Väsymys

Mitä väsymys on?

Väsyminen ja väsymys voi olla henkistä, fyysistä tai emotionaalista. Kun normaali uni ja lepo eivät riitä virkistämään, voidaan alkaa puhua uupumuksesta. Unen tarve on yksilöllinen, mutta aikuinen tarvitsee keskimäärin 7-9 tuntia laadukasta unta yössä.

Levolla ohimenevä ajoittainen väsymys ei ole vaarallista, jokainen on väsynyt joskus. Noin 5 % ihmisistä kärsii pitkäkestoisesta eli vähintään 3 päivänä viikossa vähintään 3 kuukauden ajan esiintyvästä, poikkeavasta väsymyksestä.

Mistä väsymys johtuu?

Väsymyksen taustalla vaikuttavat usein elämäntilanteeseen tai elintapoihin liittyvät seikat. Näitä tekijöitä voivat olla

• liian lyhyt uniaika yöllä eli liian lyhyet yöunet
• liian vähäinen liikunta
• liian raskas liikunta, josta ei palaudu riittävästi
• runsas päihteiden käyttö
• hektinen ja tauoton työskentely
• vuorotyö tai myöhään illalla työskentely
• yksipuolinen, puutteellinen ravitsemus
• liiallinen rasittuneisuus eli stressi sekä
• äkilliset muutokset elämäntilanteessa

Sekä yli- että alipainoon liittyy useita väsymystä aiheuttavia tekijöitä.

Pimeä vuodenaika voi sekoittaa unirytmiä ja siten vaikuttaa vireystilaan ja jaksamiseen. Hämärässä oleskelu laskee vireystilaa ja säännöllinen valon ja pimeyden vaihtelu edistääkin sekä hyvää unta öisin että vireyttä päivisin.

Toisaalta erilaiset tutkimusta ja hoitoa vaativat sairaudet voivat aiheuttaa väsymystä.

Väsymystä voivat aiheuttaa esimerkiksi:

• tietyt psyykkiset sairaudet
• infektiot sekä
• somaattisista sairauksista esimerkiksi diabetes, uniapnea, osa neurologisista sairauksista ja autoimmuunisairaudet.

Tietyt lääkkeet, kuten osa mielialalääkkeistä, relaksantit, rauhoittavat ja unilääkkeet, aiheuttavat myös päiväaikaisen vireystason alentumista. Muutokset lääkityksessä voivat niin ikään lisätä väsymystä.

Nykyajan vitsaus, ison osan päivästämme haukkaava ruutuaika sotkee helposti unihormoni melatoniinin tuotannon, jolloin nukahtaminen vaikeutuu. Samoin ennen nukkumaanmenoa kokonaan väliin jäävä tai liian lyhyt rauhoittumisaika vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unenlaatua.

Mitä väsymys aiheuttaa?

Väsymykseen saattaa liittyä esimerkiksi:

• muisti- ja keskittymisvaikeuksia
• normaalia voimakkaampaa väsymistä aktiviteettien yhteydessä
• ihmissuhteiden hankaloitumista, kun keskittymiskyvyssä ja jaksamisessa on haasteita
• huomiokyvyn kaventumista
• reaktioiden hidastumista
• haasteita arvioida realistisesti omaa ja muiden toimintaa
• riskinoton kynnyksen madaltumista, jolloin virheiden todennäköisyys lisääntyy.

Väsymys lisää onnettomuuksien riskiä ja altistaa esimerkiksi urheiluvammoille.

Miten väsymystä voi ennaltaehkäistä tai hoitaa?

Toimivin apu väsymykseen riippuu väsymyksen aiheuttajasta. Jos kyse on unenpuutteesta, väsymyksen tärkeimpänä hoitona on mahdollistaa riittävän pitkä ja rauhallinen aika yöunille. Elintapojen kohentaminen esimerkiksi liikuntaa lisäämällä ja palautumisesta huolehtimalla, nautintoaineita vähentämällä, unihygieniaa parantamalla ja paineita vähentämällä voi olla tarpeen. Jos unenpuute ei selitä väsymystä, tulee syy selvittää oikean hoidon valitsemiseksi. Väsymyksen syyn ollessa jokin sairaus, tulee kyseistä sairautta hoitaa asianmukaisesti.

Varmista nämä:

• Riittävä ja säännöllinen lepo
• Palautumisesta huolehtiminen: Itselle mieluisten asioiden tekeminen erilaisten vastuiden vastapainona, tauot päivän aikana niin työssä ja opiskelussa kuin vapaa-ajalla, keskittyminen tärkeimpiin asioihin, turhien aikeiden pois jättäminen.
• Säännöllinen ja monipuolinen ravinto: Huolehdi tasaisesta verensokerista, varmista riittävä D-vitamiinien ja omega-3-rasvahappojen saanti, panosta ruoan laatuun. Nopeiden hiilihydraattien sijaan säännöllinen ruokarytmi, runsaasti proteiinia, kuituja ja hyviä rasvoja.
• Kofeiinin ja muiden piristävien tuotteiden käytön vähentäminen erityisesti iltapäivästä ja illasta.
• Riittävä veden juominen päiväaikaan
• Mieluisten ihmissuhteiden vaaliminen
• Illan rauhoittaminen palauttavan, rentouttavan tekemisen avulla. Valaistuksen himmentäminen illalla ennen iltarutiineja, näyttöjen (esimerkiksi puhelin, tv, tietokone) sinisen valon välttäminen pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Unihygieniasta huolehtiminen: Riittävän pimeä, rauhallinen ja viileä makuuhuone. Sopivat tyyny, peitto ja sänky, jotka uusitaan riittävän usein.
• Aamulla tarvittaessa kirkasvalohoito: Valolle altistuminen 30 minuuttia heräämisestä tahdistaa elimistöä ja edesauttaa melatoniinin eritystä illalla.

Jos yllä olevat itsehoitokeinot eivät riitä väsymyksen karkottamiseen, voi olla tarpeen selvittää esimerkiksi veriarvoja, kuten maksa- ja kilpirauhasarvoja, raudan ja vitamiinien pitoisuuksia sekä veren sokeripitoisuutta.

Milloin hoitoon väsymyksen takia?

Väsymyksen vuoksi tutkimuksiin ja niiden kautta tarvittaessa hoitoon tulee hakeutua, jos

• elintavoista ei löydy syytä väsymykselle
• pitkät yöunet eivät helpota väsymystä
• nukahtelua tapahtuu päiväaikaan
• lisäksi on muita oireita, kuten kipuja, unihäiriöitä, ahdistuneisuutta, tahatonta laihtumista tai lämmön nousua
• väsymys kestää useita kuukausia, vaikkei siihen liittyisi muita oireita.

Väsymyksen tutkiminen ja hoito

Mehiläisessä unihäiriöihin, kuten väsymykseen, perehtyneet osaajamme auttavat selvittämään esimerkiksi väsymyksen aiheuttajaa ja etsimään oikean hoidon.

Jos väsymyksen taustalta paljastuu elimellinen syy, saadaan Mehiläisen laboratorion kautta suoritettavalla kotirekisteröinnillä eli Uniapneatutkimus yöpolygrafialla kartoitettua häiriön tarkempaa laatua ja laajuutta.

Hankalan unihäiriön hoito saattaa vaatia usean alan erikoislääkärin tietotaitoa.

Tarvittaessa Mehiläisessä voidaan yhdistää usean erikoisalan osaajan, kuten neurologin, psykiatrin, keuhkolääkärin, korvalääkärin ja kliinisen neurofysiologin, osaaminen unihäiriön selvittämiseksi ja potilaan hoitamiseksi.