Alppihiihtäjä Eemeli Pirinen: Loukkaantumisvaara on radalla aina läsnä

Viime kauden selkäongelmien jäljiltä pääsin aloittamaan uuden kauden terveenä ja motivoituneempana kuin aikoihin. Elokuussa alkanut lajiharjoittelu sujui ilman suurempia vastoinkäymisiä, laskutekniikkaa viilattiin ja kaikki oli valmista kisakauteen, josta piti tulla paluukauteni Eurooppa Cupin kärkikahinoihin, joiden päätähtäimenä on helmikuun MM-kilpailut Åressa. Perinteinen maailmancupin avaus Söldenissä peruttiin kelin vuoksi, joten kisakiima sai kasvaa aina joulukuulle saakka.

Ruotsissa lasketuissa Eurooppa Cupin avauskisoissa en vielä saanut toivottua tulosta, mutta silloin jo tuntui, että palikat alkavat pikkuhiljaa loksahtelemaan kohdilleen. Ruotsista suunnattiin Italiaan, jossa tarkoitus oli harjoitella muutama päivä ennen legendaarisinta suurpujottelukisaa Alta Badiassa. Alta Badia olisi ollut ensimmäinen maailmancup kisani melkein kahteen vuoteen erilaisten ongelmien vuoksi, joten intoa oli kuin varsalla kevätlaitumella.

Halua mennä omille äärirajoille – ja niiden yli – taisi kuitenkin olla hieman liikaa. Suurpujotteluharjoitus 12.12.2018 Italian Pfeldersissä muutti kaiken. Päivän neljäs lasku oli myös kauden viimeinen. Radan loppuosassa kesken käännöksen sisäjalan polvessa tuntui viiltävä kipu ja seuraava ajatukseni oli, kuinka saan vauhdin pysäytettyä. Sain kammettua itseni kaatumatta radan sivuun ja paikalle laskenut valmentaja vei minut reppuselkäkyydillä alas huilaamaan. Montaa sekuntia tapahtuneesta ei kulunut, kun tajusin, ettei kaikki ole kunnossa. Kipu oli sellainen, jota en ollut ennen kokenut, mutta henkinen kipu oli ehkä vieläkin kovempi.

Samana iltana jo soitin joukkueemme ja Urheilu Mehiläisen lääkärille Sikri Tukiaiselle, joka passitti minut kotiin Kuopioon kuvattavaksi. Sikrille kiitos siitä, kuinka sujuvasti kaikki toimi tapaturman jälkeen. Magneettikuvien jälkeen kävi heti selväksi, että eturistiside on poikki ja nivelkierukassa on mahdollisesti myös jotain vaurioita. Siinä vaiheessa iski aikamoinen epätoivo, että tässäkö kaikki se kiitos hyvin vedetystä syksystä nyt oli. Jo kaatumisen jälkeen heti mietin, olisinko voinut tehdä jotain toisin, mutta edelleen olen sitä mieltä, että harjoituksen valmistautuminen, olosuhteet ym. oli tehty viimeisen päälle, joten sinänsä on lohduttavaa ajatella, etten tekisi edelleenkään mitään toisin ja jossiteltavaa ei jäänyt.

Ristisidevammat ovat tyypillisiä meidän lajissa ja niiden ennaltaehkäisyyn keskitymme myös harjoittelussa. Riskin voi aina minimoida, mutta silti loukkaantumisvaara on radalla aina läsnä, ja se jokaisen alppihiihtäjän tulee tiedostaa, mutta sitä ei silti voi alkaa varomaan liikaa. Kaikki on oltava pelissä, ja omia rajoja (joskus raajojakin) on rikottava, jos haluaa kehittyä ja päästä maailman parhaiden vauhtiin ja ohi.
Leikkaus suoritettiin Töölön Mehiläisessä 17.1.2019 ja positiivinen uutinen leikkauksen jälkeen oli se, ettei kierukkaan tarvinnut koskea, vaan pelkkä ristisiteen korjaus riitti. Leikkaus tehtiin hieman eri tavalla kuin yleensä, koska siirre otettiin keskimmäisestä etureiden lihaksesta eikä takareidestä. Näin siirteestä saadaan hieman vahvempi ja takareiden voimatasot säilyvät.

Ensimmäinen leikkauksen jälkeinen viikko meni tiiviisti vuodepotilaana turvotusta ja kipua hoitaen, mutta liikkuminen alkoi sujua jo leikkausta seuraavana päivänä kohtuullisen sujuvasti kyynärsauvojen avulla. Urheilu Mehiläisen fysioterapeutin kanssa tehtiin vielä leikkausaamuna pieniä voimamittauksia etu ja takareidelle ja siinä samalla opeteltiin ihan kädestä pitäen kepeillä kävelyn alkeet.

Voin vain todeta, että hyvin on kilpaura mennyt, kun vasta 25-vuotiaana alppihiihtäjänä kosken ensimmäistä kertaa kyynärsauvoihin. Tästä se prosessi pikkuhiljaa lähtee käyntiin. Matka leikkauspöydältä leikkaaviin käännöksiin tulee olemaan noin puolen vuoden mittainen ja sitä matkaa pyrin parhaani mukaan kuvaamaan.

-Eemeli

Kirjoittaja on alppihiihtäjä Eemeli Pirinen.

Seuraa Eemelin kuulumisia myös Urheilu Mehiläisen instagram-sivuilla @urheilumehilainenUlkoinen linkki.

Lue myös:

Urheilu Mehiläisestä alppi- ja freestylemaajoukkueiden pääyhteistyökumppani