Esihenkilön tärkein taito on ihmistuntemus

Työterveyden uusi suunta -sarjassa vieraana on uuden työn puuhanainen eli Filosofian Akatemian sisältöjohtaja Karoliina Jarenko, joka keskustelee Mehiläisen Työelämäpalveluiden asiakkuusjohtaja Andréa Alvarez-Tarjasalon kanssa työn murroksesta sekä sen tuomista muutoksista esihenkilötyöhön.

Ihmisen tuottama lisäarvo syntyy inhimillisyydestä

Työelämän murroksesta on puhuttu paljon viime vuosien aikana. Karoliinan mukaan työelämän suurin muutos liittyy asiantuntijatyön lisääntymiseen. Ihmisen tuottama lisäarvo ei synny enää teollisen aikakauden tapaan tuotantokoneiston osana tai käyttäjänä toimimisesta, vaan inhimillisyydestä: luovuudesta, ongelmanratkaisukyvystä ja kohtaamisesta. Teollisen aikakauden mukaan rakennetut työelämän rakenteet ja toimintatavat eivät enää toimi, kun työntekijöiltä vaaditaan uudenlaista roolia.

Karoliinan mukaan tulevaisuudessa esihenkilöltä vaaditaan erityisesti taitoa ymmärtää ihmistä. Esihenkilön tehtävä on luoda edellytykset sille, että työntekijä pystyy ja haluaa tuoda esiin ajatuksiaan ja ideoitaan. Karoliinan mukaan jokaisen esihenkilön pitäisi ymmärtää perusasiat siitä, miten ihmisen aivot ja motivaatio toimii, miten ihminen oppii ja millaisissa tunneympäristöissä ihminen uskaltaa heittää ilmoille ideoita. Lisäksi esihenkilön pitää osata kohdata jokainen työntekijä yksilönä ja ymmärtää näiden muuttuvia elämäntilanteita.

Esihenkilön yksi tärkeimmistä tehtävistä on myös suorituksen johtaminen ja siinä Andrea pitää tärkeänä selkeiden tavoitteiden asettamista:

- Tavoitteet ja suunta luo turvallisuutta, mutta tavat miten sinne päästään tulisi jokaisen saada itse määrittää, Andréa sanoo.

Suoraan sanominen on suurinta rakkautta

Karoliinan mukaan itseohjautuvaan organisaatiomalliin siirryttäessä esihenkilön rooli muuttuu orkestroivasta mahdollistavaan. Samalla tiimin sisäiseltä dynamiikalta vaaditaan enemmän kuin perinteisessä ylhäältä johdettavassa toimintamallissa, kun tiimin jäsenet asettavat tavoitteita keskenään ja jakavat tehtäviä sen mukaan. Toimiakseen tämä edellyttää vankkaa luottamusta tiimin jäsenten välillä ja Karoliinan mukaan itseohjautuvan organisaation menestyksen edellytys onkin luottamuksellinen ilmapiiri.

Luottamukselliseen ilmapiiriin kuuluu Karoliinan mukaan myös avoimuus ja erityisesti rakentavan palautteen anto. Hän korostaa, että kollegoiden pitäisi osata keskenään keskustella rakentavasti vaikeistakin asioista. Myös omien heikkouksien tunnustaminen ja kehittämistoimenpiteiden laatiminen on tärkeää.

Inhimillisessä työssä menestys on tiiviisti sidoksissa työn imuun ja siksi Karoliinan mukaan työyhteisön ilmapiiristä huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää. Vaikeisiin tilanteisiin tai heikosti työstään suoriutuvien yksilöiden työhön on hänen mukaansa pakko puuttua mahdollisimman nopeasti.

Esihenkilöiden osaamisvaatimuksiin liittyy siis yhä enemmän teknisten taitojen lisäksi sosiaalisia ja inhimillisiä taitoja: ihmisen luonteen, psyykeen ja tilanteiden ymmärtämistä. Karoliina onkin todennut, että jokaisen uuden esimiehen tulisi käydä terapiassa oppiakseen tunteiden käsittelyä.

Jotta voi huolehtia muista, pitää ensin huolehtia itsestään

Karoliinan mukaan ihmislähtöisessä johtamisessa esihenkilön on pystyttävä olemaan sitä, mitä työntekijät kulloinkin tarvitsevat. Ja jotta tähän pystyy, tulee esihenkilön itsensä voida hyvin. Hän korostaakin, että riittävän levon, liikunnan ja ravinnon lisäksi esimiesten tulisi varata itselleen aikaa ja tyhjäkäyntiä omien tunteiden reflektointia varten.