Lapsiperheen erityisruokavalio – tiedä ainakin tämä

Maidottomuus, FODMAP, vegaaniruoka… Eritysruokavalion noudattaminen vaatii järjestelyjä, vaikka sen tekisi yksin asuvana sinkkuna. Miten erityisruokailevan ruokahuolto pelaa, jos kuviossa on mukana pieniä lapsia – ja mitä kaikkea lapsiperheen kannattaa ottaa huomioon?

- Aikuiselle ruoka on ylläpitävää energiaa, mutta lapselle kasvun rakennusaine. Siksi ravintoaineiden saantiin pitää lapsen kohdalla kiinnittää tarkempaa huomiota kuin aikuisen, sanoo lasten ravitsemusta väitöskirjassaan tutkinut Mehiläisen ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen.

Mitä kaikkea lapsi sitten tarvitsee kasvaakseen? Hyvänä suuntaviivana voi pitää virallisten ravitsemussuositusten mukaista ruokapyramidia. Jos pyramidiin tekee vain pieniä muutoksia – esimerkiksi jättää pois punaisen lihan – on lapsen ruokavalio helppo pitää täysipainoisena.

Jos muutokset ovat isompia, tarvitaan enemmän taustatyötä. Mitä riisutumpi ja rajoitetumpi ruokavalio suhteessa ruokapyramidiin, sitä enemmän suunnittelua ja tietoa ruokailu vaatii. Jos jokin ravitsemuksellisesti keskeinen ruoka-aineryhmä kuten maito- tai viljavalmisteet jää lapsen ruokavaliosta pois, kannattaa käydä juttelemassa ruokavaliosta ammattilaisen vastaanotolla. Kaikille vegaaniruokavaliota noudattaville lapsiperheille suositellaan ravitsemusterapeutin ohjausta.

- Ammattilaisen kanssa on helppo etsiä hyviä korvaajia ruokavalion ulkopuolelle rajatuille ruoka-aineille. Ainoastaan hyvin rajattuja ruokavalioita kuten makrobioottista tai raakaruokaa ei lapsiperheiden ravitsemussuosituksissa lapsille suositella, sillä ne eivät ole riittäviä turvaamaan kasvua.

Ruokasuhde kuntoon pienestä pitäen

Ruoka ei ole pelkkää polttoainetta, vaan siihen liittyy myös paljon tunteita. Ruokasuhde rakennetaan jo lapsuudessa, ja sen vaikutukset voivat kantaa pitkälle aikuisuuteen.

- Jos ruokailutilanteisiin liittyy stressiä tai pakottamista, voi lapsen mielessä syömiseen alkaa yhdistyä negatiivisia tunteita. Myös erityisruokavaliota noudattaessa syömisestä kannattaa pyrkiä tekemään mahdollisimman stressitöntä, kertoo psykologi Taija Wilenius.

Lapsi imee vaikutteita vanhemmiltaan. Olipa erityisruokavalion syy terveydellinen tai vakaumuksellinen, ruokavaliohifistelyn sijaan lapsen kanssa voi lähestyä ruoka-asioita keskustelevasti ja tutkivasti.

- Lapsille voi puhua monipuolisen ravinnon tärkeydestä ikäkauteen sopivalla tavalla, esimerkiksi kertoa, että jaksat paremmin leikkiä ja opetella uutta, kun lihaksesi ja aivosi saavat hyviä aineita käyttöönsä, Wilenius sanoo.

Erityisruokavaliota noudattavalle lapselle voi esimerkiksi päiväkodissa tai koulussa tulla vastaan tilanteita, joissa hän joutuu syömään eri tavalla kuin kaverit. Ruokaan liittyviä sosiaalisia tilanteita on kuitenkin turha pelätä.

- Lasta ei kannata ylisuojella. Elämässä tulee vastaan pettymyksiä, ja vanhemman tehtävä on opettaa lasta selviytymään niistä. Jos lasta harmittaa, että hän ei saanut syödä samaa ruokaa kuin muut, on tunteet hyvä kohdata lohduttaen. Sitten voi keskustella yhdessä ruokavaliosta ja miettiä vaikka tilanteita, jossa lapsi on saanut jotain hyvää syötävää, Wilenius kertoo.

Yhteiset ruokailuhetket kunniaan

Mitä tiukempi ruokavalio, sitä enemmän käytännön järjestelyjä ruokailu vaatii. Jos yhteiset ruokahetket kärsivät monimutkaisten järjestelyjen vuoksi, kannattaa miettiä, miten asioita voisi yksinkertaistaa.

- Perheen yhteiset ruokahetket ehkäisevät niin syömishäiriöitä kuin ylipainoakin. Arkea helpottaa, jos koko perhe syö ainakin osittain samaa ruokaa. Yhden pääraaka-aineen ympärille voi rakentaa monta erilaista ruokalajia, Soile Ruottinen sanoo.

Tärkeintä on, että syötyä tulee säännöllisesti, riittävästi ja ravitsevasti – mieluiten yhdessä nauttien.

Lapsuus muodostuu monesta tekijästä – Mehiläisestä löydät tekijät hyvän lapsuuden tukemiseen. #lapsuudentekijät

Haluatko keskustella lapsesi ravitsemuksesta tai syömiseen liittyvistä haasteista ammattilaisen kanssa? Varaa aika ravitsemusterapeutti Soile Ruottiselle.