Uskalla puhua motivaatiosta

Kun aloin pohtimaan näkökulmaani Mehiläisen Uskalla-kampanjaan, kävin läpi eri aiheita. Pohdin ensin fyysiseen terveyteen liittyviä teemoja, mutta päädyin valitsemaan aiheen psyykkisen terveyden puolelta.

Haluan herätellä keskustelua motivaatiosta. Siitä on mielestäni puhuttu aivan liian vähän, erityisesti siihen liittyvistä vaihteluista. Välillä huvittaa, välillä ei ja toisinaan tulee pohdittua, tapahtuuko näin kaikille ja mikä sen selittää.

Intohimoa ja sisäistä paloa

Tavoitteet yksinään eivät riitä saavutuksiin. Vaati varmasti paljon motivaatiota esimerkiksi Marit Björgeniltä jatkaa kaudesta toiseen urheilu-uraa, vaikka oli voittanut jo käytännössä kaiken mahdollisen, useampaankin kertaan. Kun palkintokaapista löytyi jo kuusi olympiakultaa, jatkamisessa seuraaviin Olympialaisiin ei voinut olla kyse pelkästään menestyksestä tai rahasta, vaan iso rooli jatkamispäätöksessä täytyi liittyä urheilun intohimoon ja paloon hiihtoa kohtaan. Keskeisessä roolissa motivaatiossa onkin sisäinen palo tehdä asiaa, joka tuntuu niin omalta, että siitä – saa vuosi toisensa jälkeen sisäistä tyydytystä.

Motivaatio vaihtelee ihmisen elämän mukana

Toisin kuin joskus esimerkiksi urheilijoiden kohdalla saatetaan kuvitella, motivaatio ei ole aina tasaisen hyvä. Ainakaan minun kohdallani. Joskus motivaatio liitetään vahvastikin tahdonlujuuteen, mutta asia ei omien kokemusten perusteella ole lainkaan näin. Motivaatio on paljon enemmän kuin pelkkä tahto. Sen taso vaihtelee päivittäin ja siihen vaikuttaa monet tekijät. Minulle näitä tekijöitä ovat esimerkiksi stressi, väsymys, urheiluyhteisön puute tai vastoinkäymiset. Joskus jopa asetetun tavoitteen saavuttaminen. Motivaatio ei ole ympäristöstä riippumaton, vaan se liikkuu jokaisen ihmisen elämän mukana, koko ajan.

Mielestäni annetaan liian paljon olettaa, että aina pitäisi esimerkiksi jaksaa harjoitella yhtä innokkaasti. Annetaan olettaa, että riittää kun rakastaa omaa intohimon kohdetta niin paljon, että se on syy herätä sängystä, silloin kun tahdotaan olla olympiavoittajia. Tässä tilanteessa valmentajien, opettajien ja esimiesten olisi tärkeä olla tukena, antaa asioiden kulkea omalla painollaan eikä esimerkiksi syyllistää, mikäli toisinaan mainitsee ”ettei millään jaksaisi”.

Tavoitteiden asettelu on toki äärimmäisen tärkeää. Mielestäni on kuitenkin täysin normaalia ja luontaistakin, että kun asioita tehdään sataprosenttisesti ja pitkäjänteisesti, niin tekeminen ei ole aina mieleistä. Toisinaan tulee kausia, jolloin ei oikeasti vaan jaksa. Ja se on täysin okei. Kun hyväksyy motivaation heilahtelut ja eriyttää sen tahdonlujuudesta, on asia helpompi käsitellä eikä siitä tarvitse tuntea huonoa omatuntoa. On varmasti paljon ihmisiä, jotka kokevat samanlaisia motivaation laskuja kuin minä tai sinä.

Pitää myös muistaa, ettei motivaation vietäväksi kannata täysin heittäytyä. Toisinaan huomaan ajelehtivani liian paljon sen vaihteluiden virrassa. Tämä on erityisen hölmöä tehtävissä, jotka pitäisi vain hoitaa pois alta. Asioiden lykkääminen ja oma saamattomuus vain lisää entisestään stressiä, joka puolestaan syö motivaatiota vielä enemmän. Kun oppii tunnistamaan itsestään motivaatiota heikentäviä tekijöitä, niitä on helpompi karsia pois.

Itsensä tunteminen motivaation avain

Itsensä tunteminen on oikeastaan avain myös hyvään motivaatioon. Kun arvot ja unelmat kohtaavat niiden tavoitteiden ja asioiden kanssa, joita ihminen tekee, ei motivaation vaihteluita tule niin paljoa. Jos ihminen ei tunne itseään tarpeeksi hyvin, tulee heittäydyttyä helpommin asioihin, joita muut haluavat ja jotka eivät pohjimmiltaan tunnu hyvältä itselle. Jos motivaatio on ollut pitkään kadoksissa, on myös syytä pohtia, miksi asia on juuri itselle tärkeä. Se, että tärkeissäkin tavoitteissa tuntee silloin tällöin saamattomuutta ja haluttomuutta, ei ole väärin. Se on inhimillistä ja kertoo, että olemme vain ihmisiä.

Kun uskaltaa myöntää asioita itselle ja muille, on helpompi jatkaa eteenpäin. Siksi motivaatiostakin kannattaa uskaltaa puhua muiden kanssa. He voivat nimittäin painia samojen asioiden äärellä.

Blogitekstin on kirjoittanut tämän kevään ylioppilas, yleisurheilija Viivi Lehikoinen, jonka matkaa maailman huipulle Mehiläinen on tukemassa.

Viivin voi nähdä seuraavan kerran Suomessa kilpailemassa Paavo Nurmi Gamesissa Turussa 5.6.2018 sekä kotimaan GP-sarjan osakilpailussa Espoossa 13.6.2018.

Lue lisää:

Pikadieetti vs. elämäntapamuutos? 5 faktaa motivaatiosta