Jos haluat saada ihmiset takaisin toimistolle, kehitä palvelevaa johtamista

Pandemian hellittäessä yleinen yritysjohdon kysymys työterveyspsykologille kuuluu, miten saada etätöihin tykästyneet työntekijät tulemaan takaisin toimistolle. Johdon ja esihenkilöiden huoli on noussut sitä mukaa kun on huomattu, miten hyvin työntekijät viihtyvät etätöissä. Pulma on yleinen ja ratkaisuyritykset moninaisia. Joku houkuttelee työntekijöitä paikalle herkuilla ja huveilla, toinen kokeilee määräyksiä ja hurjimmat uhkailevat potkuilla. Tuore tutkimustieto osoittaa, että hätäratkaisut tai poppakonstit eivät ole tarpeen - hyvä johtaminen ja asialliset työolot kantavat tässäkin pitkälle.

Hybridityössä on imua

Suomalaisilta työntekijöiltä kysyttäessä mieluisin vaihtoehto olisi koronarajoitusten jälkeen jatkaa hybridityössä, kertoo Työterveyslaitoksen tuore tutkimus. Suurimmalle osalle sopisi vähintään päivä pari viikossa työskentelyä etänä. Hybridimallin suosio käy järkeen, sillä mahdollisuus tehdä työtä itseohjautuvasti on tutkitusti yhteydessä suurempaan työn imuun ja vähäisempään työuupumukseen. Vaativana pandemia-aikana työhyvinvointi säilyi hyvänä juuri hybridityössä, kun se etä- ja lähitöissä samaan aikaan heikkeni. Silti melkein joka viides toivoisi kokoaikaisen etätyön jatkuvan, oli pandemiaa tai ei. Kokoaikaista etätyötä pandemia-aikana jo tehneistä lähes puolet edelleen jatkaisi samaa, vaikka rajoitukset eivät etätyöhön pakottaisikaan. Pitäisikö olla huolissaan, jos osa porukasta ei lainkaan enää kiinnostu palaamaan neuvotteluhuoneisiin, avokonttoriin ja kahviautomaattien äärelle?

Kuka tykkää etätyöstä?

Yritysten huoli kotitoimistolle hautautuvista työntekijöistä ei ole turha. Työterveyslaitoksen tutkimus osoitti, että halu tehdä enemmän etätyötä voi kieliä ongelmista kuten työuupumuksesta tai työriippuvuudesta. Myös työn kuormittavat vaatimukset kuten ristiriidat, byrokratia tai suuri työmäärä olivat omiaan lisäämään etätyöhaluja. Etätöihin vetäytyminen voikin siis olla työntekijälle keino säädellä liiallista työstressiä. Samalla työkuormituksen ongelmat kuitenkin saattavat jäädä piiloon. Varhaisen tuen näkökulmasta etätyöntekijän kuormituksen havaitseminen, työkykyongelmien tunnistaminen ja tuen tarjoaminen voi viivästyä. Esihenkilön on tärkeää huomata, että työntekijöiden palava etätyöinto voi joskus olla merkki ongelmista työolosuhteissa tai haitallisesta kuormituksesta.

Hyvä johtaminen vetää puoleensa

Yritysjohto voi huokaista helpotuksesta, jos koronarajoitusten poistuttua ovi käy spontaanisti jälleen toimistolle päin – jotain on siis tehty oikein. Ihmisiä tutkitusti houkuttavat takaisin lähitöihin ennen kaikkea hyvät työolosuhteet ja palveleva johtaminen. Vaikka työkaveritkin ovat kivoja, niillä ei tutkimuksessa ilmennyt sen enempää toimistolle vetävää tai sieltä työntävää vaikutusta. Kun työpaikalla vallitsee reilu kohtelu, vaikutusmahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, tekee etätöitä mieli vähentää. Inhimillinen, arvostava ja kehittymään rohkaiseva johtamiskulttuuri on nyt varmin keino saada ihmiset palaamaan - ja pysymään.

Jos yrityksesi kaipaa neuvoja palvelevan johtamiskulttuurin kehittämisessä, työterveyspsykologimme auttavat mielellään.

Blogitekstin kirjoittaja Ritva Lindén on organisaatioihin ja johtamiseen perehtynyt työterveyspsykologi ja KTM, joka toimii vastaavana työterveyspsykologina Vantaan Mehiläisessä.

Kirjoituksessa mainitut tutkimukset:
Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus. (Työterveyslaitoksen tiedote 9.3.2022)
Työterveyslaitoksen tutkimuskooste ”Miksi toimistolle tai etätöihin halutaan?” (Työterveyslaitoksen tiedote 24.5.2022)