Paras palaute pallolaajennuksen jälkeen on potilaan helpotus

Työssäni Töölön Mehiläisen Sydänkeskuksen röntgenhoitajana toimin kardiologisissa tutkimuksissa lääkärin työparina. Yleisin toimenpide meillä Töölössä on sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvaus eli angiografia, jonka jälkeen voimme tarvittaessa tehdä myös pallolaajennuksen. Lisäksi teemme esimerkiksi sydämen ultraäänitutkimuksia, sepelvaltimoiden painevaijerimittauksia ja 12-kytkentäisiä EKG-rekisteröintejä. Tutkimuksissa selvitetään erilaisia sydänoireita, kuten rintakipua, hengenahdistusta tai selittämätöntä suorituskyvyn laskua.

Tavallisimmin asiakkaamme on keski-ikäinen tai sitä vanhempi henkilö, jolla on sukurasitetta sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, ylipainoon tai verenpainetautiin liittyen. Moni hakeutuu meille tutkimuksiin siksi, että meillä hoitoon pääsee nopeasti. Kun kyse on sydänoireista, hoitoa halutaan saada mahdollisimman ripeästi.

Työ röntgenhoitajana on monipuolista ja päivät vaihtelevia jo sen vuoksi, että kun lähdemme kuvaamaan sepelvaltimoita, emme vielä tiedä mitä verisuonista löytyy. Monia sepelvaltimoiden kuvaus jännittää – eihän se ole arkipäivää, että viedään kuvauskatetri rannevaltimoa pitkin sydämeen saakka, jonka avulla ruiskutetaan varjoainetta sepelvaltimoihin. Kardiologi kuvaa suonia rinnan päältä ja röntgenläpivalaisun avulla suonet erottuvat kuvaruudulla. Diagnoosin saa välittömästi ja mahdollisesta jatkohoidon tarpeesta voidaan päättää heti.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus itsessään ei yleensä ole kivuliasta tai epämiellyttävää. Pallolaajennuksen tekeminen voi tuntua hieman, mutta tarvittaessa kipua tai mahdollista jännitystä lääkitään. Jos ahtauma todetaan, teemme pallolaajennuksen usein samalla kertaa.

Asiakkaat ovat yleensä erittäin tyytyväisiä ja se onkin hoitajalle paras palaute: kun ahtauma saadaan avattua ja veri virtaamaan, olo helpottaa nopeasti ja esimerkiksi rintakipu tai hengenahdistus usein loppuu. Monelle on helpotus, että toimenpide on pieni eikä jouduta rintakehää avaavaan leikkaukseen.

Työssäni hoitajana olen huomannut, että voin vaikuttaa potilaan oloon: kun itse suhtautuu asiaan mutkattomasti ja kertoo ammattitaitoisesti, mitä toimenpiteessä tapahtuu, jännitys yleensä helpottaa. Usein potilaat kertovatkin jännittäneensä turhaan ja tunteneensa toimenpiteen aikana, että ovat hyvissä ja luotettavissa käsissä.

Blogitekstin kirjoittaja on Töölön Mehiläisen Sydänkeskuksen röntgenhoitaja ja tiiminvetäjä Susanna Sydänjoki.