Sydän- ja verisuonitaudit

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauteja. Yleisimpiä sydän- ja verisuonisairauksia ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja aivoverenkiertohäiriöt.

Osa sairauksista on sellaisia, joihin pitää puuttua ennen kuin jotain merkittävää tai katastrofaalista tapahtuu. Valtaosa sydän- ja verisuonitauteja sairastavista tarvitsee myös pysyvän lääkityksen. Jotkut sydämen läppäviat ovat sellaisia, että tilanteen ja mahdollisten oireiden seuranta riittää. Näin on myös sydämen valtimolaajentuman kohdalla. Valtimolaajentumiin tai läppävikoihin ihminen ei voi vaikuttaa elintavoillaan, mutta muissa sydän- ja verisuonitaudeissa terveelliset elämäntavat auttavat ja ennaltaehkäisevät sairauksien puhkeamista.

Sydänoireet – mistä apua?

Kysy ajoissa apua, jos sinulla on sydänoireita, kuten rasituksessa tai levossa ilmenevää rintakipua, painon tunnetta rinnassa, hengenahdistusta tai selittämätöntä suorituskyvyn laskua.

Voit varata ajan kardiologille verkkoajanvarauksestamme.

Laboratoriotutkimukset kuten EKG-tutkimus varataan Töölön laboratoriosta verkkoajanvarauksen kautta, puhelimitse laboratorion toimistosta 010 414 4204 (pvm/mpm) (arkisin klo 10.00 - 15.00) tai yleisestä asiakaspalvelunumerosta 010 414 00 (pvm/mpm).

Sydämen ultraäänitutkimus kardiologin vastaanotolla.

Tutustu Mehiläisen ammattitaitoisiin kardiologeihin

Sydän- ja verisuonitautien yleisyys

Sydän- ja verisuonitauteihin sairastuvat varsinkin yli 55-vuotiaat miehet ja yli 65-vuotiaat naiset. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten suurin yksittäinen kuolinsyy. Eniten ihmisiä menehtyy sepelvaltimotautiin.

Joka kymmenes menehtynyt oli työikäinen. Kuolleiden mediaanikeski-ikä oli miehillä 65 vuotta ja naisilla 73 vuotta. Miehet sairastuvat sepelvaltimotautiin hieman enemmän kuin naiset.

Mistä sydän- ja verisuonitaudit johtuvat?

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ovat

• korkea verenpaine
• korkea kolesteroli
• stressi
• ylipaino
• tupakointi
• runsas alkoholinkäyttö
• liikkumattomuus
• epäterveellinen ruokavalio, erityisesti suolan ja kovien rasvojen syöminen
• diabetes ja
• tietyt perintötekijät (tutustu GeneRisk-tutkimukseen)

Miehillä on naisia korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, sillä naisten elintavat ovat keskimäärin paremmat kuin miesten ja naishormonit suojaavat sairastumiselta.

Merkittävin riskitekijä ja suojaava tekijä on perimä. Jos suvussa on paljon sydän- ja verisuonitautiin sairastuneita ja he ovat sairastuneet verrattain nuorina, kannattaa yrittää puuttua muihin riskitekijöihin entistä enemmän. Terveellisistä elintavoista on aina hyötyä.

Lue myös:
Terveellinen ruokavalio
Liikunta suojaa sydäntä

Miten sydän- ja verisuonitauteja tutkitaan ja hoidetaan?

Sydäntä tutkitaan seuraavilla sydäntutkimuksilla

• Aortan kuvaus
• Geenitutkimukset (tehdään laboratoriossa)
• Metabolisen oireyhtymän laboratoriotutkimus
• Sydämen ultraäänitutkimus (tehdään Kardiologin vastaanotolla)
• Sydämen magneettitutkimus (tehdään kuvantamisen yksikössä)
• Hertta-riskitesti (tehdään laboratoriossa)
• Verenpaine-Sydän-laboratoriopaketti (tehdään laboratoriossa)
• Rasitus-EKG eli sydänfilmi (tehdään laboratoriossa)
• EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (tehdään laboratoriossa)
• Sepelvaltimoiden tietokonetomografia, TT-kuvaus (tehdään kuvantamisen yksikössä)

Jos sukulaisilla on paljon sydän- tai valtimosairauksia, kannattaa harkita sydämensä rakenteen tutkituttamista ultraäänellä ja esimerkiksi mahdollisen alkavan sepelvaltimotaudin selvittämistä sepelvaltimoiden tietokonetomografiakuvauksella. Sairauksien hoito on yksilöllistä ja perustuu sekä oireisiin että riskiin saada sydäntapahtumia.

Lue lisää sydänoireista:
Eteisvärinä eli flimmeri
Rytmihäiriöt
Rintakipu
Sydäninfarkti eli sydänkohtaus
Sydämen läppävika
Sydänlihastulehdus
Sydänpussintulehdus

Lue lisää sydänhoidosta:
Sepelvaltimotaudin täsmähoito
Veritulppa eli laskimotukos

Tutustu sydän- ja verisuonitautien asiantuntijoihimme