OmaUrheilu – etuja sinulle ja tukea seuralle
Lue lisää
%20(1).webp)
Miksi liikunta ja painonhallinta kannattaa?
Säännöllinen liikunta on avain terveyteen: se parantaa veren rasva-arvoja, tukee aineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa ja auttaa painonhallinnassa. Liikunta kohentaa myös itsetuntoa ja henkistä hyvinvointia.
Liikkumattomuus on suuri terveysriski
Liikkumattomuutta pidetään nykyään terveydelle yhtä suurena vaaratekijänä kuin tupakointia, veren korkeaa kolesterolipitoisuutta ja verenpainetta. Liian vähäinen liikunta ja ylipaino ovat riksitekijöitä useisiin suomalaisiin kansansairauksiin.
Liikunta on tehokas keino ehkäistä ja hoitaa monia elämäntapasairauksia. Jo pieni painonpudotus voi tuoda merkittäviä terveyshyötyjä, kuten vähentää riskiä sairastua erilaisiin sairauksiin, parantaa jaksamista ja unenlaatua sekä kohentaa elämänlaatua.
Liikunnan terveyshyödyt
Liikunta edistää terveyttä esimerkiksi seuraavin tavoin:
1
Veren rasva-arvot
Säännöllinen liikunta parantaa veren rasva-arvoja alentamalla haitallista kolesterolia (LDL-kolesterolia) ja triglyseridejä sekä lisäämällä hyvää kolesterolia (HDL-kolesterolia).
2
Insuliiniherkkyys ja diabetesriski
Säännöllisellä liikunnalla on suotuisa vaikutus myös insuliiniherkkyyteen ja riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen.
3
Kehon koostumus ja aineenvaihdunta
Liikunta lisää energian kulutusta, auttaa ylläpitämään ja lisäämään lihasmassaa, nostaa perusaineenvaihdunnan tasoa ja parantaa rasvanpolttokykyä sekä liikunnan että levon aikana.
4
Ylipaino ja fyysinen kunto
Liikunta on tärkeää ylipainoisille henkilöille, sillä hyvä fyysinen kunto vähentää lihavuuden aiheuttamaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta, vaikka paino ei alenisikaan.
5
Luun tiheys ja osteoporoosi
Fyysinen aktiivisuus lisää ja ylläpitää luun tiheyttä, mikä voi ehkäistä osteoporoosia. Ikääntyvillä liikunta hidastaa luun haurastumista ja parantaa tasapainon hallintaa, vähentäen kaatumiseen liittyvien luunmurtumien riskiä.
6
Itsetunto ja henkinen hyvinvointi
Liikunta vaikuttaa positiivisesti itsetuntoon ja henkiseen hyvinvointiin, ja sitä on käytetty tehokkaasti osana masennuksen hoitoa.
Millaista liikuntaa?
Liikunnan ei tarvitse olla rasittavaa rehkimistä. Sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon riittää arkiliikunta, kuten reipas kävely. Jos tavoitteena on saada enemmän hyötyjä, liikunnan tulee kestää pidempään ja olla voimakkaampaa.
Alla on esimerkkejä erityyppisistä liikuntamuodoista. Päivän suositeltavaan liikuntamäärään riittää yhden tavoitteen täyttyminen, esimerkiksi reipasta kävelyä 30 minuuttia.
Tehokas liikunta:
- Portaiden nousu
- Hiihto (8–10 km/h)
- Juoksu (8–10 km/h)
- Pyöräily (20 km/h)
- Uinti (45 m/min)
Kevyt liikunta:
- Reipas kävely
- Pyöräily
- Lehtien haravointi
- Ruohonleikkuu työntökoneella
- Golf kävellen
Saman terveysvaikutuksen voi saavuttaa tehokkaammalla, mutta lyhytkestoisemmalla liikunnalla, kuten hölkällä, hiihdolla tai uinnilla.
Mitä tulee ottaa huomioon liikuntaa aloittaessa
Aloittaessasi liikunnan harrastamisen, on tärkeää saada asiantuntevan lääkärin ohjeita, jotka tuovat turvallisuutta ja varmuutta. Lääkäri voi myös kannustaa ja motivoida sinua löytämään sopivan liikuntamuodon.
Lääkärin tarkastus on erityisen suositeltavaa, jos sinulla on seuraavia riskitekijöitä:
- Sydänkuolemia suvussa
- Tupakointi
- Kohonnut verenpaine
- Korkea kolesteroliarvo
- Poikkeava sokeritasapaino tai diabetes
- Lihavuus
- Korkea ikä
Oikein valittu ja suoritettu turvallinen kuntotesti voi auttaa ja motivoida sinua liikunnan pariin. Kuntotestin perusteella on tärkeää laatia henkilökohtainen ja yksilöllinen liikuntaohjelma, joka tukee tavoitteitasi ja tarpeitasi.
