Ihmisoikeustyön edistäminen sosiaalipalveluissa – laatu- ja ihmisoikeustietoinen työote keskiöön

Olen pitänyt lukuisia koulutuksia itsemääräämisoikeudesta kehitysvamma-alan ammattilaisille. Olen toistanut niissä aina lauseen ”Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveyspalveluiden johtava periaate”. Me sote-alalla teemme työtä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä aito pyrkimys hyvään saattaa ummistaa silmämme sille, että myös meidän alamme yritystoiminnalla on myös haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia, vaikka ne helposti nähdään vähäisempänä muiden alojen yrityksiin nähden.

21.11.2024 julkaistiin Ihmisoikeuskeskuksen ja FIANT Consulting Oy:n selvitys, joka tarkastelee ihmisoikeusvastuun toteutumista hoiva-alalla YK:n ohjaavien periaatteiden näkökulmasta. Selvityksen tarkoituksena on herättää keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivien yritysten ihmisoikeusvastuusta ja viedä siten asiaa myös eteenpäin. Minussa se herätti tarpeen kertoa, mitä olemme jo tehneet, ja miten kovasti haluamme tätä jatkossakin tehdä.

Mehiläisen ensimmäinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi

Teimme tänä vuonna Mehiläisen sosiaalipalveluissa ensimmäisen ihmisoikeusvaikutusten arviointimme (Human Rights Due Diligence). Ihmisoikeuskeskuksen selvitys tukee havaintojamme siitä, että tarvitsemme edelleen alallamme laajasti koulutusta, neuvontaa ja hyvien käytäntöjen jakamista siitä, mitä yritysten ihmisoikeusvastuu on.

Toteutimme arviointimme YK:n ohjatun prosessin mukaisesti. Arviointimme mukaan meidän toimintamme neljä merkittävintä teemaa, joissa negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia voi syntyä, ovat:

• työntekijöiden ja asiakkaiden turvallisuus sekä psyykkinen ja fyysinen kuormitus
• maahanmuuttajataustaisten ja muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien työntekijöiden osuus työyhteisössä: esimerkiksi vaikutukset työyhteisöön ja johtamiseen, vaikutukset työturvallisuuteen ja asukasturvallisuuteen, töiden jakautuminen
• rajoitustoimenpiteet ja itsemääräämisoikeus sekä
• asiakkaiden oikeus saada heille kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluita.

Arviointiprosessiin kuuluu olennaisesti riskien ennaltaehkäiseminen ja korjaavien toimenpiteiden valmistelu. Alamme säätely edellyttää monia ennaltaehkäiseviä toimia, vaikkei arviointia ihmisoikeusvaikutuksista olisikaan tehty. Esimerkiksi poikkeamakäytänteet ja ilmoitusvelvollisuus ovat vakiintuneita käytänteitä alamme yrityksissä. Näen, että toimintamme ja koko alamme olennaisin ihmisoikeusriskien ennaltaehkäisy on avoin, rehellinen sekä kattava laatu- ja omavalvontatyö sekä hälytyskanavien jatkuva markkinointi. Näen tärkeänä myös hyvän vuoropuhelun hyvinvointialueiden kanssa.

Avoimuutta ja yhteistyötä

Ihmisoikeuskeskuksen selvityksessä on käytetty tutkimustapaa, joka perustuu julkisesti saatavilla olevan tiedon analysointiin. Yksi oivallus eilen julkaistusta selvityksestä on se, että meidän tulee olla avoimia ihmisoikeustyöstämme sekä tehdä hoiva-alalla yhteistyötä ihmisoikeuksien edistämiseksi. Osallistuimme Ihmisoikeuskeskuksen selvitykseen liittyvään haastatteluun, sekä aiheesta järjestettyyn pyöreän pöydän keskusteluun. Olemme sitoutuneet oppimaan ja kehittymään yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.

Koen, että oma ensimmäinen arviointimme ja Ihmisoikeuskeskuksen selvitys ovat tärkeitä askeleita kohti parempaa ihmisoikeuksien huomioimista hoiva-alalla. Tämä on vasta alkua ja olen ylpeä kertoessani, että Mehiläinen on sitoutunut jatkamaan työtä ihmisoikeuksien puolesta. Kuten Hyvinvointiala Hali ry:n sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg totesi selvityksen julkaisuwebinaarissa, ”Ihmisoikeustietoinen ja -myönteinen toimintakulttuuri on mahdollisuus vahvistaa laatua ja lisätä alan vetovoimaa”!

Blogin kirjoittaja Jonna Salomaa toimii Mehiläisen sosiaalipalveluiden laatutiimissä Onnikotien laatupäällikkönä.

HUMAN RIGHTS DUE DILIGENCE

Human Rights Due Diligence (HRDD) on prosessi, jossa yritykset tunnistavat, arvioivat ja käsittelevät toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia varmistaakseen, etteivät ne loukkaa ihmisoikeuksia. Prosessissa

1. Tunnistetaan ihmisryhmät, joiden ihmisoikeuksiin toiminta voi vaikuttaa haitallisesti
2. Tunnistetaan riskit, jota toiminta voi aiheuttaa
   Aiheuttaako yritys riskin itse?
   Myötävaikuttaako yritys riskiin?
   Onko yritys linkittynyt riskiin?
3. Priorisoidaan toiminnan ihmisoikeusvaikutukset
   Kuinka vakava vaikutus on
   Kuinka laaja vaikutus on
   Miten korjattavissa vaikutus on
   Miten todennäköinen vaikutus on
4. Valitaan merkittävimmät vaikutukset
5. Sovitaan toimenpiteistä, joita tehdään riskien minimoimiseksi

Ihmisoikeuskeskuksen selvitys: Vastuullinen liiketoiminta sote-alalla - Yritysten ihmisoikeusvastuu asumispalveluissaUlkoinen linkki