Työpaikkakiusaaminen
Työturvallisuuslaissa kielletään häirintä, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä.
”Aika ajoin näkyy uutisia työpaikkatilanteista, joissa henkilöitä on syytetty kiusaamisesta tai lievemmin epäasiallisesta kohtelusta. Työnantajalla on velvollisuus puuttua näihin aktiivisesti”, kuvaa Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret von Wright.
Työpaikkakiusaaminen määritelmä ja tunnusmerkit – mitä on työpaikkakiusaaminen?
Työturvallisuuslaissa kielletään häirintä, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä.
”Työterveyspsykologin työssä olen saanut havaita, että häirinnän tai kiusaamisen kokemus on erittäin subjektiivista. Käytös, jonka joku kokee häirinnäksi tai jopa kiusaamiseksi, voi jonkun toisen arviointiasteikolla olla toleranssin sisällä tai jopa hyväksyttävää. Meistä kukin reagoi tilanteissa oman persoonallisuutemme mukaan. Kun joku sanoo ”BÖÖ”, saattaa joku pelästyä, joku nauraa, joku suuttuu ja joku ei edes huomaa sitä.”, kertoo Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret von Wright.
Laki työpaikkakiusaamisesta
Laki velvoittaa työnantajaa puuttumaan välittömästi tilanteisiin, joissa on raportoitu häirintää tai epäasiallista kohtelua ja enemmänkin: työnantajan tulee aktiivisesti seurata, esiintyykö työpaikalla häirintää, ja puuttua työpaikalla ilmenevään häirintään oma-aloitteisesti.
Hyvään johtamiseen kuuluu myös ennaltaehkäisy esimerkiksi laatimalla hyvän työkäyttäytymisen pelisäännöt ja huolehtimalla, että jokainen työyhteisössä on tietoinen siitä, että häirintään puututaan johdonmukaisesti.
Työpaikkakiusaamiseen puuttuminen
Mitä työnantajan sitten tulee tehdä? Hyvän ja avoimen työskentelyilmapiirin luominen on aina kaiken lähtökohta. Tästä huolimatta konflikteja ja epäasiallista käytöstä saattaa esiintyä. Esihenkilön on tärkeää puuttua näihin riittävän aikaisessa vaiheessa ja napakasti, mutta rauhallisesti ja neutraalisti -asioiden dramatisointi vain kiihdyttää niitä. Erityisen tärkeää on muodostaa riittävän monipuolinen ja kattava kuva tilanteesta.
”On hämmästyttävää, ja samalla kiinnostavaa, miten eri lailla osapuolet saattavat kuvata täysin samaa tilannetta. Yhtä lailla on huojentavaa, miten ihmiset ollessaan motivoituneita pystyvät vaihtamaan näkökulmaansa ja löytävät yhteisen sävelen työpaikalla.”, von Wright pohtii.
Mistä työpaikkakiusaaminen johtuu?
Osa työpaikkakiusaamisesta on tietoista ja osa tiedostamatonta.
”Valtaosa ihmisistä onneksi on terveitä ja hyväntahtoisia, mutta arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä, joskaan kaikki persoonallisuushäiriötyypit eivät samalla lailla aiheuta ongelmia työpaikalla.”, kertoo von Wright.
Työpaikkakiusaaja vai uhri?
Kun työpaikalla jotain henkilöä syytetään kiusaamisesta, muuttuu vuorovaikutussuhde välittömästi. Syyte saattaa tulla täytenä yllätyksenä, ja syytetty kiusaaja saattaakin itse muuttua uhriksi. Kiusaamissyyte on aina erittäin vakava ja aiheuttaa yleensä raskaan koneiston käynnistymisen, missä palaa työaikaa ja mikä aiheuttaa paljon mielipahaa ja ahdistusta.
”Omaksi mielipahakseni olen todennut, että on henkilöitä, jotka mielellään uhriutuvat ja aiheuttavat hurjaa hämmennystä työpaikalla, ja sitten vaihtavat työpaikkaa aiheuttaakseen uuden hämmennyksen. Aitoa kiusaamistakin toki esiintyy työpaikoilla.”, von Wright kuvaa.
Työpaikkakiusaamiseen apua
”Jos jotain saisi toivoa, niin sitä, että työpaikalla kaikki ottaisivat vastuun omista tunteistaan ja omista reaktioistaan ja kehittäisivät itsetuntemustaan. Näin mahdollisesti häiritseviksi koetut tilanteet voisi ottaa puheeksi heti niiden tapahduttua ja ne voitaisiin selvittää ”aikuismaisesti” ilman työsuojelukoneistoa ja jopa ilman esihenkilöä. Siihen asti – työterveyshuolto on työyhteisön tukena tilanteiden selvittäjinä ja fasilitoijina.”, von Wright muistuttaa.
Mehiläinen tarjoaa valmennusta työyhteisöille ja esihenkilöille. Tutustu tarkemmin ja ota yhteyttä.