Digineuvola 9,90 €/kk*
Lue lisää
Lasten uniongelmat ovat hoidettavissa – lastenlääkäri tukee koko perhettä
Lyhytaikaiset häiriöt lasten unessa ovat usein osa normaalia kehitystä. Lastenlääkärimme ovat tottuneita hoitamaan eri-ikäisten lasten uniongelmia.
Usein lapsen uniongelmat hoituvat kotikonstein, mutta toisinaan lääkärin apu voi olla tarpeen. Myös vanhempien jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Lasten uniongelmat tiiviisti
- Erilaiset nukkumiseen liittyvät ongelmat ovat hyvin tavallisia lapsilla.
- Jos lapsen nukkumisesta on huolta, varaa aika lastenlääkärillemme.
Unihäiriöt lapsella – Lapsilla on erilaisia uniongelmia eri ikäkausina
Lapsen kasvu ja kehitys heijastuvat usein nukkumiseen, ja siksi erilaiset uniongelmat ovat tavallisia eri ikäkausina.
Vauvaiässä:
- Vuorokausirytmin ongelmat liittyvät yleensä vauvaikään. Vauva nukkuu ja valvoo eri tahdissa kuin muu perhe, ja päivällä pitkiä aikoja nukkuvan vauvan unentarve yöaikaa voi olla muuta perhettä vähäisempi.
- Uniassosiaatiohäiriö on yleinen vauvojen unihäiriö. Esimerkiksi syliin imetyksen aikana nukahtanut vauva voi hämmentyä herätessään yöllä pinnasängyssään.
- Tiheä yöheräily on yleistä vauvaiässä. Luontaisesta heräilystä voi tulla vanhemmille ongelma silloin, kun vauva ei itse osaa vaipua takaisin uneen.
Vanhemmilla lapsella:
- Nukahtamisviive on usein seurausta muuttuneesta unentarpeesta tai hektisestä elämästä. Tällöin lasta ei nukuta, kun pitäisi mennä yöunille.
- Painajaiset voivat vaivata niin päiväkoti-ikäistä kuin koululaista.
- Unikauhukohtauksessa lapsi huutaa peloissaan ja vaikuttaa olevan hereillä. Hän saattaa myös puhua ja liikuskella. Todellisuudessa lapsi on unessa, eikä muista tapahtuneesta aamulla mitään.
- Unissakävely on tyypillistä leikki- ja alakouluikäisillä.
Yleensä uniongelmat eivät ole haitallisia lapselle itselleen, mutta ne voivat vaikeuttaa vanhempien unta ja haastaa koko perheen hyvinvointia ja jaksamista.
Jos olet huolissasi lapsen tai perheen voinnista, käänny empaattisen lastenlääkärimme puoleen. Hän voi poissulkea unihäiriön taustalla mahdollisesti vaikuttavat terveydelliset syyt ja auttaa lapsen uniongelmien ratkaisemisessa.
Onko lasten unettomuus mahdollista?
Lapset eivät juurikaan kärsi samantyyppisestä unettomuudesta kuin aikuiset. Vauvat ja pienet lapset ottavat tarvitsemansa unet tavalla tai toisella. Kouluikäisillä saattaa joskus olla huolenaiheita ja stressiä, jotka voivat häiritä nukkumista.
Jos lapsi on poikkeuksellisen väsynyt eikä saa tarpeeksi unta, on hyvä idea tuoda lapsi lääkäriin tilanteen selvittämiseksi.
Lasten uniongelmat – monta syytä
Lapsen uniongelmat voivat johtua monista eri tekijöistä:
- Lapsen kasvu ja kehitys heijastuvat usein uneen. Esimerkiksi juuri ryömimään oppinut vauva voi unissaan harjoitella uutta taitoa. Lisäksi unentarve vähenee iän myötä. Se voi näkyä nukahtamisvaikeutena illalla.
- Lapsen sairastelu ja erilaiset kiputilat voivat aiheuttaa häiriöitä nukkumiseen. Esimerkiksi hengitysteihin liittyvät ongelmat heijastuvat helposti uneen, kuorsausta ja uniapneaa voi esiintyä lapsillakin.
- Kiireinen elämäntapa ja stressi voivat vaikeuttaa lapsen unta. Myös psyykkiset tekijät, kuten huolet, elämäntilanteen muutokset ja ahdistuneisuus voivat näkyä erityisesti kouluikäisen lapsen nukkumisessa.
Lasten unihäiriöt – 8 kotikonstia, kun lapsen nukkuminen on hankalaa
Nukkumaanmenon rauhoittaminen ja positiivinen tunnelma luovat hyvät edellytykset nukahtamiselle ja unelle. Toistuvat iltarutiinit viestivät pienelle lapselle siirtymistä päivän touhuista uniaikaan.
Unikoulu auttaa vähentämään yli puolivuotiaan vauvan yöheräilyä. Tassu-unikoulussa yöllä itkevää vauvaa rauhoitellaan pitämällä kättä vauvan selällä tai silittämällä, kunnes vauva rauhoittuu. Vauvaa ei nosteta syliin eikä hänelle anneta yöllä maitoa, ja vähitellen vauvan vieressä vietettyä aikaa pyritään vähentämään. Tarkoitus on totuttaa vauva nukahtamaan mahdollisimman vähäisellä avulla omaan sänkyynsä.
Päiväunien lyhentäminen auttaa silloin, kun yöunille nukahtaminen on vaikeaa lapsen muuttuneen unentarpeen takia.
Nukkumaanmenon myöhentäminen on hyvä keino silloin, kun lapsi ei enää nuku päiväunia ja nukkumaanmenoaikaan häntä ei väsytä unen tarpeen vähenemisen takia.
Elämänrytmin rauhoittaminen voi toimia, jos perheen elämä on hyvin kiireistä ja aktiviteetteja on paljon. Kännykät ja muut älylaitteet kannattaa laittaa syrjään jo varhain illalla.
Lapsen rauhoittaminen sekä huolehtiminen siitä, ettei lapsi vahingoita itseään painajaisten, unikauhukohtauksen ja unissakävelyn aikana auttaa lasta pääsemään takaisin tavalliseen uneen. Lasta ei kannata herättää unikauhukohtauksen tai unissakävelyn aikana. Tilanteet ovat lapselle vaarattomia, kunhan lapsi ei satuta itseään liikkumisen aikana.
Vanhempien jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Esimerkiksi alle puolivuotiaan vauvan yöheräily on tavallista, ja vauvaa voi vain pienin toimenpitein tukea paremman unirytmin löytämiseen. Kokeile vuorottelua lapsen hoitamisessa yöllä, jos se on mahdollista.
Käänny lääkärin puoleen matalalla kynnyksellä, jos olet huolissasi lapsen tai perheen voinnista ja jaksamisesta.
Tarkistettu 10.10.2023
Erikoislääkäreiden esim. gynekologin, ihotautilääkärin, kardiologin, ortopedin ja silmälääkärin, asiantuntijakohtaiset hinnat löydät ajanvarauksestamme.
Huomioi hinnastossa
Hinta-arvio sisältää kanta- ja poliklinikkamaksun.| Palvelu | Hinta-arvio |
|---|---|
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 10 min Hinta per käynti. | alk. 27,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 57,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 46,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 76,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 55,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 85,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 66,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,20 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 69,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 104,00 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 95,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 132,00 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 60 min Hinta per käynti. | alk. 108,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,00 € |
Lastentauteihin liittyvät oireet
ADD
Keskittymiseen ja tarkkaavaisuuteen vaikuttava ADD on ADHD:n muoto.
ADHD lapsella
Hyvällä hoidolla lapsen toimintakyky paranee merkittävästi.
Aivokalvontulehdus lapsella
Viruksen aiheuttama tulehdus on lievä, bakteerin vakava ja vaatii hoitoa.
Allergia lapsella
Yleisimpiä lasten allergisten reaktioiden aiheuttajia ovat ulkoiset tekijät kuten siitepölyt, eläinpöly sekä eräät ruoka-aineet.
Astma lapsella
Oireet, kuten hengityksen vinkuminen ja pitkittyvä yskä, voivat viitata krooniseen sairauteen.
Atooppinen ihottuma lapsella
Kuiva ja kutiseva iho johtuu perimästä ja allergioista.
Enterorokko lapsella
Virus aiheuttaa kuumetautia, johon liittyy rakkuloita käsissä, suussa ja jaloissa.
Iho-ongelmat lapsella
Oireet johtuvat erilaisista ihosairauksista, kuten atooppisesta ihottumasta.
Jalkakipu lapsella
Yleisiä syitä ovat erilaiset ruhjeet, venähdykset ja muut vammat sekä kasvuun ja rasitukseen liittyvät oireet.
Karsastus lapsella
Perinnöllisyys ja taittovirheet voivat aiheuttaa silmien karsastusta.
Keliakia lapsella
Perinnöllinen alttius ja gluteenialtistus voivat aiheuttaa suolisto-oireita lapsilla.
Kihomadot
Tartunnat ovat yleisiä lapsilla, mutta myös aikuinen voi saada tartunnan.
Kireä kielijänne lapsella
Yleinen suussa oleva poikkeavuus voi vaikeuttaa syömistä ja puhumista.
Koliikki ja vauvojen ilmavaivat
Itkuisuus, mahan pullotus, pulauttelu ja paukuttelu voivat johtua ilmavaivoista.
Korvatulehdus lapsella
Jos epäilet korvatulehdusta, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle, jotta lapsi saa oikean diagnoosin ja tarvittavan hoidon.
Kuume lapsella
Lapsen kuumeen alentaminen on tärkeää. Lue miten lapsen kuumetta voi hoitaa kotona.
Kuumekouristus lapsella
Nopeasti noussut kuume voi aiheuttaa lapsella kuumekouristuskohtauksen. Kuumekouristus on yleinen alle kouluikäisillä lapsilla.
Maitoallergia lapsella
Yleisin ruoka-allergia lapsilla ja sitä esiintyy noin 2–3 prosentilla alle kolmevuotiaista lapsista.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Mononukleoosi
Virus tarttuu syljen välityksellä ja aiheuttaa kuumetta ja kurkkukipua.
Märkärupi
Ihon bakteeritulehdus leviää helposti kosketuksen kautta.
Nenäverenvuoto lapsella
Lapsen nenästä vuotaa verta usein limakalvojen kuivumisen tai vaurioitumisen vuoksi.
Norovirus lapsella
Virus tarttuu helposti ja aiheuttaa rajua oksentelua.
Osgood-Schlatterin tauti
Kasvupyrähdyksen aikana polven alapuolella voi esiintyä rasituskipua.
Parvorokko lapsella
Virustauti, joka aiheuttaa punoitusta poskissa ja verkkomaista ihottumaa.
Polvikipu lapsella
Lapsella voi esiintyä tilapäistä polven aristusta ja kipua tapaturman tai rasituksen seurauksena.
Puheen kehitys lapsella
Varhainen tuki on tärkeää lapsen kielelliselle kehitykselle.
Päänsärky lapsella
Migreeni ja jännityspäänsärky ovat yleisimmät lasten päänsärkyoireyhtymät.
Raudanpuutos lapsella
Raudanpuutteen oireita lapsella ovat väsymys, kalpeus ja keskittymisvaikeudet.
Refluksi vauvalla
Yleinen ilmiö, jossa vauvan vatsalaukku täyttyy nopeasti ja tyhjenee hitaasti.
Ripuli lapsella
Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sen herkemmin ripuli kuivattaa lapsen kehoa.
Ruoka-aineallergia lapsella
Oireet johtuvat ruoan valkuaisaineiden aiheuttamasta immuunireaktiosta.
Syömishäiriö lapsella
Lapsen syömisongelmat voivat haitata kehitystä ja vaativat lääkärin arviota.
Tic-oireet ja Touretten syndrooma lapsella
Lapsen tahdosta riippumattomat liikkeet ja äännähdykset voivat vaatia lääkärin apua.
Tuhkarokko lapsella
Paramyksoviruksen aiheuttama tauti voi johtaa vakaviin jälkitauteihin.
Tulirokko lapsella
Kirkkaanpunainen kieli ja pilkullinen ihottuma vaativat lääkärikäynnin.
Ummetus lapsella ja vauvalla
Lapsen vatsakivut voivat helpottua ruokavalion ja syömisen säännöllisyyden avulla.
Vaippaihottuma
Ihoärsytys johtuu virtsan, ulosteen ja kosteuden yhteisvaikutuksesta.
Vatsakipu lapsella
Lapsen vatsakivun syitä ovat usein toiminnalliset vaivat.
Vatsatauti lapsella
Riittävä nesteytys on tärkeää lapsen toipumisessa.
Vatsavaivat vauvalla
Vauvan itkuisuus voi johtua erilaisista ruoansulatusongelmista.
Vauvarokko
Vaaraton virustauti, johon liittyy kuume ja punapilkkuinen ihottuma.
Vesirokko lapsella
Helposti tarttuva virustauti, joka aiheuttaa kutisevia rakkuloita ja kuumetta.
Vilja-allergia lapsella
Viljan valkuaisaineet aiheuttavat elimistön puolustusjärjestelmän ylireaktion.
Virtsatietulehdus lapsella
Infektio on yleinen pienillä, alle 1-vuotiailla lapsilla. Jos epäilet virtsatieinfektiota lapsella, on syytä hakeutua lääkäriin.
Ylipaino ja lihavuus lapsella
Perimä, elintavat ja ympäristö ovat keskeisiä lapsen painon taustalla.
Yskä lapsella
Yskä voi jatkua viikkoja flunssan tai virustaudin jälkeen.
Yökastelu lapsella
Yli 5-vuotiaan yöllinen virtsankarkailu voi vaatia hoitoa.
Katso myös nämä palvelut
Fysioterapia lapselle
Kuntoutusta kehitysviiveisiin, tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloihin ja asentovirheisiin.
Hammastarkastus lapsille ja nuorille
Lasten ja nuorten erikoishammaslääkärin tarkastuskäynti.
Lasten allergialääkäri
Erikoistunut tutkimaan ja hoitamaan mm. lasten allergioita, astmaa ja ihottumia.
Lastenneuvola (Helsinki)
Yksilöllistä hoitoa ja tukea lapsiperheille.
Rokotukset lapsella
Rokotukset suojaavat lapsia vakavilta sairauksilta.
Toimintaterapia lapselle
Terapiaa, joka tähtää lapsen ikätason mukaisen kehityksen tukemiseen.
Vauvahieronta
Lempeä ja tehokas tapa helpottaa yleisimpiä vauva-ajan vaivoja.
Usein kysyttyä lasten uniongelmista
Unen tarve on yksilöllinen asia, ja siksi tarkkoja suosituksia ei voida antaa. Jos nukahtamien on helppoa ja lapsi on aamulla herätessään virkeä, lapsi saa todennäköisesti riittävästi unta.
Näin lapsen unen tarve vaihtelee eri ikäkausina:
- Vauva voi nukkua ensimmäisinä elinkuukausinaan selvästi yli puolet vuorokaudesta tai jopa lähes koko ajan.
- Leikki-ikäisen unentarve on yleensä 11–13 tuntia vuorokaudessa.
- 9-vuotiaan unentarve on pääsääntöisesti vähintään 10 tuntia, usein enemmän.
Vanhemmat puhuvat joskus uniregressiosta eli unitaantumisesta tarkoittaessaan tilannetta, jossa aiemmin hyvin nukkunut lapsi alkaa nukkua huonosti.
Tällainen unen muutos liittyy yleensä lapsen kehitykseen. Kun lapsi oppii uusia taitoja ja hänen ajattelutoimintansa kehittyy, heijastuvat muutokset helposti yöuniin.
Tilanne on yleinen noin 4- ja 8-kuukautisilla vauvoilla sekä 2-vuotiailla lapsilla, mutta sitä voi esiintyä myös muissa ikävaiheissa.
Lapsella unen vaiheet muuttuvat aikuisia nopeammin. Lapsi liikehtii nähdessään unta, ja se voi näyttäytyä vanhemmalle levottomana unena.
Lapsen levoton uni voi saada vanhemman miettimään, saako lapsi unen aikana riittävästi lepoa. Huoli on yleensä turha. Lapsi saa tarvitsemansa määrän unta, mikäli hän on virkeä herättyään aamulla.
Yli puolivuotiaan vauvan yöheräilyä voi hoitaa kotioloissa lempeän tassu-unikoulun avulla. Sen myötä vauva oppii vaipumaan itse takaisin uneen havahtuessaan yöllä.
Tassu-unikoulussa vauva opetetaan nukahtamaan nukkumispaikkaansa itse. Jos vauva itkeskelee nukkumaan mentäessä eikä itku laannu itsekseen, vanhemmat voivat rauhoittaa häntä tassuttelemalla eli silittämällä vauvan selkää tai pitämällä kättä paikallaan. Kun vauva herää yöllä, häntä voi jälleen tarvittaessa tassutella.
Tassuttelun tarkoituksena on vain rauhoittaa lapsi. On siis tärkeää, että vauva ei nukahda tassutteluun. Vanhempi siirtyy sivuun tai poistuu huoneesta ennen kuin vauva nukahtaa.
Vauvan itkuun ei tarvitse reagoida heti – joskus on hyvä kuulostella, tyyntyisikö vauva itsekseen. On tärkeää, että pysyt itse rauhallisena ja arvioit, milloin vauvan itku on sellaista, että hän tarvitsee tilanteessa vanhemman tukea.
Kouluiässä tyypillisiä uniongelmia ovat esimerkiksi unen saannin viivästyminen, painajaiset, unikauhukohtaukset ja unissakävely. Elämäntilanteen muutokset, stressi ja huolet saattavat vaikuttaa kouluikäisen lapsen nukkumiseen.
Lapsen unikauhukohtaus on lapselle vaaraton mutta vanhempia helposti huolestuttava tilanne.
Unikauhukohtauksessa lapsi herää yleensä tunnin, parin päästä nukahtamisestaan ja huutaa kauhuissaan. Lapsi ei ole hereillä vaikka voi vaikuttaa siltä.
Vanhemman on tärkeää pysyä rauhallisena, tyynnytellä lasta ja varmistaa, ettei hän vahingoita itseään. Tilanne on ohi yleensä kohtalaisen nopeasti ja lapsi nukahtaa uudestaan uneen. Aamulla hän ei muista tapahtuneesta mitään.
