Metabolinen oireyhtymä

Metabolisen oireyhtymän oireet

Valtaosalla tyypin 2 diabeetikoista on ns. metabolinen oireyhtymä, joka tarkoittaa valtimoita rappeuttavien tekijöiden kasaantumista samalle henkilölle. Metabolinen oireyhtymä esiintyy varsin usein myös ilman diabetesta. Oireyhtymä-nimityksestä huolimatta tila on useimmiten täysin oireeton.

Miten metabolisen oireyhtymän voi tunnistaa?

Metabolisen oireyhtymän voi tunnistaa muun muassa siitä, jos vatsa turpoaa palloksi eli jos vyötärönympärys naisella on yli 80 cm tai miehellä yli 94 cm kylkiluiden alapuolelta, yleensä navan kohdalta mitattuna sekä vähintään kaksi alla mainituista oireista:

• Seerumin triglyseridipitoisuus yli 1.7 mmol/L tai hoito päällä
• Vähintään 130 mmHg yläverenpaine tai 85 mmHg alaverenpaine tai verenpainelääkitys
• Diabetes, heikentynyt paastosokeri tai heikentynyt sokerinsieto
• Seerumin HDL-kolesterolipitoisuus miehellä alle 1 mmol/L, naisella alle 1.3 mmol/L tai kolesterolilääkitys

Metabolisen oireyhtymän riskitekijät

Metabolisessa oireyhtymässä monet riskitekijöistä esiintyvät usein samalla henkilöllä.

Metabolisen oireyhtymän riskitekijöitä ovat:

• keskivartalolihavuus
• sokeri- tai kolesteroliaineenvaihdunnan häiriöt
• kohonnut verenpaine.

Diabetes

Yksi metabolisen oireyhtymän piirteistä on diabetes tai hieman lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, jota esiintyy jopa kolmella sydänpotilaalla neljästä - useimmin piilevänä ja oireettomana. Sokeriaineenvaihdunnan häiriö on valtimotaudin riskitekijä, joka voidaan tehokkaimmin paljastaa ns. sokerirasitustestillä.

Vyötärönympärys

Sokeriaineenvaihdunnan häiriön lisäksi yleinen ongelma ei tarvitse paljastuakseen laboratoriotutkimuksia, vaan mittanauhan. Vyötärönympäryksen kasvaminen eli keskivartalolihavuus on eittämättä sepelvaltimotaudille altistava seikka. Keskivartalolihavuus liittyy vatsaontelon sisäisen rasvan kertymiseen, joka osaltaan heikentää sokeri- ja kolesteroliaineenvaihduntaa ja voi mm. liittyä maksan rasvoittumiseen jopa täysin raittiilla henkilöillä.

Korkea verenpaine ja kolesteroli

Muita sydänpotilailla yleisiä piirteitä ovat korkeahko verenpaine sekä kolesteroliaineenvaihdunnan erityiset häiriöt. Kolesterolihäiriönä tyypillinen on hyvän (HDL) ja pahan (LDL) kolesterolin suhteen kääntyminen pahan puolelle. Se näkyy usein näkyy vain hyvän kolesterolin mataluutena ja paha kolesteroli ei ole välttämättä lainkaan koholla.

Metabolisen oireyhtymän hoito

Metabolisen oireyhtymän hallitsemiseksi on olemassa tehokkaita keinoja, kuten esimerkiksi:

• Elintavat. Ensisijaisiin keinoihin kuuluu elintapojen kartoitus ja muuttaminen terveellisempään suuntaan. Ravitsemuksen ja liikuntatottumusten korjaaminen on pitkäjänteistä työtä, joka voi kestää usein vuosia vakiintuakseen pysyväksi toimintatavaksi.
• Lääkitys. Usein tarvitaan myös lääkitystä. Usein oireettomassa tilanteessa aloitettava lääkitys voi olla vaikeaa hyväksyä. Lääkehoito on kuitenkin tutkittu ja turvallinen keino. Jos painonhallinnassa saavutetaan pysyviä tuloksia, voidaan kokeilla lääkityksen keventämistä ja tarkistaa, pysyykö riskitekijä, esimerkiksi kolesteroli tai verenpaine, aisoissa.

Hoitamaton metabolinen oireyhtymä

Metabolinen oireyhtymä voi vähintään jopa kaksinkertaistaa sydänkuoleman riskin. Hoidon tavoitteena on estää sydän- ja verisuonisairauksien vakavia oireita ja seuraamuksia.

Oireyhtymä lisää valtimotapahtumien, kuten sydän- ja aivoinfarktien, riskiä ja vaikeuttaa niistä toipumista. Metabolinen oireyhtymää sairastavat sairastuvat nuorempina sydäninfarktiin, joka on vaikeahoitoisempi ja kohtalokkaampi.

Hoitamattomana metabolinen oireyhtymä on vakava valtimotautiriski, joka lyhentää elinikää. Varhainen riskien tunnistaminen mahdollistaa tehokkaat elintapamuutokset ja lääkityksen. Metabolinen oireyhtymä on suotuisa seulonnan kohde, mutta oireettomuuden vuoksi se todetaan usein myöhään ja varhaisempi puuttuminen parantaisi hoidon lähtökohtia.