Esihenkilötyön kehittäminen ja hyvä esihenkilötyö

Työilmapiiri ja sen kehittäminen

Matalia organisaatioita tutkittaessa yksi yhteinen nimittäjä on yleensä innostava työilmapiiri ja aktiivinen vuorovaikutus henkilöstön kesken. Ketään ei jätetä yksin lyömään päätä seinään.

Tällaisissa tiimeissä on yhteisesti sovitut tavoitteet ja selkeät työroolit, jotka mahdollistavat itsenäisen työskentelyn ja voimavarojen kohdentamisen oikein onnistumisten kannalta.

-Lopulta kun tarkastelee matalia organisaatioita, huomataankin, että niissä esihenkilötyön elementit toteutuvat äärimmäisen vahvasti, mutta raskaat rakenteet on jätetty pois, kertoo Mehiläisen työterveyspsykologi Max Kuznetsov.

Esihenkilön ajankäyttö näkyy työyhteisössä

Mutta miten sitten esihenkilöt kuvaavat omia haasteitaan? Päivät täyttyvät palavereista, omat työt jäävät iltaan ja sitten on vielä ne alaiset, jotka pitäisi muistaa.

-On hämmentävää, että henkilöt, joiden vastuu on ihmisten johtaminen, viettävät suurimman osan ajastaan täysin muualla, toteaa Kuznetsov.

Esihenkilön tärkeimmät tehtävät

Alati muuttuvassa toimintaympäristössä on suuri tilaus hyvälle esihenkilötyölle. Loppujen lopuksi juuri esihenkilö on vastuussa sellaisen organisaation ja ilmapiirin rakentamisesta, jolla voidaan päästä asetettuihin tavoitteisiin.

-Ajoittain tulee vaikutelma, että tässä kaikessa järjestelmäviidakossa olemme unohtaneet, mikä on esihenkilötyön tarkoitus. Se ei ole tuloskortin seuraamista puolen vuoden välein, vaan aitoa kiinnostusta, välittämistä ja jatkuvaa kanssakäymistä tiimin kanssa, joka lopulta johtaa tulosten saavuttamiseen. Näillä keinoilla saadaan ylimmän johdon viestit vietyä paremmin jokapäiväiseen toimintaan, pohtii Kuznetsov.

Kokemukseen perustuen Kuznetsov sanoo lopuksi, että investointi hyvään esihenkilötyöhön on kilpailukyvyn ja tuottavuuden kannalta ratkaisevampaa kuin muutaman minuutin lisääminen päivittäiseen työaikaan.

Millainen on hyvä esihenkilö? Työterveys kehittämisen tukena

Mehiläisen asiantuntijat toimivat tiiviisti asiakkaiden tukena muutostilanteissa ja esihenkilötyön tukemisessa.

-Havaintojemme mukaan merkittävin asia, mitä henkilöstö kaipaa ja vaatii muutostilanteissa on juuri tiiviimpi ja vuorovaikutteisempi esihenkilötyö, joka tuo selkeyttä ja rauhoittaa työtä, kuvailee Kuznetsov.

-Tuolloin henkilöstö ei kaipaa formaaleja viikottaisia powerpoint-palavereita tai intran päivitysviestejä. He tarvitsevat läsnä olevaa, vuorovaikutteista ja innostavaa esihenkilötyötä, joka myös pystyy tukemaan tavoitteiden asettamisessa ja näkemään selkeästi laajat kokonaisuudet.

Katso Mehiläisen työterveyspsykologin Max Kuznetsovin haastattelu aiheesta Tarvitaanko esihenkilöitä?

Voit tarkastella esihenkilövalmennuksen palvelukokonaisuuksia ja pyytää tarjouksen Terveyden ja hyvinvoinnin palvelukaupasta