre voidaan yleensä katkaista, kun aikuiset tunnistavat tilanteen ja reagoivat siihen aktiivisesti ja rohkeasti.
Nuorten keskuudessa henkisen väkivallan muodot ovat monipuolisempia kuin lapsilla. Näihin kuuluvat haukkuminen, nimittely, kiristäminen, uhkailu, nolaaminen, syrjiminen ja nettikiusaaminen. Osa näistä voi kohdistua toisiin nuoriin, kun taas osa voi kohdistua aikuisiin.
Internet ja sosiaalisen median sovellukset mahdollistavat nykypäivänä nettikiusaamisen, joka voi ilmetä julkisina nolaamisina tekstien, valokuvien ja videomateriaalien jakamisen kautta. Netissä kiusaaja voi toimia anonyymisti, mikä lisää kiusatun ahdistusta ja voi aiheuttaa vainoharhaisuutta. Seksuaalisen suuntautumisen tai rasismin pohjalta tapahtuva kiusaaminen netissä on erittäin julmaa.
Aikuisten kesken tapahtuva kiusaaminen, kuten työpaikalla tai parisuhteessa, on monimutkainen ilmiö, ja sen tunnistaminen voi olla haastavaa. Esimerkiksi vanhemmat, jotka ovat suuttuneet toisilleen, saattavat käyttää lasta kiusaamisen välineenä. Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa on Suomessa tunnistettu ja tutkittu ilmiö, joka voi aiheuttaa suurta tuskaa.
Seksuaalisuuden alueella tapahtuva kiusaaminen voi olla erittäin traumatisoivaa. Työpaikkakiusaamisen määritelmään kuuluu systemaattisuus ja pitkäkestoisuus, mikä tarkoittaa, että kyseessä ei ole yksittäinen epäasiallinen teko. Kiusaaminen asettaa kohteena olevan ihmisen puolustuskyvyttömään asemaan. Esimerkiksi työntekijän uskottavuutta ja mainetta voidaan nakertaa niin, ettei hänen mielipiteitään tai asiantuntijuuttaan enää kuunnella.
Mistä apua kiusaamiseen?
Kiusaamisen aiheuttamiin jälkiin voi saada apua psykoterapiasta vielä vuosia tapahtuneen jälkeen. Terapeutti auttaa asiakasta käsittelemään hänen henkilöhistoriaansa ja kokemuksiaan teema kerrallaan, asiakkaan voimavarojen mukaisesti. Tärkeää on, että kiusattu tulee kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi kokemuksensa kanssa, ja että hänet otetaan todesta. Tämä luo luottamusta kokijan ja kuuntelijan välille.
Kiusaaminen on väkivaltaa, eikä se ole koskaan kiusatun oma vika. Yksi terapeuttinen menetelmä on kirjoittaa kirje kiusaajalle, jossa kiusattu käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan. Kirjettä ei ole tarkoitus lähettää. Terapiassa tutkitaan myös, millaisia voimauttavia ihmissuhteita ja verkostoja henkilöllä on, jotta hän voi eheytyä. Jos kiusaaja ei ole läsnä työpaikalla tai perheessä, hoitoprosessin tulee olla riittävän pitkällä, jos haluaa kohdata kiusaajan ja selvittää tapahtunutta kasvotusten.
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteita
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö
Sairaus aiheuttaa voimakkaita mielialan vaihteluita masennuksen ja manian välillä.
Epävakaa persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista tunteiden hallinnan vaikeudet ja impulsiivinen käyttäytyminen.
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Mielenterveyden häiriöt
Psyykkiset oireet syntyvät usein geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Narsistinen persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jossa suuruuskuvitelmat peittävät haavoittuvan itsetunnon.
Pakko-oireinen häiriö eli OCD
Toistuvat pakkoajatukset ja -toiminnot, jotka häiritsevät normaalia elämää.
Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus
Toistuvia ja vaikeita ahdistuskohtauksia, jotka voivat johtua mm. elämänmuutoksista.
Persoonallisuushäiriö
Persoonallisuushäiriöt ovat elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Väsymys voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja stressistä.
Stressi
Pitkäaikainen kuormitus ilman riittävää palautumista voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä.
Katso myös nämä palvelut
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia
Psykiatrin arvioon perustuvaa psykoterapiaa, jota Kela myöntää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon sekä takaisin työkykyiseksi kuntoutumiseen.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Pariterapia
Parisuhteen kipukohtien tunnistamista ja yhteyden vahvistamista.
Perheterapia
Tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia merkityksiä ja toimintatapoja läheisissä suhteissa.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Neuropsykologi
Neuropsykologiaan erikoistunut psykologi, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelytoimintoja, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.
Usein kysyttyä kiusaamisesta
Kiusaaminen voi johtaa elinikäisiin traumoihin, masennukseen, syrjäytymiseen ja jopa itsemurhaan, jos kiusattu jää yksin eikä tule kuulluksi tai nähdyksi. Tärkeää on, että kiusatulla on ympärillään tukiverkko, kuten vanhemmat ja ystävät, jotka tukevat häntä ja aikuiset, jotka puuttuvat kiusaamiseen.
Kiusaaminen tunnistetaan siitä, että se ylittää toisen ihmisen henkilökohtaiset rajat ja aiheuttaa pelkoa, häpeää ja nolostumista. Se voi olla nimittelyä, irvailua, julkista nolaamista, perättömien juorujen levittämistä, pakottamista, porukan ulkopuolelle sulkemista tai tönimistä.
Kiusatuksi voi joutua kuka tahansa, mutta erityisesti henkilöt, joilla on jokin ulkonäköön, henkisiin ominaisuuksiin, puhetapaan tai muihin verrattuna erilainen piirre tai ominaisuus. Kiusaaja käyttää valtaa ja hyödyntää kiusatun heikkoja kohtia.
Kiusaaminen on väärin, koska se on henkistä väkivaltaa, joka ylittää toisen ihmisen henkilökohtaiset rajat ja aiheuttaa pelkoa, häpeää ja nolostumista. Se on suunnitelmallista ja tahallista toimintaa, jolla pyritään aiheuttamaan mielipahaa tai vahinkoa toiselle ihmiselle.
Kiusaamisen lopettaminen vaatii aktiivista ja rohkeaa puuttumista tilanteeseen. On tärkeää, että aikuiset tunnistavat kiusaamisen ja reagoivat siihen. Kiusaamisen jättämiin jälkiin voi saada apua psykoterapiasta, jossa kiusattu tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.
Työpaikkakiusaaminen on systemaattista ja pitkäkestoista toimintaa, joka asettaa kohteen puolustuskyvyttömään asemaan. Se voi ilmetä esimerkiksi työntekijän uskottavuuden ja maineen nakertamisena niin, ettei hänen mielipiteitään enää kuunnella.
