Atooppinen ihottuma eli atooppinen ekseema

Atooppinen iho on pitkäaikainen sairaus, johon kuuluu vaihteleva taudinkulku

Atopia tarkoittaa perinnöllistä taipumusta reagoida tavanomaista herkemmin elinympäristön ärsykkeille ja muodostaa näille IgE-luokan allergiavasta-aineita. Atooppiseen "oireperheeseen" kuuluvat esimerkiksi ruoka-allergiat, siitepölyallergiat ja niiden aiheuttamat silmä- ja nenäoireet, astma sekä atooppinen ekseema eli atooppinen ihottuma.

Atooppinen ihottuma on Suomessa yleinen sairaus. Atooppinen ihottuma puhkeaa useimmiten alle kahden vuoden iässä, joskus kuitenkin vasta aikuisiällä. Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen sairaus, jolle on tyypillistä huonosti ennustettavissa oleva, vaihteleva taudinkulku. Joillain oireilu jatkuu lapsuusiästä keskeytyksettä aikuisiälle, joillain voi välillä olla pitkäkin vähäoireinen tai oireeton jakso. Atooppinen ihottuma voi pahentua talvella kuivasta ilmasta ja vähäisestä auringonvalosta johtuen.

Atooppisen ihottuman oireet

Monimuotoinen atooppinen ihottuma ei näyttäydy samanlaisena läpi elämän, vaan se vaihtelee esiintymisalueiltaan sekä vaikeusasteeltaan. Atooppinen ihottuma oireilee aina kutinana, useimmiten kuivuutena ja punoituksena, turvotuksena ja alkuvaiheessa jopa visvaisuutena. Joskus iho saattaa ”lehahdella” voimakkaastikin, kun taas toisinaan on pitkiä, jopa vuosia kestäviä, vähäoireisempia jaksoja. Jo kroonistunut ihottuma näkyy ihon jäkälöitymisenä ja paksuuntumisena.

Atooppisen ihon yleisimpiä oireita ovat:

• Kutina
• Kuivuus
• Punoitus
• Turvotus
• Visvaisuus, varsinkin alkuvaiheessa
• Ihon jäkälöitymisenä ja paksuuntumisen

Milloin lääkärille atooppisen ihon takia?

Jos atooppinen ihottuma ei parane perusvoiteilla, kutina lisääntyy tai yöunet häiriintyvät, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Tällöin voi olla, että iholle on kehittynyt tulehduksellinen ihottuma, jota hoidetaan ensisijaisesti kortisonivoiteilla.

Atooppisen ihottuman tutkiminen

Mehiläisen ihotautilääkärin vastaanotolla selvitetään taustatiedot. Ennen ihotautilääkärin vastaanottoa on hyvä kirjata ylös itselleen tai palauttaa mieleensä ainakin seuraavat asiat:

• Milloin ja missä iässä ihottuma on alkanut.
• Vaihteleeko iho-oireet vuodenajan mukaan.
• Ulkoisten tekijöiden vaikutus ihottumaan.
• Liittyykö ihottuma joidenkin ruoka-aineiden nauttimiseen.
• Esiintyykö spontaanisti oireettomia jaksoja.
• Ruokavalio oireettomien jaksojen aikana.
• Mitä hoitoa on kokeiltu ja parhaiten tehonnut hoito.
• Miten ihoa pestään ja kuinka usein.
• Yöunen laatu.
• Muut mahdolliset oireet.
• Perimä, kuten vanhempien tai sisaruksien ihottumat ja allergiat.

Lapselle tehdään lisäksi täydellinen kliininen tutkimus. On tärkeää tutkia koko iho sekä katseella että ihon pintaa tunnustellen. Lasta ja nuorta on hyvä jo etukäteen informoida tutkimuksesta. Lisäselvityksiä ja laboratoriotutkimuksia tehdään tarpeen mukaan.

Atooppisen ihottuman hoito

Atooppisen ihon hoidon kulmakivi on kotona tapahtuva päivittäinen ihon rasvaus perusvoiteella. Rasvauksen tarkoitus on ulkoisesti suojata ihon pintakerros ja siten vähentää kosteuden haihtumista ja lisätä sen suojauskykyä ulkoapäin tulevilta ärsykkeiltä.

Mikäli oireet eivät taltu paikallis- ja valohoidoilla, on atooppista ihottumaa mahdollista hoitaa myös muutamilla sisäisillä lääkkeillä. Joskus antibioottikuuri tarvitaan infektiota hillitsemään ja antihistamiineista voi olla pieni apu kutinan hoidossa.

• Rasvainen voide. Kun iho on kuiva, hilseilevä ja halkeileva, tarvitaan rasvaisempi voide.
• Vesipitoisempi emulsiovoide. Ihon kuivuuden helpottaessa esimerkiksi talvikauden vaihtuessa kevääksi ja kesäksi riittää yleensä vesipitoisempi emulsiovoide. Osa ihottumista paranee kesäksi niin hyvin että rasvausta ei ollenkaan tarvita. Talven pakkasissa iho kannattaa suojata mahdollisimman hyvällä vaatetuksella tai käyttää täysin vedettömiä suojavoiteita. Rasvauksen voi hyvin tehdä ulkoilun jälkeen.
• Kortisonivoide. Perusvoiteiden lisäksi kortisonivoiteet ovat olleet atooppisen ihottuman keskeinen hoito jo vuosikymmenten ajan. Niillä pyritään jaksottaisella hoidoilla rauhoittamaan ihotulehdusta. Ihon ohenemisesta ja muista haitoista ei ole vaaraa, kunhan voiteen vahvuus valitaan käyttötarkoituksen mukaan oikein ja hoito tauotetaan välillä.
• Limuusivoide. Limuusivoiteet vaikuttavat tulehdusprosessiin suoraan solutasolla ja sopivat myös pidempiaikaiseen käyttöön. Nämä myös täydentävät paikallisrasvojen hoitovalikoimaa. Limuusivoiteilla voidaan paitsi hoitaa ihon tulehdusta, niin myös ennaltaehkäistä niiden syntymistä, mikä pitää ihottumat paremmin kurissa ja estää niiden pahenemisen. Tällainen ylläpito- ja estohoito sopii erityisesti ohuille ihoalueille.

Atooppinen ihottuma voi hyötyä valohoidosta

Atooppinen ihottuma pahenee usein talvella ihon altistuessa kuivalle ilmalle. Auringonvalon puute ei myöskään tee iholle hyvää. Atooppinen iho voi hyötyä keinovalohoidosta (SUP tai UVB).

Keinovalohoito muun muassa:

• vahvistaa ihon pintakerrosta
• vähentää sen kuivumista
• vähentää ärsyyntymistä
• pienentää bakteerimäärää
• lisää keramideja
• nostaa kutinakynnystä

Valohoidot annetaan valvotuissa olosuhteissa nousevin annoksin, joten ihon palaminen on hyvin harvinaista. Keinovalohoitoa voi turvallisesti ottaa pari hoitojaksoa vuodessa (10–15 kertaa / jakso).

Olemme tukena, jos atooppisen ihon hoitoväsymys iskee

Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen ja vaikea-asteisena sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti hyvinkin kuormittava sairaus. Lähes kaikilla potilailla iskee jossain vaiheessa hoitoväsymys, jolloin atooppisen ihon hoito voi tuntua raskaalta. Silloin läheisten tuki ja hyvä pitkäaikainen hoitosuhde ovat tärkeitä hoitomotivaation palauttamisessa.