Coachingilla johtajan koko potentiaali hyötykäyttöön

Mitä johtaja hyötyy henkilökohtaisesta coachauksesta eli valmennuksesta?

- Selkeyttää ajatuksia, vastasi johtaja, jonka vastuulla on tuotanto ja myynti kansainvälisessä organisaatiossa.

- Antaa tilaa ajatella ja pysähtyä kuuntelemaan itseään, arvioi omaa pienyritystään johtava omistaja.

- Olen coachauksessa saanut sellaisia uusia näkökulmia työhöni, joita en aiemmin uskonut löytäväni, ja se on auttanut minua valtavasti jaksamaan työssäni, kuvasi usean sadan työntekijän julkishallinto-organisaation henkilöstöhallinnonjohtaja.

Yllä olevat pohdinnat ovat asiakkaiden vastauksia otsikon kysymykseen "Mitä johtaja hyötyy henkilökohtaisesta coachauksesta?". Tässä kirjoituksessa käyn läpi tarkemmin coachingia menetelmänä, mitä hyötyä siitä on ja kenelle se sopii.

Mitä on coaching eli valmennus?

International Coach Federation (ICF) määritelmän mukaan coaching on ajatuksia herättävä ja luova yhteistyösuhde, jonka tavoitteena on inspiroida asiakasta hyödyntämään kokonaisvaltaisesti henkilökohtainen ja ammatillinen potentiaalinsa.

Coaching on tavoitteellista toimintaa, jossa aluksi määritellään tarkasti, mitä johtaja haluaa tavoitella tai saavuttaa. Tavoitteen määrittelyyn voidaan ottaa mukaan myös johtajan organisaation odotukset ja tavoitteet. Tämän keskustelun pohjalta laaditaan sopimus, mikä sitouttaa ja vastuuttaa jokaista osapuolta.

Kokemukseni mukaan, joskus juuri tavoitteen ytimen löytäminen on mitä parhainta oivalluksia tuottavaa prosessointia. Liikkeelle lähdetään johtajalle tutuista tilanteista ja tarinoista ja yllättäen oivalluttavien kysymysten avulla asioista löytyykin uusia näkökulmia, joiden ääreen henkilö ei ole aiemmin pysähtynyt tai tullut ajatelleeksi. Nämä oivalluttavat kysymykset vievät eteenpäin, ovat tulevaisuussuuntautuneita, synnyttävät sitoutumista ja ohjaavat toimintaa kohti.

Tiedetään, että mikäli coachattava joutuu pohtimaan vastaustaan kysymykseen, tuottaa pohdinta samalla uudenlaisia merkityksiä ja avaa uusia näkökulmia. Toisin sanoen, tavoite on ottaa etäisyyttä tavanomaiseen ja totuttuihin tapoihin ja saada asiakas tutkimaan ja muokkaamaan ajatuksiaan eteenpäin alkaen samalla tiedostaa uusia vaihtoehtoja.

Mitä coachauksessa tapahtuu?

”Puun runko on erivärinen eri valaistuksessa, samoin nurmikko ja niin myös ihminen”, kirjasta Esimies ja Coaching - Oivaltava coaching johtamisen työkaluna, M. Carlsson ja C.Forsell.

Olen huomannut, että tarjoamalla mahdollisuuden näkökulmien vaihtamiseen tuoreella ja innostavalla tavalla luotettavassa coaching-suhteessa ja coachin läsnäololla, saadaan coachattava johtaja vähentämään myönteisten muutosten esteitä ja lisäämään myönteisen muutoksen mahdollisuuksia.

Johtajan toimintatapoja tai valintoja peilataan johtajan ja hänen edustamansa organisaation arvoihin. Arvotyöskentelyssä coachauksessa tutkitaan johtajan merkityksellisyyden kokemusta omassa johtamistyössään, ja aktiivisena toimijana olemisen kokemusta. Johtajaa tuetaan vastuunkantoon omista toimistaan sekä konkretisoidaan tavat, joilla tavoitteen mukaisia muutokseen mahdollistavia askeleita tapahtuu. Muutosaskeleet suunnitellaan konkreettisiksi ja realistisiksi.

Coaching pohjautuu ihmiskäsitykseen, jossa kaikissa ihmisissä on potentiaalia. Kysymysten ja keskustelun avulla useimmiten tavoitetaan johtajan onnistumisen esteenä olevat rajoittavat ajatukset tai uskomukset, juurtuneet tottumukset tai mielen sisäiset esteet. Coaching-suhteessa kyseenalaistetaan ja haastetaan johtajaa kohtaamaan uskomuksiaan, ja johtajaa tuetaan näkemään uusia mahdollisuuksia.

Johtajan ammatillisen itsetunnon ja pystyvyysuskon vahvistuminen sekä motivaation lisääntyminen tavoitteen mukaisiin asioihin ovat keskeisiä coaching-prosessin elementtejä.

Miten johtajuudentaitoja kehitetään valmennuksessa?

Coachauksessa voidaan keskittyä esimerkiksi johtajan käyttäytymisen, taitojen, suoritusten tai asenteiden muuttumiseen. Johtajuutta voidaan tutkia muun muassa seuraavien tasojen avulla:

• Toiminnan ja tekemisen taso, jossa keskitytään konkreettisiin muutoksiin ja muun muassa käyttäytymisen muutoksiin.
• Merkityksenantoprosessien ja ajattelun taso, jossa keskitytään asenteiden ja ajattelutottumusten muuttumiseen. Esimerkiksi siihen, miten näkee maailman ja muut ihmiset.
• Identiteetin ja olemisen taso, jossa johtajan kuva itsestä laajentuu. ”Oma sisäinen ääni” löytyy tai eheytyy.

Tutkivaa asennetta voidaan hyödyntää myös seuraavista näkökulmista:

• Substanssi-näkökulma ”Mitä?”, jolloin tutkivassa työskentelyssä keskitytään johtajan silloiseen reaalimaailmaan, esimerkiksi palaverien toimivuuteen.
• Prosessi-näkökulma ”Miten?”, jolloin avarretaan näkökulmia johtajan omiin taitoihin ja osaamiseen.
• Identiteetti-näkökulma ”Kuka?”, jolloin tutkitaan arvoja, merkityksiä ja uskomuksia. Voima muutokseen nousee juuri täältä identiteettitasolta.

Mihin coachaus tähtää ja kenelle se sopii?

Tiedostamisen, oivalluksen, visioinnin ja selkeiden tavoitteiden pohjalta nousee coachattavan johtajan uudelleensuuntautumisen tahtotila ja voima. Coaching-työskentelyssä esiin tuleva johtajan toiminnan rationaalisuus ja logiikka antavat mahdollisuuden päästää vanhasta, esimerkiksi rajoittavista uskomuksista, irti. Tällöin johtaja kykenee jatkossa uudelleensuuntautumaan ja luomaan uutta.

Mihin sinä tai henkilöstösi johtajat tarvitsette selkeyttä tai onko teillä tarvetta antaa aikaa luovalle ajatukselle ja tuottaa jotain uutta? Haluatteko löytää työssänne uusia näkökulmia, innostua sekä energisoitua tai löytää oman potentiaalinne? Jos vastaus johonkin näistä kohdista on kyllä, ota yhteyttä alueesi Mehiläisen Työterveyspalveluihin. Mehiläisen koulutetut johdon ja tiimien coachit ovat käytössäsi kattavasti koko Suomessa.

Kirjoittaja Sini Cavén on työterveyspsykologi, johdon ja tiimien coach (ICF-Coach), psykoterapeutti ja työnohjaaja Turun Kauppiaskadun Mehiläisessä.