Mikä neuvoksi, kun työyhteisössä on ristiriitoja ja turvattomuutta?

Johtava työterveyspsykologi Suvi Suortamo valottaa, että Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimusten mukaan yhteisöllisyyden kokemus suomalaisilla työpaikoilla on laskussa ja jopa 26 % työntekijöistä miettii eroamista nykyisestä työstä. Myös mielenterveyden haasteet ovat kasvussa.

On tutkittu, että psykologinen turvallisuus työyhteisöissä kasvattaa työntekijöiden sitoutumista, hyvinvointia ja tuloksellisuutta sekä lisää työn tuottavuutta. Nyt käydäänkin aktiivista keskustelua siitä, miten työpaikoilla voidaan kehittää mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävää työyhteisökulttuuria.

Pohdinnat ja toimet kannattavat, sillä tutkimusten mukaan tyytyväiset työntekijät ovat noin 12 % tuottavampia kuin tyytymättömät työntekijät. Hyvä työyhteisö voi lisätä työtyytyväisyyttä merkittävästi ja näin ollen vähentää sairaspoissaoloja. Esimerkiksi työpaikoilla, joissa on hyvä yhteishenki, sairauspoissaolot voivat olla jopa 25 % alhaisemmat. Työyhteisön tuki ja hyvä ilmapiiri lisäävät myös työntekijöiden sitoutumista ja sitoutuneet työntekijät ovat noin 21 % tuottavampia.

Mistä esihenkilö tietää, miten asiat omassa organisaatiossa ovat?

Työterveyspsykologi Pekka Tokola sanoittaa, että työyhteisön sosiaalisesta toimivuudesta kertoo esimerkiksi se, miten uusi työntekijä otetaan vastaan työpaikalla tai millaisella fiiliksellä työntekijät tulevat Teams-palaveriin. Tämä näkyy ihmisten välisessä kommunikaatiossa siten, että sama ihminen voi olla toisessa tilanteessa varautunut, vetäytyvä ja passiivinen ja toisessa utelias, avulias ja innostunut. Tokola tuo esille esimerkin tutkimuksesta, jossa havaittiin, että jos palaverissa joku sanoo idean eikä kukaan reagoi siihen mitenkään, se aktivoi samat aivoalueet kuin tilanne, jossa joku löisi meitä kepillä. Toisten huomioimisen, arvostavan kohtaamisen ja kommunikoinnin merkitystä ei siis kannata vähätellä.

Esihenkilöitä uuvuttaa se, että he monesti pohtivat itsekseen, miten työntekijät voivat ja mitä mieltä he ovat käynnissä olevista asioita. Tokola muistuttaa, että tähän on olemassa yksinkertainen ja helppo tapa toimia. Hän kehottaa esihenkilöitä rohkeasti kysymään asioista, keskustelemaan ja soittelemaan työntekijöilleen. Kun keskustelua pidetään aktiivisesti yllä ja keskustelua käydään niin arkisista kuin työasioista, rakentuu esihenkilöiden ja työntekijöiden välille yhteys ja luottamus. Mikäli tilanne taas on kovin kärjistynyt, kehottaa hän ottamaan asian puheeksi työterveydessä. Työterveys voi olla monipuolisesti mukana fasilitoimassa parempaa työyhteisöä ja kulkea rinnalla tukien kohti parempaa työyhteisökulttuuria.

Hyvä työyhteisö on jokaisen etu

Toimivaan ja psykologisesti turvalliseen työyhteisöön halutaan aktiivisia ihmisiä, jotka uskaltavat tuoda omia näkemyksiään esille ja siten rakentaa yhteisöllisyyttä parempaan suuntaan. Esihenkilöiden kannattaa tässä olla myös avoimia miettiessään tiimien rakentamisia tai uusien rekrytointeja, unohtamatta omaa esimerkkiään, jolla toimii. Tokola muistuttaa, että nyt yrityksillä ja esihenkilöillä on myös oiva hetki miettiä ja panostaa työyhteisöiden ja tiimien toimivuutta. Hän kertoo, että Suomessa on tapahtunut työyhteisöjen hajaantumista hybridityön lisäännyttyä, etenkin koronan jälkeisessä ajassa, mutta nyt on selkeästi alkamassa työyhteisöjen uudelleenrakentamisvaihe ja ihmiset myös itse menevät aktiivisemmin toimistoille hakemaan yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta.

Toimiva työyhteisö levittää hyvää ja siinä ihmiset voivat paremmin. Tokola iloitsee siitä, että Suomessa psykologisen turvallisuuden merkitys työyhteisössä on saanut jalansijaa ja sen merkitys on ymmärretty ja sitä mitataan. Työnantajat ymmärtävät, että jos ihmisellä on töissä turvallinen olo, niin hänestä tulee parhaat puolet esiin. Tällöin uskalletaan oppia paremmin ja ottaa riskejä. Toinen hyvä asia on, että hierarkiat ovat madaltuneet organisaatioissa, jolloin luottamus pääsee lisääntymään itseohjautuvuuden kanssa.

Armollisuutta esihenkilöille ja johtajille: oletko roolisi vanki?

Esihenkilöt kokevat nykyään paljon uupumusta. Työterveyspsykologi Tokola sanoittaa, että moni esihenkilö tai johtaja jää ikään kuin oman roolinsa vangiksi ja kokee, että hänen pitää osata paljon ja olla haavoittumaton. Tämä liittyy siihen, että johtajuuteen liitetään odotuksia ja paineita. Tokola suosittelee inhimillisempää otetta ja sanoittamaan avoimemmin sen, ettei tiedä kaikkea ja siten se vähentää painetta johtajilta itseltään.

Työterveyspsykologi Pekka Tokolan vinkit parempaan työyhteisökulttuuriin

• Positiivinen palaute tai positiivinen kannustava ele on osa hyvää vuorovaikutusta.
• Keskustele ja ota toiset huomioon arvostavasti.
• Anna luottamusta ja vastuuta asiantuntijoita; itse ei tarvitse tietää kaikkea.
• Hanki luottokollega: olisi tärkeää, että jokaisella olisi luottokollegat työssä, se vähentää myös yksinoloa.
• Pienilläkin muutoksilla voi olla iso merkitys: laajenna vuorovaikutusverkostoasi.
• Älä jää yksin: muista että esihenkilönä olet myös työntekijä, jonka esihenkilöllä on vastuu sinun hyvinvoinnistasi.
• Pyytäkää apua työterveydestä työympäristön haasteisiin. Ulkopuolinen henkilö tekee tilanteesta neutraalimman ja antaa turvallisemman tilan pohtia, että miten tilanteeseen on päädytty. Tällöin haasteelle voi löytyä myös helpommin jokin selittävä tekijä, johon voidaan vaikuttaa.

Artikkeli on kirjoitettu 8.10.2024 pidetyn webinaarin Yhdessä enemmän: Työyhteisön toimivuuden vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin pohjalta. Lisävinkkejä työterveyspsykologien Suvi Suortamo ja Pekka Tokolan keskustelusta pääset kuuntelemaan webinaaritallenteesta täältä. Webinaari on osa Mehiläisen Työterveysyhteistyö - välttämätön paha vai mahdollisuus –sarjaa.