Vauvan ja lapsen atooppinen ihottuma

Ruokavalion avulla yritetään vähentää ruoka-aineallergisen oireita. Jotkut lapset ovat herkistyneet vain yhdelle ruoka-aineelle, kuten kananmunalle tai lehmänmaidolle. Moniallergisen lapsen ruokavalio taas saattaa olla huomattavan rajoitettu. Joidenkin lasten kohdalla on jopa helpompaa ilmoittaa ne harvat ruoka-aineet, jotka sopivat. Tiukka välttämisdieetti on haasteellinen hoidosta vastaavalle lääkärille ja erityisesti vanhemmille sekä päiväkodin henkilökunnalle. Pitää osata välttää oireita aiheuttavia ruoka-aineita ja piileviä allergeenejä ja samalla huolehtia siitä, että kasvava ja kehittyvä lapsi saa kaikki tarpeelliset ravintoaineet.

Syöminen on lisäksi tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Erilaisuus ja rajoitukset ovat raskaita myös lapselle. Mikäli lapsi joutuu maidon lisäksi välttämään muita keskeisiä ruoka-aineita kuten esim. viljoja, on aiheellista olla lastenallergologin tai asiaan perehtyneen lastenlääkärin seurannassa. Myös ravitsemussuunnittelija on kullan arvoinen asiantuntija allergisen lapsen hoidossa.

Atooppinen ihottuma on immunologinen sairaus jonka oireet saattavat vaihdella ilman selvää ulkoista syytä tai esimerkiksi väärää ruokavaliota. Vähäoireisen jakson jälkeen ihottuma pahenee, jolloin ihon punoitus, kutina ja lapsen levottomuus lisääntyvät. Pahenemisjakso saattaa kestää vain muutaman päivän tai sitten viikkoja, jopa kuukausia. Pitkiä huonoja jaksoja esiintyy erityisesti talvella. Ihottuman huonontuessa on syytä käyttää anti-inflammatorista lääkitystä, tärkeimpänä kortisonivalmisteet. Paikallishoito kortisonivoiteella riittää useimmiten, sisäistä hoitoa tarvitaan ani harvoin.

Kortisonivoiteet eli paikalliskortikosteroidit jaetaan voimakkuuden perusteella neljään ryhmään: miedot, keskivahvat, vahvat ja erityisen vahvat. Tehon kasvaessa kasvaa myös sivuvaikutusriski. Sivuvaikutuksista tunnetuin on ihon ohentuminen. Lapsilla käytetään lähinnä mietoja tai keskivahvoja kortikoideja ja niitäkin vain lyhyinä jaksoina ihottuman vaikeusasteen ja lehahdusalttiuden mukaan. Tavallinen hydrokortisonivoide kuuluu mietoihin kortikoideihin ja sitä pidetään lapsillakin varsin turvallisena jaksottain käytettynä. Sitä saa ostaa myös ilman reseptiä.

Auringonvalolla on monta hyödyllistä vaikutusta ihmisen ihoon. Yksi niistä on anti-inflamatorinen vaikutus, jonka teho on miedon kortisonivoiteen luokkaa. Tästä syystä moni ihottuma rauhoittuu kesäaikaan. Osa pahenee uudelleen talvella. Valohoitolaite muistuttaa ulkoisesti solariumia. SUP-valohoidossa käytetään tiettyä valospektrin hyödyllistä kaistaa 350 nanometrin aallonpituuden tuntumassa. Laaja-alainen kutiseva ihottuma ja hoitoväsyminen kortisonivoiteille ovat valohoitoon soveltuvia ongelmia. Valohoitoa voidaan antaa kouluikäisille ja sitä vanhemmille. Hoito annetaan 2-3 kertaa viikossa yhteensä 10-15 kertaa vasteesta riippuen. Yksityissektorilla annettu valohoito kuuluu Kelan korvattavuuden piiriin.

Uudet immunologiset hoidot ovat tuoneet huomattavaa helpotusta atooppisen ihottuman hoitoon. Ns. "limuusit" lähinnä takrolimuusi (Protopic) ja pimekrolimuusi (Elidel) ovat paikallishoitoon soveltuvia immuunijärjestelmän modulaattoreita. Takrolimuusia on käytetty jo pitkään sisäisenä hoitona estämään elinsiirrännäisten hylkimisreaktioita. Ihon paikallishoidossa niiden teho on keskivahvan kortisonivoiteen luokkaa, mutta kortisonin sivuvaikutukset puuttuvat. Käyttö lapsilla hakee vielä muotoaan, koska pitkäaikaiskokemukset näistä lääkkeistä ovat vielä vähäiset.

Atooppinen iho on herkempi erilaisille bakteeri-, sieni-, ja virusinfekioille, joitten yhteydessä myös varsinainen ihottuma pahenee ja lehahtaa. Märkärupi on stafylokokin tai streptokokin aiheuttama pinnallinen ihotulehdus. Tavallinen märkäbakteeri eli stafylokokkus aureus viihtyy erinomaisesti atooppisella iholla. Stafylokokki voi erittää ns. superantigeeneja - monimutkaisia biokemiallisia yhdisteitä - jotka siirtyvät ihoon virittäen tulehdustilan. Tästä johtuva punoitus, turvotus, kuumotus ja kutina tulkitaan herkästi allergiareaktioksi, jota se läheisesti muistuttaakin. Sieni-infektioita näkee toisinaan lapsillakin. Virustaudeista tunnetuin on pox-viruksen aiheuttama ontelosyylätauti, joka atooppisella lapsella on monesti laaja-alainen. Myös varicellaviruksen aiheuttama vesirokko ja vyöruusu saattavat atooppisella lapsella olla hankalat.

Märkärupi vaatii usein sisäisen antibioottihoidon, mutta muissa ihon bakteeritulehduksissa riittää yleensä paikallishoito. Pelkkä kortisonivoide voi riittävästi rauhoittaa tilannetta. Voimakkaat kortikoidit omaavat itsessään antimikrobisia ominaisuuksia. Niiden ihottumaa rauhoittava vaikutus rajoittaa samalla myös bakteeritulehdusta. Antiseptisiä aineita käytetään myös paikallisesti ja erityisesti klooriheksidiiniä yhdistetään tehokkaasti mietoon (Sibicort) tai keskivahvaan (Duocort) kortisonivoiteeseen.

Vetistävää ja erittävää ihottumaa pitää pestä päivittäin. Sen sijaan limuusit eli Elidel ja Protopic eivät sovellu infektoituneen ihottuman hoitoon. Sienitulehdukseen löytyy omia lääkkeitä, kuten myös joihinkin ihon virusinfektioihin.

Kutina on atooppisen ihottuman hankalimpia oireita, joka yltyy erityisesti öisin häiritsemään lapsen ja koko perheen yöunta. Pahenemisvaiheiden tehokas hoito kortisonivoiteilla tai immunomodulaattoreilla estää ja lieventää myös kutinaa. Antihistamiinilääkitys on monesti aiheellinen. Vanhat väsyttävät valmisteet kuten hydroksitsiini (Atarax) tehoavat parhaiten. Yöllä väsyttävästä vaikutuksesta saattaa olla jopa hyötyä, mutta päiväsaikaan suositellaan uudempia väsyttämättömiä antihistamiineja. Valohoito on varsin tehokas kutinaan. Lisäksi voidaan erityisen hankalissa tilanteissa käyttää kosteita viilentäviä kääreitä ja unenaikaisen raapimisen estämiseksi myös sidoksia raajoihin.

Atooppisen ihon perushoito on hyvin tärkeä ja sitä laiminlyödään usein. Hyvä perushoito vähentää oireita, harventaa, lieventää ja jopa estää pahenemisvaiheita. Perushoidon kulmakivet ovat tehostettu puhtaus sekä säännöllinen rasvaaminen. Säännöllinen pesu - suihkutus jopa päivittäin - on sallittua, mutta sen jälkeen pitää myös huolehtia rasvauksesta. Pesu poistaa hilsettä, hikeä ja ihon muita eritteitä vähentäen myös bakteerikasvua. Pesuaineet poistavat epäpuhtauksien lisäksi myös ihon luontaisia rasvoja. Terve iho pystyy korvaamaan ne muutamassa tunnissa, mutta atooppiselta iholta siihen saattaa kulua päiviä.

Perusvoidetta on käytettävä riittävästi. Kullekin lapselle sopivan perusvoiteen löytäminen ei aina ole helppoa. Kun sopiva perusvoide on löytynyt, ei sitä ole syytä vaihtaa ilman erityistä syytä. Vuodenaikojen vaihtelu asettaa perusvoiteille omat vaatimuksensa. Myös perusvoiteille ja niiden aineosille on mahdollista herkistyä.

Lievää atooppista ihottumaa voidaan alkuun hyvin hoitaa kotona perusvoiteilla ja miedoilla kortisonivoiteilla. Mikäli ihottuma hoidosta huolimatta uusii tai pahenee, on hyvä hakeutua tutkimuksiin alan asiantuntijalle.