Moni luulee sepelvaltimotautia närästykseksi

Tyypillinen tapaus vastaanotollani on keski-ikäinen tai vanhempi mies, joka kertoo, että taitaa olla närästystä, kun liikkuessa puristaa niin kovasti rinnasta. Silloin voin melkein suorilta sanoa, ettei taida olla kyse närästyksestä, vaan mahdollisesti sepelvaltimotaudista. Tieto sydänsairauksista on lisääntynyt, mutta yhä osa hakeutuu hoitoon liian myöhään.

Olen kardiologian erikoislääkäri ja teen paljon esimerkiksi sepelvaltimotutkimuksia ja pallolaajennuksia. Vastaanotolla Töölön Mehiläisen Sydänkeskuksessa selvitän aluksi potilaan oireet ja riskitekijät. Jos on vaikeita sepelvaltimotaudin oireita, melko usein päädytään sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen, jossa selviävät mahdolliset tukokset. Tyypillisiä oireita ovat painava puristus rinnassa ja tylppä rintakipu, sekä hengenahdistus erityisesti rasituksessa.

Sydänvaivoja on kaiken ikäisillä. Erityisesti keski-ikäisillä ja iäkkäillä on sepelvaltimo-ongelmia, nuoremmilla taas rytmihäiriöt ovat yleisiä. Meillä Mehiläisellä on myös lasten kardiologeja, sillä lasten sydänsairaudet ja verenkierron ongelmat ovat oma erikoisalueensa.

Syitä hakeutua Mehiläisen kardiologille on monia. Moni tulee meille hoitoon, koska tänne pääsee nopeasti ja sujuvasti. Ei ole tavatonta, että vastaanotolle tulee ihminen, joka on itse netistä tutkimalla selvittänyt, että oireet sopivat sepelvaltimotautiin, ja halunnut siksi tutkimuksiin nopeasti.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus on yksinkertainen toimenpide, jossa ranteen valtimon kautta viedään ohut katetri sydämen sepelvaltimoiden suulle, ja ruiskutetaan valtimoihin varjoainetta. Suonet kuvataan röntgenkameralla potilaan rinnan päältä. Toimenpiteen jälkeen tarvitaan vielä parin tunnin tarkkailuaika, jotta voidaan varmistua siitä, ettei ranteen pistokohta vuoda.

Jos tutkimuksessa löytyy tukos, joka on mahdollista hoitaa pallolaajennuksella, toimenpide voidaan tehdä suoraan kuvauksen jatkona. Potilaan kannalta hoito on melko samanlainen kuin itse tutkimus. Ahtauman läpi pujotetaan ohut lanka, jonka päälle pujotetulla pallolla puristetaan ahtauma auki. Ahtauman kohdalle viedään toinen pallo, jonka päällä on verkkoputki. Verkkoputki puristetaan tukemaan suonen seinämää. Jos ahtaumia on paljon tai esimerkiksi suonen rakenne hankala, on syytä harkita ohitusleikkausta, joka tehdään yliopistollisessa keskussairaalassa.

Pallolaajennuksesta kotiin lähtee yleensä tyytyväinen potilas, sillä usein sepelvaltimotaudin oireet helpottavat pian toimenpiteen jälkeen. Palkitsevinta on nähdä muutos potilaan toimintakyvyssä: tutkimukseen tullessa potilaan voi olla jopa hankala kävellä rintakivun takia, mutta pallolaajennuksen jälkeen hän pystyy rasittamaan itseään täysin normaalisti. Parhaimmillaan tukoksen avaaminen voi tuoda lisävuosia elämään.

Blogitekstin kirjoittaja on Mehiläisen kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Tapio Aalto.