Kriisi ja kriisin vaiheet
Lue lisää
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Pitkäkestoisen väsymyksen yleisiä oireita ovat voimattomuus, unihäiriöt ja keskittymisvaikeudet. Lääkäriin tulee hakeutua, jos väsymys pitkittyy ja alkaa häiritä arkisia toimintoja tai jos se ei helpota levolla.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus tiiviisti
- Uupumus on tila, jossa henkilö kokee pitkäaikaista tai voimakasta väsymystä ja voimattomuutta, eikä virkisty levosta huolimatta.
- Se voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta, ja pitkittyessään se voi muuttua uupumukseksi, johon tulee suhtautua vakavasti.
- Hoitoon kuuluu unen priorisointi, stressinhallinta, kevyt fyysinen harjoittelu, tarvittaessa masennuslääkitys ja psykoterapia.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Mitä uupumus on?
Uupumus ja väsymys viittaavat pitkäaikaiseen tai voimakkaaseen väsymystilaan, johon liittyy voimattomuutta. Uupunut henkilö ei virkisty, vaikka saisi levätä. Väsymystä voi aiheuttaa fyysinen tai psyykkinen kuormitus ja ponnistelu. Valvominen, elimelliset sairaudet tai henkinen stressi voivat myös väsyttää ihmistä. Pitkäkestoinen väsymys voi helposti muuttua uupumukseksi, johon tulee suhtautua vakavasti.
- Työuupumus eli burnout. Häiriötila, joka kehittyy pitkittyneen työstressin seurauksena ja voi oireilla voimakkaana yleistyneenä väsymyksenä, kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon laskuna.
- Opiskelu-uupumus. Nuorilla opiskelijoilla voimakas väsymys johtuu usein opiskeluun ja aikuistumiseen liittyvistä paineista, joka oireilee väsymyksenä, kyynisyytenä ja riittämättömyyden tunteena.
Toisinaan ihminen voi väsyä ja uupua myös siksi, että hänellä on liikaa joutilasta aikaa, esimerkiksi työttömyyden seurauksena, jolloin mielekäs tekeminen puuttuu ja oma elämä ei tunnu merkitykselliseltä.
Milloin hoitoon pitkittyneen väsymyksen takia?
Väsymys, uupumus ja masennus ovat merkkejä elimistön stressitilasta, jolloin on tärkeää pysähtyä ja käsitellä omia huolia. Moni hakeutuu hoitoon vasta, kun on ponnistellut voimansa äärimmilleen. Mitä aikaisemmin apua hakee, sitä helpompi uupumuksen noidankehä on katkaista. Jos henkilö tuntee itsensä väsyneeksi ja alavireiseksi viikosta toiseen, vaikka nukkuisi riittävästi, on syytä hakeutua lääkäriin.
Väsymystä voivat aiheuttaa esimerkiksi:
- Elimelliset sairaustilat, kuten anemia, diabetes tai kilpirauhasen toimintahäiriöt.
- Psyykkinen kuormitus, kuten suru, ahdistuneisuus tai masennus.
Miten uupumusta voi ennaltaehkäistä?
- Unen priorisointi. Riittävä unen saaminen on keskeistä uupumuksen ja väsymyksen ehkäisyssä ja hoidossa. Kun ihminen on virkeä ja levännyt, hänellä on enemmän voimavaroja selvitä sekä arjen haasteista että vaikeammista elämänvaiheista. On tärkeää asettaa itselleen nukkumaanmenoaika ja rauhoittaa mieli hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ilman älylaitteita.
- Stressin hallinta. Ihmiset tunnistavat usein huonosti vaiheen, jolloin stressiä alkaa olla liikaa. Voimavarojen vähetessä he saattavat suorittaa entistä enemmän. On tärkeää oppia voimavarojen vähetessä priorisoimaan lepoon ja tyytymään siihen, että asiat ovat hyvin, vaikka ne eivät olisikaan täydellisesti.
Pitkittynyt uupumustila eli krooninen väsymysoireyhtymä
Krooninen väsymysoireyhtymä, joka tunnetaan myös nimellä pitkäaikainen väsymysoireyhtymä, on tila, jossa henkilö kokee yli puolen vuoden ajan jatkuvaa uupumusta. Tässä uupumustilassa pienikin fyysinen tai psyykkinen kuormitus voi aiheuttaa voimakkaan ja jopa päiviä kestävän väsymyksen.
Kroonisen väsymysoireyhtymään voi liittyä myös muita oireita, kuten:
- Kipuja
- Lievää kuumetta
- Imusolmukkeiden arkuutta
- Unihäiriöitä
- Muistiongelmia
- Ahdistus- ja masennusoireita
Kroonisen väsymysoireyhtymän tarkkaa syytä ei tunneta. Hoitona suositellaan hyvin kevyttä ja ohjattua fyysistä harjoittelua, masennuslääkitystä tarpeen mukaan sekä psykoterapiaa. Näiden hoitomuotojen tavoitteena on lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua.
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteita
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Stressi
Pitkäaikainen kuormitus ilman riittävää palautumista voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä.
Katso myös nämä palvelut
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.
Usein kysyttyä uupumuksesta
Uupumus tarkoittaa pitkäaikaista tai voimakasta väsymystilaa, johon liittyy voimattomuutta. Uupunut ihminen ei virkisty, vaikka saisi levätä. Työuupumus voi tehdä henkilön työkyvyttömäksi, ja opiskelu-uupumus vaikeuttaa opintojen edistymistä. Uupumus voi johtua myös siitä, että henkilöllä on liikaa joutilasta aikaa, jolloin oma elämä ei tunnu merkitykselliseltä.
Uupumus tuntuu voimakkaana väsymyksenä ja voimattomuutena, josta ei virkisty levolla. Se voi ilmetä myös kyynisyytenä ja riittämättömyyden tunteena.
Uupumuksen tunnistaa pitkäaikaisesta väsymyksestä, joka ei helpota levolla. Kroonisessa väsymysoireyhtymässä pienikin fyysinen tai psyykkinen kuormitus aiheuttaa voimakkaan, jopa päiviä kestävän väsymyksen. Oireisiin voi kuulua myös kipuja, pientä kuumetta, imusolmukkeiden arkuutta, unihäiriöitä, muistiongelmia sekä ahdistus- ja masennusoireita.
Uupumus voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta, elimellisistä sairauksista kuten anemia, diabetes tai kilpirauhasen toimintahäiriöt, tai henkisestä stressistä. Myös suru, ahdistuneisuus tai masennus voivat aiheuttaa väsymystä. Opiskeluun ja aikuistumiseen liittyvät paineet voivat aiheuttaa opiskelu-uupumusta nuorilla.
Jatkuva väsymys voi johtua monista syistä, kuten fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta, elimellisistä sairauksista tai henkisestä stressistä. Jos väsymys pitkittyy ja alkaa häiritä arkisia suoritteita, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin.
Opiskelu-uupumus on voimakasta väsymystä, joka liittyy opiskeluun ja aikuistumiseen liittyviin paineisiin. Se ilmenee erityisesti opiskeluun liittyvänä väsymyksenä, kyynisyytenä ja riittämättömyyden tunteena. Opiskelu-uupumusta voi aiheuttaa huippusuoritusten tavoittelu, epävarma tulevaisuus sekä uusien taitojen opettelu itsenäistymisen myötä. Lisäksi sosiaalisen median paineet voivat lisätä uupumusta nuorilla. Suomessa jopa joka kymmenes opiskelija kärsii opiskelu-uupumuksesta.
.webp)
