Lapsen tylsistyminen kehittää mielikuvitusta ja kärsivällisyyttä

Poikkeustilan aikana Suomessa lähes kaikki lapset ja nuoret ovat olleet tähän asti etäopetuksessa ja useimmat harrastukset on peruttu tai siirretty verkkoon. Myös pian alkava kesäloma tulee olemaan kovin erilainen kuin ennen. Monella lapsella ja nuorella on juuri nyt enemmän aikaa käsillä kuin normaalisti. Joillakin tämä saattaa johtaa tylsistymiseen. ”Tylsistyminen ei ole ollenkaan aina huono asia”, toteaa Mehiläisen psykologi Tuomas Grönman.

Normaalissa koulun ja harrastusten täyttämässä arjessa monessa lapsella ei välttämättä ole aikaa tylsistyä.

– Normaalissa arjessa voidaan olla jatkuvasti menossa, eikä tylsistymiselle ole aikaa. Tylsistymisestä ja tekemättömyydestä voi kuitenkin seurata myös hyviä asioita. Tylsistymisen myötä lasten mielikuvitus ja kärsivällisyys kehittyvät, kun toimintaa täytyy keksiä itse, toteaa urheilupsykologi Tuomas Grönman.

Kun tekemistä täytyy itse kehittää päiviin, joutuu lapsi käyttämään mielikuvitustaan.

– Mielikuvituksen käyttäminen ja harjoittaminen on tärkeää myös aivojen kehityksen kannalta. Kun lapsi joutuu miettimään enemmän ja käyttämään ratkaisukykyään, kehittyy myös luovuus. Tavallaan lapsi joutuu tekemään hieman enemmän töitä halutun päämäärän vuoksi, kun ratkaisua tylsyyteen ei tule ulkopuolelta. Pitkässä juoksussa kärsivällisyyden kehittäminen on hyväksi.

Tylsistyminen opettaa rauhoittumaan

Tylsistyminen voi parhaillaan myös johtaa pystyvyyden tunteen paranemiseen.

– Pystyvyyden ja autonomian tunne, eli oman hallinnan tunne, ovat psykologisia perustarpeita. Tylsistyminen voi johtaa siihen, että tämä hallinnan tunne paranee, kun huomaa, että se tylsistyminen on itsestä kiinni. Jos lapsi esimerkiksi keksii itse jonkin leikin, tulee tunne, että osaa ja on pystyvä tekemään asioita, Grönman sanoo.

Tylsyyden ja tekemättömyyden mukana tulee myös pakollista rauhoittumista.

– Niin lapsille kuin aikuisille tällainen pysähtyminen tekee hyvää. Jatkuvan kiireen keskellä oma kyky hallita rauhoittumista heikkenee, joten pakollinen paussi voi olla tarpeen monelle. Stressitason lasku tekee hyvää keholle ja mielelle. Rauhoittumisella on paljon fysiologisia hyötyjä. Se vaikuttaa esimerkiksi unen laatuun merkittävästi.

Etäkoulu ja harrastusten uupuminen ovatkin antaneet osalle lapsista ja nuorista lisää aikaa levolle.

– Kun ei tarvitse matkustaa kouluun aamuisin tai treenata iltaisin, voi saada enemmän aikaa unelle. Etenkin nuorille poikkeustila on voinut parhaimmillaan mahdollistaa oman rytmin mukaisen levon.

Pysähtyminen voi parantaa perheen vuorovaikutusta

Tuomas Grönmanin mukaan poikkeustilan myötä perheiden keskinäinen vuorovaikutus ja läsnäolo voivat lisääntyä.

– Kotona ollessa on mahdollista olla paljon enemmän läsnä lasten elämässä. Monet perheet viettävät aikaa paljon kotona, mutta myös esimerkiksi ulkoilevat tai kokkaavat yhdessä. Helposti tulee puhuttua paljon enemmän ja syvemmin lasten kanssa heidän ajatuksistaan ja odotuksistaan. Syvempi vuorovaikutus muuttaa suhdetta. Lapsille on tärkeää, että vanhemmat ovat läsnä.

Grönmanin mukaan pakollisen pysähdyksen mukana arvot voivat kirkastua etenkin perheellisillä ihmisillä.

– Tästä pysähdyksestä moni saattaa ottaa mukaan uusia tapoja, kun poikkeustila joskus loppuu. Moni voi miettiä, miten haluaa juuri kyseisessä hetkessä elää. Jos esimerkiksi työpaikka mahdollistaa etätyön tekemisen jatkossa, saattaa moni hyödyntää sitä tulevaisuudessa ollakseen enemmän läsnä myös kotona.

Rauhoittumisesta uutta iloa liikuntaan

Tylsistyminen ja pieni pysähdys voi myös sytyttää uudenlaisen ilon liikkumiseen.

– Jos tekemisestä on puute, tulee äkkiä myös kokeiltua uusia asioita. Lapset, nuoret ja aikuiset voivat kaikki nyt löytää liikunnan ilon erilaisesta liikunnasta, johon on normaalissa arjessa tottunut. Nyt esimerkiksi harjoitellaan paljon kehonhallintaa, erilaisia liikuntahaasteita on esimerkiksi sosiaalisessa mediassa paljon. Toisaalta intohimo omaa liikuntalajia kohtaan voi jopa syventyä ja motivaatio kasvaa treenitauon aikana.

Myös perusliikunta voi motivoida aivan uudella tavalla.

– Kaikenikäisille esimerkiksi patikointi luonnossa tekee hyvää. Samalla voi hyvin viettää aikaa koko perheen kesken, Grönman summaa.