Ravitsemus ja liikkuminen - kriittiset elementit työelämän pyörteissä

Työelämässä henkilöstön hyvinvointi on keskeinen menestystekijä, joka vaikuttaa suoraan yrityksen tuottavuuteen, innovaatiokykyyn ja kilpailuetuun. Työterveydessä tämä tarkoittaa työntekijöiden fyysisen, henkisen, sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimista ja terveyden edistämistä.

Miksi ravinto on tärkeää työssäjaksamisen kannalta?

Johtava ravitsemusterapeuttimme Tiiamari Tuominen korostaa ravitsemuksen merkitystä työssäjaksamisen kannalta. Ravitsemuksen keinoin voidaan ennaltaehkäistä sairauksia sekä tukea hyvää vireystilaa, työtehoa ja työstä palautumista. Ravinnon merkitys on hieman erilainen erityyppisissä työnkuvissa. Fyysisesti kuormittavissa ja vaativissa työnkuvissa ravitsemuksen merkitys työ- ja suorituskyvylle, töistä palautumiselle ja esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten terveydelle on keskeinen. Ravitsemus vaikuttaa tutkitusti myös mielenterveyteen ja toisaalta kognitiivisiin ominaisuuksiin, kuten keskittymiseen.

Osa työnkuvista, esimerkiksi kolmivuoro- ja yötyötä sisältävät alat, lisäävät elintapasairauksien ja painonhallinnan haasteiden riskiä. Vastaavasti kuljetusalalla ja kenttätyössä työnkuva hankaloittaa työvuoroaikaisen ruokailun järjestämistä. Näitä voidaan ravitsemuksella ja toki muilla terveellisillä elintavoilla ennaltaehkäistä. Työterveyden moniammatillinen tiimi on yrityksenne tukena kartoittamassa erilaisia toimia, joita kannattaa kohdentaa suoraan sitä tarvitseville työyhteisöille ja työntekijöille.

Miten liikunta vaikuttaa työkykyyn?

Tuki- ja liikuntaelinpalveluiden palvelujohtajamme Anna Gustafsson kertoo, että keho tarvitsee liikettä pysyäkseen terveenä. Liike vaikuttaa siihen, että jaksamme tehdä työtä ja palautua siitä. Tämä pätee niin fyysisesti raskaaseen työhön, kuin myös istumatyöhön. Liikkeellä on merkitystä myös mielen hyvinvoinnille ja stressinsietokyvylle. Liikunta voi tutkitusti helpottaa ahdistusta tai kevyttä masennusta ja aktiivinen liikkuminen ennaltaehkäisee myös useiden perussairauksien syntymistä.

Liikkumattomuuden vuosittaiset kustannukset Suomessa ovat 3,2 miljardia euroa. Näistä iso osa osuu työnantajan kukkarolle muun muassa terveyspalveluiden käytön, työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen muodossa. Gustafsson huomauttaa, että henkilöillä, joilla liike ei ole osana arkea, tarvitsevat erilaista tukea, kuin jo aktiivisesti liikkuvat. Tässä työterveys voi olla yrityksen tukena. Työterveyden moniammatillisella osaamisella sekä tiedolla ja datalla, voidaan havaita ja kohdentaa erilaisia toimia niitä tarvitseville. Työterveyden ja yrityksen suunnitelmallisella yhteistyöllä voidaan kohdentaa toimia yksilö- tai yhteisötasolla niiden henkilöiden hyvinvointiin, jotka apua tarvitsevat.

Työterveysyhteistyön kautta ennaltaehkäisevää tukea työyhteisötasolla

Yksilöille kohdennetut toimet ja hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä, mutta kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta työympäristö- ja yhteisötason toimet ovat vaikuttavampia ja vähentävät myös yksilötason työn tarvetta. Työterveyden tuen tasot voidaan jakaa kolmeen eri tasoon:

• Työympäristön tuki, jotta työympäristö saadaan tukemaan työntekijöitä
• Työyhteisön tuki, jotta saadaan työkulttuuri tukemaan terveyskäyttäytymistä
• Yksilötuki, jossa on mukana eri asiantuntijoita monipuolisesti, myös tiimeinä

Työterveys auttaa kohdentamaan apua työyhteisöön sille soveltuvalla tavalla ja auttaa yritystä hahmottamaan, keneen tai mihin apua kannattaa kohdentaa, jotta se on vaikuttavaa.

Seuranta ja monipuolisuus ovat tärkeitä vaikuttavuuden kannalta

Yksilön lisäksi työyhteisö- ja työympäristötason työskentely kannattaa huomioida jo työpaikkaselvitysprosesseissa. Työpaikkaselvityksessä voidaan tehdä kartoitusta työnkuvaan liittyen ja miettiä, millaisia terveydellisiä ja ravitsemuksellisia haasteita ja riskejä voidaan työssä nähdä.

Työpaikkaselvityksen ja yrityksen toimintasuunnitelman kautta voidaan yhdessä sopia erilaisista toimista, joilla tuetaan työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja ennaltaehkäistään työkyvyn laskua. Työterveyden moniammatillinen tiimi on yrityksen tukena miettimässä tarvittavia toimenpiteitä. Toimenpiteinä voivat olla, esimerkiksi tiedonanto ja neuvonta yövuorolaisille tai työpajat siitä, miten ravitsemuksella voidaan vaikuttaa positiivisesti hyvinvointiin ja jaksamiseen niin arjessa kuin työssäkin. Työterveys voi myös tarvittaessa jalkautua työpaikalle kartoittamaan ja miettimään, miten työvuoronaikainen ruokailu saadaan järjestettyä erilaisten työnkuvien vaatimukset, henkilöstön koko ja työnkuvan käytännöt huomioiden. Toisena esimerkkinä on työaikasuunnittelu sekä erilaisten taukojen mahdollistaminen hyvinvoinnin kannalta toimivampiin ajankohtiin.

Työterveys tukee laaja-alaisesti

Ravitsemus ja liikunta ovat suoraan yhteydessä ihmisen terveyteen ja kykyyn pärjätä työssä. Lakisääteisten työterveyshuollon palveluiden osalta on työterveyden ammattihenkilöillä, kuten työterveyslääkärillä ja työterveyshoitajalla, mahdollisuus konsultoida työterveyshuollon asiantuntijoita, kuten ravitsemusterapeuttia, jos työntekijän työkykyyn liittyy haasteita, missä ravitsemuksen merkitys on työkyvyn ylläpidon kannalta tutkitusti keskeinen tai tarvitaan ohjausta työn altisteiden terveysvaikutusten ennaltaehkäisyyn.

Ennaltaehkäisevän työn lisäksi työhyvinvointia voidaan myös lisätä hoidollisen tuen mahdollistavien lisäpalveluiden tai valmennusten, webinaarien, luentojen ja ryhmäohjauksen keinoin. Aiheet räätälöidään aina yrityksen toiveiden ja tarpeen pohjalta. Työterveyshuollossa on tarjolla myös erilaista tietoa ja tukea yritysjohdolle päätöksenteon ja eri toimien tueksi.

Juttu on kirjoitettu Ravitsemus ja liikkuminen työelämän pyörteissä - yksilölliset tarpeet ja yhteiset ratkaisut webinaarin (18.9.2024) pohjalta. Webinaarin pääset kuuntelemaan tästäUlkoinen linkki.