Työn, prosessien ja palvelukumppanuuksien vuosi 2023

Kohtapuolin joulupyhät tulevat vastaan ja lähestymme vuoden loppua ja tulevaa uutta vuotta 2023. ”The year of hyvinvointialueet”. Muutos on siis edessä suomalaisessa terveydenhuollossa, mutta onko muutos aina pahasta? Olen tätä asiaa pohtinut hyvinkin paljon vuoden 2022 aikana ja alla käyn läpi näkemyksiäni terveydenhuollon jatkuvuudesta, työllistymisestä sekä Mehiläisestä tulevien hyvinvointialueiden kumppanina.

Lähdetään liikkeelle toimialan lähitulevaisuutta koskevista realiteeteista.

1. Sosiaali- ja terveyden huollon palvelujen kysyntä näyttää pääosin jatkavan kasvuaan.
2. Meillä on rajallinen määrä sote-alan ammattilaisia.
3. Hyvinvointialueiden rahoitus on alimitoitettu ja kustannuksia joudutaan karsimaan roimasti.
4. Palveluiden säädetty laatu ja saatavuus on turvattava edellä mainituista seikoista huolimatta (palveluihin on tiedossa jopa tiukennuksia, kuten hoitajamitoitus).

Vaikka hyvinvointialueuudistuksessa on helppo tunnistaa haasteita ja tekemätöntä työtä on vielä paljon jäljellä, on hyvä muistaa, että uudistukset ovat aina hyppy tuntemattomaan, eikä mitään saavuteta, jos emme uskalla kohdata muutosta. Kaiken muun kiireen keskellä hyvinvointialueiden ihmiset ovat viime vuosina tehneet huiman urakan mahdollistaakseen tämän uudistuksen onnistumisen. Monesti kuitenkin unohtuu, että julkisella sektorilla työskentelevät yksityisen sektorin ostopalvelulääkärit ovat myös osa tätä uudistusta. Esimerkiksi usean hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa yksityisen sektorin lääkärit ovat erittäin tärkeässä roolissa palvelutuotannon mahdollistamisessa.

Näyttää, että erityisesti alussa hyvinvointialueilla on edessään hankalia päätöksiä sen suhteen, mitä palveluita on järkevää tuottaa itse ja mitä palveluita on mielekästä hankkia yksityisiltä palveluntarjoajilta tai toisilta hyvinvointialueilta. Toki tämä voi olla jopa hyväkin asia, koska tällöin asiat joudutaan nostamaan pöydälle ja oikeasti miettimään, miten tämä jako kannattaa tehdä ja luoda siitä kelvollinen suunnitelma. Vahvasti näyttää siltä, että kiinnostusta ulkoistaa palveluita on niillä alueilla missä lääkäripula on kroonistunut, kuten esimerkiksi mielenterveyspalveluissa sekä ikääntyvien palveluissa. Mehiläisellä on hyviä esimerkkejä, joissa palveluiden ulkoistus on johtanut jonotusaikojen lyhentymiseen, asiakastyytyväisyyden paranemiseen ja mitattaviin kustannussäästöihin. Ulkoistuksen onnistumisen keskeisenä elementtinä on ollut, että julkisen sektorin vastuullinen palvelutuottaja eli tilaaja ja Mehiläinen ovat voineet sopia yhteisistä kehittämistavoitteista ja luoneet yhdessä käytännön edellytykset tavoitteiden saavuttamiselle. Esimerkiksi Itä-Savon ja Kymsoten ulkoistuksissa on todettavissa positiivinen tulevaisuusodote eli ajattelu, että huominen on tätä päivää parempi – sen soisi lisääntyvän kaikkialla Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Viime aikoina ostopalvelulääkärimme ovat usein kysyneet minulta näkemystäni työmahdollisuuksien jatkuvuudesta, kun hyvinvointialueet tulevat ja käynnistyvät. Syksyn 2022 aikana on voimistunut käsitys siitä, että tulevien hyvinvointialueiden vastuuhenkilöt eivät koe yksityisiä palvelutuottajia niinkään uhkana vaan enemmänkin mahdollisuutena. Siksi on perusteltua todeta, että lyhyen ja keskipitkän aikavälinen näkymän mukaan meille kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajille on kysyntää. Tämän hetken työnjatkuvuustilanne Mehiläisen henkilöstön osalta on hyvällä mallilla.

Hyvinvointialueet vastaavat isoista alueellisista kokonaisuuksista, joten luotettavien ja riittävät voimavarat omaavien yhteistyökumppaneiden valitseminen on tärkeää. Uusimmissa kilpailutuksissa onkin toimittajilta alettu edellyttää aikaisempaa suurempaa liikevaihtoa sekä henkilöstön määrää ja laatua. Tulevaisuudessa pienien toimijoiden kyvykkyys ei välttämättä riitä kasvaviin tarpeisiin ja vaatimuksiin. Mielestäni varsinkin kehityksellinen suunta on hyvä asia ja uskon, että terveydenhuolto kehittyy parhaiten, kun yhdistämme yksityisen ja julkisen tuotannon parhaat osaajat toteuttamaan hyvinvointialueiden paikallisista olosuhteista lähteviä tavoitteita. Myös tämä asia oli merkityksellinen, kun Mehiläinen ja Solutos päättivät yhdistää voimansa psykiatrian ostopalvelulääkäriliiketoiminnoissa.

Me mehiläiset olemme pitäneet tiivistä yhteyttä tulevien hyvinvointialueiden vastuuhenkilöihin. Keskustelut ovat olleet avoimia ja tulevaisuuteen katsovia, vaikka tässä vaiheessa epävarmuustekijöitä on vielä paljon. Näyttääkin, että suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on asenteiden tasolla valmis merkittäviin uudistuksiin ja erilaisten vaihtoehtoisten toimintamallien ennakkoluulottomaan arviointiin siten, että suoritteiden lisäksi huomiota kiinnitetään enenevässä määrin myös palveluiden laatuun, jatkuvuuteen sekä vaikuttavuuteen. Mehiläisellä onkin käynnissä useita keskusteluita eri puolilla Suomea erilaisista palvelujen kokonaisulkoistuksista tai palvelukumppanuuksista, kuten olemme alkaneet näitä kutsua. Asiat etenevät hyvään suuntaan ja monet prosessit ja niiden kehittymiset tarvitsevat vain vähän aikaa.

Rauhallista joulua ja menestystä hyvinvointialueiden vuodelle 2023!

Blogitekstin kirjoittaja Josef Fakeh toimii julkisissa terveyspalveluissa erikoissairaanhoidon lääkäripalvelujen johtajana. Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden insinööri ja hän on työskennellyt Mehiläisen palveluksessa vuodesta 2011 lähtien erilaisissa asiantuntijatehtävissä.