Lapselle lahjaksi liikunnallinen elämäntapa urheilulla
29.6.2018
Nykyään jo aikuiset lapseni harrastivat nuoruudessaan aktiivisesti ratsastusta ja jääkiekkoa. Tytärten ratsastuskilpailut veivät ympäri Etelä-Suomea hevoskuljetusvaunu auton peräkoukussa. Pojan jääkiekkoharrastuksessa taas olin mukana niin lääkärinä kuin joukkueenjohtajanakin.
Itsekin vanhempana sekä myös neljän lapsenlapsen pappana samaistun vastaanotollani käyvien lasten vanhempien huoleen ja hätään. Muistan yhä sen paniikin, joka iski, kun oma poikani ontui ja aristi lonkkaansa, vaikka olen itse lääkäri ja urheiluvammojen asiantuntija. Kävin tietysti mielessäni läpi kaikki vakavat sairaudet, jotka voisivat olla syynä vaivaan. Nykyään internet saa aikaan sen, että lasten vanhemmat saattavat tulla vastaanotolle jo valmiiksi erittäin huolestuneina, kun he ovat hakeneet tietoa netistä ja tehneet sen pohjalta omia johtopäätöksiä.
Pojan jääkiekkoharrastuksen myötä aloin ymmärtää, miten urheilulajin kova harjoittelu voi vaikuttaa kasvavan lapsen kehitykseen. Oivalsin, ettei urheilun suurin riski ole välttämättä yllättävä tapaturma vaan vaivihkaa takavasemmalta hiipivä rasitusvamma.
Työssäni lastenlääkärinä vastaanotolleni tulee usein fysioterapeutti- ja urheilulääkäritaustastani johtuen urheilevia lapsia ja nuoria alaraaja- ja selkäongelmien takia. Esimerkiksi jääkiekko voi ulkopuolisen silmään vaikuttaa monipuoliselta lajilta, vaikka se on todellisuudessa erittäin yksipuolista liikuntaa. Ilman kunnon lihashuoltoa ja venyttelyä se jäykistää ja rajoittaa liikkuvuutta. Tämä ei toki ole ainoastaan kiekkoilijoiden ongelma. Lajin kuin lajin liian yksipuolinen ja kova treenaaminen voi aiheuttaa kasvavalle lapselle vastaavia ongelmia.
Jos lapsi on lahjakas esimerkiksi uinnissa tai jääkiekossa, häntä kannattaa kannustaa myös muihin lajeihin. Monipuolisella liikunnalla voidaan usein estää tuki- ja liikuntaelinongelmia. Mielestäni tärkeintä lapsen liikuntaharrastuksissa onkin se, että lapsi saa niistä loppuelämäksi liikunnallinen elämäntavan. Vanhemmat voivat näyttää esimerkkiä vaikkapa lähtemällä itse lenkille lapsen treenien aikana.
Olen huomannut, että lapsen tuntemuksia on tärkeä kuunnella tarkalla korvalla. Niihin pitää suhtautua vakavasti niin vastaanotolla kuin kotonakin. Aina vanhemmat eivät kuitenkaan osaa katsoa asioita samalla tavoin kuin lääkäri. Muistan erään tapauksen, jolloin olin seuraamassa poikani jääkiekkoharjoituksia. Katsoin yhtä poikaa, joka potki vain toisella luistimella vauhtia. Pojan äiti sattui olemaan vieressä, joten mainitsin hänelle asiasta. Äiti kertoi pojan valitelleen kipeää lonkkaa. Keskustelumme jälkeen äiti vei pojan lääkäriin, missä vaiva sai diagnoosin ja hoitoa.
Mielestäni lastenlääkärin tärkein valttikortti on oma persoona, jolla saa rikottua jään. On tärkeää antaa nuoren urheilijan kertoa vaivastaan. Usein kysynkin suoraan: miten vaiva vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi? Näin pääsen jyvälle, millaisesta ongelmasta on kyse ja miten pitkään se on vaivannut.
Jos jokin muutos lapsessa saa hälytyskellot soimaan vanhemman päässä, kannattaa ehdottomasti mennä lääkärin vastaanotolle. Kun toimin jääkiekkojoukkueen urheilulääkärinä, kiekkoilijat kävivät kerran vuodessa lääkärintarkastuksessa. Vammojen hoito on tärkeää urheiluharrastuksen alkumetreiltä alkaen. Luota siis päässä soiviin hälytyskelloihin. Jos ne eivät ole oikeassa, ei väärä hälytyskään ole haitaksi.
Blogitekstin kirjoittaja Hannu Hirsimäki toimii Mehiläisessä lastentautien erikoislääkärinä. Hän on koulutukseltaan paitsi pediatri myös fysioterapeutti ja toimii urheilulääkärinä.
Urheilu Mehiläisen asiantuntijat hoitavat liikkuvia ihmisiä ammattiurheilijoista harrastajiin. Lue lisää Urheilu Mehiläisen palveluista.
Lue lisää:
Minun vastaanotollani ei kenenkään tarvitse pelätä
Lääkärikäynnillä lapsi on tähti
Hyvä lääkäri kuuntelee ja kuulee
Luottamus rakentuu ensikohtaamisesta lähtien
Borrelioosi pitää hoitaa, mutta punkkeja ei kannata pelata