Työterveyshuolto on osa Suomen terveydenhuoltojärjestelmää

Työterveyshuollon ympärillä käydään kipakkaa julkista keskustelua tehottomuudesta, rinnakkaisesta, kalliista ja epätasa-arvoisesta järjestelmästä, jossa mustavalkoisilta vastakkainasetteluilta ei ole vältytty. Perusterveydenhuollon ongelmien ratkomiseen on esitetty keinoksi työterveysjärjestelmän lakkauttamista ja resurssien siirtämistä terveyskeskuksiin. Työterveyshuollon rahoittajat taas ovat tykästyneitä helppoon ja nopeaan lääkärille pääsyyn, josta pidetään tiukasti kiinni.

Työterveyspalvelut eivät ole osa julkista terveydenhuoltojärjestelmää, vaikka ne integroituvat vahvasti osaksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, kuntoutuksen ja sosiaalivakuutuksen kenttää. Työterveyshuoltolaki edellyttää, että työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhteistoimin edistävät työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä ja työ- ja sekä toimintakyky työuran eri vaiheissa ja työyhteisön toimintaa. Työnantajan tulee järjestää kustannuksellaan nämä lakisääteiset palvelut jokaiselle työntekijälleen ja ne tulee järjestää siinä laajuudessaan, kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuvat tarpeet edellyttävät.

Työantaja saa hyväksytyistä ja kohtuullisista kustannuksista takaisin 60 % Kelan palautuksina ja Kela vahvistaa vuosittain korvattavien kustannusten työntekijäkohtaisen enimmäismäärän. Tämä Kelan palautus työnantajille kustannetaan ansiotulosta maksettavasta työtulovakuutuksesta, jota rahoittavat työnantajat (73 %) ja työntekijät (23 %). Työterveyshuollon toiminta perustuu työterveyden ammattihenkilöiden ja -asiantuntijoiden moniammatilliseen yhteistyöhön ja työterveyshuollot toimivat kuusivuotisen työterveyshuollon erikoislääkäreiden koulutusyksiköinä.

On hämmästyttävää, miten julkinen keskustelu keskittyy leimaamaan työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut kansallisista hoitosuosituksista ja hoidontarpeen arvioinneista piittaamattomiksi ohituskaistapalveluiksi unohtaen täysin edellä kuvatun lakisääteisten ydintehtäviemme merkityksen. Akuuttien ylähengitystieinfektio-oireiden, kuten nuhan vuoksi ei työterveyslääkärille aikoja varata, hoito-ohjeistukset ovat saatavilla joustavammin terveydenhoitajavetoisista etäpalveluista ja lyhyistä poissaoloista työntekijät sopivat suoraan esimiestensä kanssa. Sairausvastaanotoilla toteutetaan kansallisten hoitosuositusten mukaisesti kansansairauksien, tuki- ja liikuntaelin- sekä psyykkisten sairauksien diagnostiikkaa, hoidonaloituksia ja seurantaa huomioiden joka tilanteessa potilaan työssä jatkamisen ja tukitoimien tarpeet.

Tuoreen koronapandemian aikana työterveysjärjestelmä on osallistunut julkisen terveydenhuollon rinnalla kansalaisten rokottamiseen, testaamiseen ja laatii lausuntoja tartuntatautipäivärahan hakemista varten.

Työnantajayritykset ovat erittäin kustannustietoisia työterveyspalveluiden ostajia ja vaativat laadukkaita, vaikuttavia toimenpiteitä rahojensa vastineeksi. Palveluita voidaan tuottaa sopimusmalleilla, jossa sekä työterveyspalvelutuottaja että työnantaja sitoutuvat bonus-sanktio -mallilla yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen tai palvelut tuotetaan kiinteähintaisesti, jolloin kannattavuusriskin kantaa palvelutuottaja. Hyvinvointiala ry Hali julkaisi vertailulaskelman 19.4.2022Ulkoinen linkki sairaanhoitokäyntien kustannuksista verraten Kelan työterveyshuolto 2019 -tilastoaUlkoinen linkki ja THL:n Perusterveydenhuollon ja suun terveyden avohoitokäynnit 2019 -tilastoaUlkoinen linkki. Julkisessa perusterveydenhuollon avohoidossa kustannus käyttäjää kohden oli 377 euroa ja työterveydessä 236 euroa. Yksittäisen lääkärikäynnin hinta julkisessa terveydenhuollossa oli 155 euroa ja työterveyshuollossa 68 euroa.

Lakkauttamalla toimiva, kustannustehokas, digi- ja etävastaanottoja tehokkaasti hyödyntävä työterveyspalvelujärjestelmä ei ratkaista perusterveydenhuollon ongelmia ja terveydenhuollon alati kasvavia kustannuksia. Työterveyshuolto on työkyvynarvioinnin erikoisalapoliklinikka, joka tarvitaan myös jatkossa tukemaan kansantaloutemme selkärangan, työssä käyvien kansalaisten työkykyisyyttä ja työyhteisöjen terveellisyyttä.

Blogitekstin kirjoittaja Sirkku Martti on Mehiläisen Työelämäpalveluiden johtava työterveyslääkäri.