Selkäkipu

Selkäkipu on yksi yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia

Suurin osa aikuisista kärsii selkäkivuista jossain vaiheessa elämäänsä. Selkäkipu voi alkaa äkillisesti tai se voi muodostua pitkän ajan kuluessa. Selkäkipuun ja sen muodostumiseen vaikuttavat niin elämäntavat kuin fyysiset, psykologiset ja terveydelliset tekijät.

Usein kivun syynä on lihasperäinen selkäkipu, joka tuntuu alaselässä. Aikuisilla selän alueen kivut ovat yleensä hyvänlaatuisia ja menevät itsestään ohi muutaman viikon kuluessa.

Pitkittynyt ja äkillinen selkäkipu

Äkillinen eli akuutti selkäkipu yleensä häviää itsestään kuuden viikon kuluessa. Yli 12 viikkoa kestävä kipu luokitellaan pitkittyneeksi selkäkivuksi.

Viimeistään kuuden viikon kohdalla on syytä hakea ammattilaisen apua tilanteeseen. Selkäkivun uusiutuminen on myös tavallista, ellei sitä hoideta.

Selkäkivun syyt

Selkäkivulle on monia syitä. Usein kivun syynä on lihasperäinen selkäkipu, joka tuntuu alaselässä.

Suurin osa selkäkivusta luokitellaan epäspesifiksi eli kivulle ei löydy yksiselitteistä syytä.

Kuitenkin selkäkivun vakavat ja spesifit syyt tulee tunnistaa varhain. Selvät selkäkivun syyt ovat esimerkiksi murtuma, syöpä tai välilevyn pullistuma.

Yleisiä selkäkipua aiheuttavia vaivoja ovat muun muassa:

• välilevyn pullistuma eli välilevyn tyrä
• iskias
• noidannuoli eli lumbago
• selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi
• nikamien keskinäinen epäfysiologinen siirtymä

Selkäkivun oireet

Tyypillisin selkäkivun oire on paikallinen ja äkillinen alaselkäkipu, johon voi liittyä säteilyoire alaraajaan. Selkäkipu voi kuitenkin tuntua myös esimerkiksi rintarangan alueella.

Selkäkivun oireita voivat olla:

• tarkkarajainen tai laajemmalla alueella tuntuva kipu
• rangan molemmilla puolilla esiintyvä tai toispuoleinen selkäkipu
• kipu myös pakaran alueella
• aaltoileva kipu

Vakavan selkäkivun oireet

Alaraajojen suurten lihasryhmien, virtsarakon ja peräaukon sulkijalihaksen halvausoireet tai jalkovälin alueen puutuminen ovat vakavia oireita ja vaativat päivystysluonteisia selvittelyjä.

Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua pikaisesti, mikäli selkäkipuun liittyy:

• pidätyskyvyn vaikeus tai menetys
• virtsaumpi eli kyvyttömyys virtsata spontaanisti
• alaraajojen halvausoireet
• selvä tai osittainen alaraajan lihasheikkous
• äkillinen nilkan ojennus- tai koukistusvoiman häviäminen
• erittäin hankala ja voimakas kipu
• tapaturma
• kuume
• yökipu eli pelkästään öisin tuntuva kipu
• voimakas kipu vatsan puolella
• aiempi selkäleikkaus

Selkäkivun itsehoito ja ehkäisy

Yleinen hyvä ensimmäinen ohje selkäkipuiselle on lähteä kävelemään, jos kipu sen sallii.

Selkäkipuisen olisi hyvä liikkua ja elää mahdollisimman normaalia arkea kivun sallimissa rajoissa. Liikunta on tärkeää selkäkivun hoidossa ja se myös ennaltaehkäisee selkäkivun uusiutumista.

Selkäkipujen ja -vaivojen ehkäisyyn auttavat:

• liikunnan lisääminen
• työergonomian suunnittelu
• ylipainon vähentäminen
• tupakoinnin välttäminen

Selkäkivun hoito

Mikäli kysymyksessä on lyhytaikainen paikallinen selkäkipu, joka kestää muutamia päiviä, eikä siihen liity esimerkiksi alaraajaan kohdistuvaa heijasteoireilua, apua voi saada esimerkiksi fysioterapeutilta, OMT-fysioterapeutilta tai osteopaatilta.

Mikäli selkäkipu pitkittyy, vaivaa huomattavasti arkeasi ja alaraaja oireilee jatkuvasti puutumisen, kivun ja voimattomuuden muodossa, on suositeltavaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Pitkittyneen selkäkivun hoidossa tulee tarkastella tilannetta kokonaisvaltaisesti sekä selvittää, mikä on kivun paranemisen esteenä. Kuvantamistutkimuksilla voidaan aluksi sulkea pois pahanlaatuiset oireet, kasvaimet ja tulehdukset.

Selkäkipu – milloin lääkäriin?

Akuutin aikuisen selkäkivun tutkimusten, kuntoutuksen ja tarvittavan kipulääkityksen aloittaminen on tavallisesti yleislääkärin työtä.

Pitkittyneen tai alaraajaan oireilevan selkäkivun selvittelyissä ortopedin, fysiatrin tai neurokirurgin arvio on usein tarpeen ja myös kuntoutus tulee aloittaa.

Mahdollisia alaselkäkivun jatkotutkimuksia ovat muun muassa:

• Röntgenkuvaus. Röntgenkuvan ottaminen on usein riittävä jatkotutkimus. Tavallinen röntgenkuva tulisi ottaa seisten, sillä seisten otetusta kuvasta voidaan arvioida esimerkiksi nikamasiirtymät ja skolioosi.
• Magneettikuvaus. Selän magneettikuvaus ei tavallisesti anna yksiselitteistä tietoa selkäkipujen syystä, vaikka rappeumamuutokset havaitaankin paremmin kuin tavallisessa röntgenkuvassa
• Laboratoriotutkimukset. Bakteeritulehdusta tai tulehduksellista selkäsairautta epäiltäessä laboratoriotutkimukset voivat olla tarpeen.

Selkäkivun kuntoutus

Oma aktiivisuus ja omaharjoittelu ovat on ensisijaisen tärkeitä selkäkivun hoidossa. Lepo on harvoin tarpeen ja se voi jopa pitkittää selkäkivusta paranemista.

Kuntoutuksen ammattilainen osaa auttaa oikeanlaisten kuntouttavien liikkeiden löytämisessä ja selän kokonaisvaltaisessa kuntouttamisessa. Terapeutti tekee sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman ja suunnittelee harjoitteet, jotka sopivat vaivaasi, arkeesi ja mahdollisuuksiisi.

Kuntoutuksessa käytettäviä menetelmiä voivat olla:

• ohjaus ja neuvonta
• terapeuttinen harjoittelu ja omaharjoittelu
• manuaalinen eli käsin tehtävä terapia
• fysikaalinen terapia, kuten lämpö- ja kylmähoidot
• neuloilla tehtävät hoidot, kuten akupunktio

Selän leikkaushoito

Selkäkivun takia selän leikkaushoito on harvoin aiheellista.

Tavallisimmin selän leikkaushoitoon johtaa välilevytyrä eli välilevyn pullistuma tai säteilyoire, jonka aiheuttama hermopuristus voidaan havaita magneettikuvasta.

Selkäkirurgiaa tekevät kirurgit ovat ortopedejä tai neurokirurgeja. He tekevät paljon samoja toimenpiteitä, mutta ortopedit eivät leikkaa aivoselkäydinpussin sisäisiä sairauksia.