Julkisten terveyspalveluiden johtavat lääkärit: ”Kaikkien aikuisten terveystarkastuksista ei hyötyä”

Kaikkien aikuisten terveystarkastuksista ei ole hyötyä, vaikka käytössä olisi loputtomat resurssit, sanovat Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden johtavat lääkärit Henri Ärölä ja Patrik Währn.

Antti Rinne on esittänyt aikuisneuvolassa tapahtuvia terveystarkastuksia koko Suomen aikuisväestölle. Hän nojaa ajatuksensa SDP:n Finnish Consulting Groupilta tilaamaan selvitykseen, jonka mukaan sairastavuutta laskemalla saataisiin yli 10 miljardin euron säästöt pidemmällä aikavälillä.

Suomalaisten terveyserot Euroopan suurimpia

Rinne nosti ehdotuksellaan esille tärkeän suomalaisten terveyteen liittyvän kipukohdan. Suomalaisten terveyserot ovat Euroopan suurimpia.

70-luvulta lähtien suomalaisten elämään on tullut noin 10 elinvuotta lisää, mutta lisävuodet ovat jakaantuneet entistä epätasaisemmin. Ero on suurin miesten kohdalla: suurituloinen mies elää yli 10 vuotta pidempään kuin pienituloinen. Tästä erosta noin 2/3 johtuu pienituloisten tekemistä valinnoista esimerkiksi ruuan, tupakoinnin ja liikunnan suhteen. 1/3 johtuu huonon toimeentulon aiheuttamasta elimistön stressitilasta, jossa elimistö on jatkuvassa hälytystilassa. Se yksinään lisää sairastavuutta sekä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Tutkimustuloksista tiedetään, että esimerkiksi koronapandemian aikana Ruotsissa kuolleisuus lisääntyi eniten ruotsinsuomalaisten keskuudessa, joilla on työläistausta.

Terveyseroja kavennettava vähentämällä sosiaalista eriarvoisuutta

Terveyseroja voidaan kaventaa parhaiten juurisyihin vaikuttamalla - vähentämällä sosiaalista eriarvoisuutta. Terveydenhuollon tehtävä on pyrkiä kaventamaan eriarvoisuudesta johtuvia terveyseroja tai ainakin olla lisäämättä niitä.

Pienituloisten tiedetään käyttävän enemmän kalliita päivystys- ja erikoissairaanhoidon palveluita, kun taas suurituloiset käyttävät enemmän perusterveydenhuollon palveluita. Eräs syy tähän on se, että perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus julkisessa terveydenhuollossa on luokattoman huonoa. Useissa terveyskeskuksessa takaisinsoittoa joutuu odottamaan 1-2 viikkoa, ja vastaanottoaikaa jopa kuukausia. Poikkeuksena tähän ovat esimerkiksi Mehiläisen ulkoistetut terveysasemat, joissa takaisinsoiton on saanut keskimäärin tunnin sisällä ja vastaanottoajan viimeistään viikossa.

Perusterveydenhuollossa saatavuusongelmia – terveystarkastuksille ei tarvetta

Suomen julkisessa perusterveydenhuollossa on tällä hetkellä todella vakavia saatavuusongelmia. Tämän vuoksi monien terveysasemien osalta edes vakavasti sairaat potilaat eivät saa asianmukaista hoitoa. Tämän valossa perusterveiden aikuisten kutsuminen vastaanotoille säännöllisiin terveystarkastuksiin olisi valmiiksi alimitoitettujen resurssien haaskaamista.

Terveystarkastuksille ei myöskään ole tarvetta.

Riittäisi, että lakia muutetaan niin, että sosiaalityö ja terveydenhuollon yhteistyö mahdollistuisi. Tällöin voisimme kohdistaa terveydenhuollon toimenpiteitä yhdessä sosiaalihuollon kanssa niihin haavoittuviin perheisiin ja yksilöihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Lisäksi potilastiedon käyttö toimenpiteiden kohdistamisessa mahdollistaisi suuremman terveyshyödyn.

On totta, että olisi kustannustehokasta, jos kaikki olisivat terveitä. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole, eikä voi olla. Tilanteeseen lääkkeenä tarjotusta terveystarkastusmallista on Tanskassa tehty hyvä ja kattava tutkimus, josta on seurantamateriaalia 24 vuoden ajalta (Ebeltoft Health Promotion Project). Loppukaneetissa todetaan, että terveystarkastuksilla ei ollut mitään vaikutusta sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen tai kuolleisuuteen ylipäätään.

Keskittykäämme terveyshyötyä lisäävään toimintaan

Kun terveydenhuollon ammattilaisista on pulaa, tulisi tekojen ja toimintamallien keskittyä nimenomaan terveyshyötyä lisäävään toimintaan ja karsia sitä osaa järjestelmästä, joka ei terveyshyötyä tuota. Karsittavaa löytyisi esimerkiksi Kela-korvauksiin liittyvästä paperityöstä tai IT-järjestelmiin liittyvästä työstä.

Pyrimme Mehiläisen julkisessa terveydenhuollossa tuottamaan mahdollisimman paljon terveyshyötyä potilaille, ja myös mittaamme vastaanoton potilastyytyväisyyden lisäksi potilaan kokemaa hyötyä. Tavoitteenamme on seuloa väestöstä erityisen korkeassa riskissä olevia potilaita ja keskittää toimenpiteitä heihin.

THL on listannut keskeisimmät tekijät kansantautien ehkäisemiseksi. Niitä ovat:

• terveellinen ruokavalio
• liikunta
• tupakoinnin välttäminen
• vähäinen alkoholinkäyttö ja
• lihavuuden ehkäiseminen

Suurin osa terveyteen vaikuttavista ongelmista pitääkin ratkaista muualla kuin terveydenhuollossa, jonka mahdollisuudet ehkäistä terveyshaittoja ovat varsin rajalliset.

Blogitekstin ovat kirjoittaneet Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden johtava lääkäri Henri Ärölä sekä ulkoistettujen terveysasemien johtava lääkäri Patrik Währn.