Tavoitteena jonoton terveydenhuolto

”Kiireettömässä hoidossa on valtavat erot jopa alueiden sisällä – nopeiten hoitoon pääsee ulkoistetuilla terveysasemilla” uutisoi MTV3 eilen 19.5.2021Ulkoinen linkki.

Uutinen nostaa esiin tärkeän seikan suomalaisesta julkisesta perusterveydenhuollosta: lääkärin vastaanotolle pääsyssä on suuria haasteita. Terveyskeskuksen lääkärin tai hammaslääkärin kiireettömälle vastaanotolle on pahimmillaan useiden viikkojen jonot ja koronan aiheuttama hoitovelka tulee pahentamaan jo vuosia kestänyttä tilannetta entisestään. Yhdenvertainen hoitoon pääsy ei toteudu ja terveyserot kasvavat huolestuttavasti. Samalla perusterveydenhuollon tehtävät ovat lisääntyneet, asiakkaat ovat moniongelmaisempia ja työskentelyolosuhteet heikentyneet. Toiminnan resursseja ei ole vastaavasti lisätty.

Kuten uutisessa todetaan, ulkoistetuilla terveysasemilla on kuitenkin onnistuttu pitämään hoitoon pääsy erinomaisella tasolla. Tämä on tehty samalla tai alhaisemmalla kustannuksella kuin millä julkinen sektori palveluita tuottaa. Tuloksiin on päästy pitkäjänteisellä asiakaslähtöisellä toimintamallin kehityksellä, uusilla palveluinnovaatiolla, tiedolla johtamisella, digitaalisia palveluita kehittämällä sekä sote-ammattilaisten koulutuksesta huolehtimalla. Lisäksi hoidon vaikuttavuuden mittaamista ja palkitsemista terveyshyödyn tuottamisesta on kehitetty. Kaiken kehitystyön tavoitteena on ollut ja on - jonoton terveydenhuolto.

Edellä mainitut toimet ovat varsin yksinkertaisia. Niiden toteutumisen ajureina ovat olleet motivoitunut henkilöstö, selkeät sopimukselliset tavoitteet, muutoksen tuki, ketteryys resursoinnissa sekä tärkeimpänä aito kumppanuus kunta-asiakkaidemme kanssa. Tuottajien välinen positiivinen kilpailu ja sparraus ajaa parempiin tuloksiin. Monituottajamallin strategiakseen valinneissa kunnissa on ulkoistettujen terveysasemien myötä pystytty parantamaan myös esimerkiksi oman tuotannon asiakastyytyväisyyttä sekä hoitoon pääsyä. Välillisiä säästöjä on syntynyt diagnostiikan ja erikoissairaanhoidon kustannuksista.

Jaettu arvio on, että hallituksen sote-uudistus ei tule edistämään tätä kehitystä tai parantamaan terveyskeskusten tilannetta.

Maakunnalliset yksiköt johtavat kokemusten mukaan lähipalveluiden lakkauttamiseen ja ostopalveluiden käytön rajaaminen estää useat vaikuttavat yhteistyömallit yksityisen sektorin kanssa. Nykyisten toimivien ulkoistusten mitätöinti johtaa saatavuuden sakkaamiseen ja alueellisen eriarvoisuuden kasvamiseen. Lisäksi hyvinvointialueen kädet on esitetty sidottavaksi ketterän alihankinnan käytön suhteen ja lääkäreiden ammatinharjoittajaoikeuksia ollaan rajoittamassa. Potilas ja yhteistyöllä saavutetut tulokset ovat jääneet esityksessä sivurooliin tai jopa estettäväksi. Kaikki tämä tulee heikentämään terveyskeskuksiamme.

Ulkoistettujen terveyskeskusten piirissä on tällä hetkellä vain 6,8 % suomalaisista. Emme tule pelastamaan terveyskeskuksiamme supistamalla ja estämällä kumppanuuksia. Meidän tulisi päinvastoin mahdollistaa entistä paremmin monituottajamalli, jakaa parhaat käytännöt valtakunnallisesti, hyödyntää yksityisen sektorin resursseja ja digikyvykkyyttä, varmistaa perusterveydenhuollon rahoitus ja siirtää painopistettä varhaisempaan ennaltaehkäisyyn ja vaikuttavaan hyvinvoinnin lisäämiseen. Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä, Espoon ja Tampereen kaupungit ovat toimineet tässä edelläkävijöinä. Samanlaista rohkeutta toivoisi näkevän myös muissa kunnissa, kaupungeissa ja kuntayhtymissä.

Hallituksen sote-esityksen tulisi tukea tätä kehitystä, ei heittää kapuloita terveyskeskusten rattaisiin.

Blogitekstin on kirjoittanut Markku Näreneva, yleislääketieteen erikoislääkäri, Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden toimialajohtaja