Munasarjarakkulat murheena?
Lue lisää
Kolposkopia eli kohdunsuun tähystys
Kolposkopia eli kohdunsuun tähystys on tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita. Oma gynekologisi voi ohjata varaamaan ajan asiantuntijan vastaanotolle toimenpidearvioon.
Kolposkopia eli kohdunsuun tähystys tiiviisti
- Kolposkopiassa tutkitaan kohdunsuu, emätin ja ulkosynnyttimet.
- Yleisimpiä syitä kolposkopiaan ovat toistuvasti positiiviset HPV-testit tai papa-kokeessa todetut muutokset.
- Jos tutkimuksessa löydetään solumuutosalueita, niistä otetaan pieni koepala patologin tutkittavaksi.
Kolposkopia – solumuutosten havaitsemiseen
Kolposkopiassa tutkitaan suurentavan mikroskoopin avulla kohdunsuu, emätin ja ulkosynnyttimet. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Kolposkopia tehdään tavallisesti seuraavissa tilanteissa:
- HPV- eli papilloomavirustesti on toistuvasti positiivinen.
- Papa- eli irtosolukokeessakokeessa on solumuutoksia.
- Yhdyntään liittyy toistuvasti verenvuotoja.
- Kohdunsuulla todetaan epäselvä tuumori eli kasvain.
Näin kolposkopia etenee
Jos jännität gynekologin vastaanottoa tai kolposkopiaa, kerro jännityksestäsi gynekologille. Teemme parhaamme, että tutkimus ja hoito sujuvat mahdollisimman hyvin.
Toimenpide tehdään tavallisessa vastaanottohuoneessa. Lääkäri vie emättimeen tähystimen eli spekulan, jonka avulla saa hyvän näkyvyyden kohdunsuulle ja emättimen pohjaan.
Lääkäri levittää etikkaliuosta ja jodia limakalvoille. Nämä aineet auttavat näkemään, onko soluissa muutoksia. Lääkäri arvioi, kuinka vakavia mahdolliset solumuutokset ovat.
Värjäytyneiltä alueilta otetaan koepala pienellä erityisvälineellä. Tutkimus on yleensä kivuton, joskin koepalan ottaminen voi hieman nipistää.
Patologi tutkii otetun näytteen ja antaa diagnoosin.
Kolposkopian jälkeen
Kolposkopian jälkeen voi palata saman tien tavalliseen arkeen, kuten töihin tai jopa urheilemaan. Jälkivuotoa voi ilmetä muutaman päivän ajan. Sinä aikana ei suositella uimista, kylpyä eikä yhdyntää.
Artikkelissa asiantuntijana
LL,Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Sterilisaatio naiselle
Mietitkö pysyvää ehkäisymenetelmää? Naisen sterilisaatio on tehokas ja lopullinen ratkaisu, joka tehdään tähystysleikkauksena. Klikkaa ja lue lisää!
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä kolposkopiasta eli kohdunsuun tähystyksestä
Kolposkopia eli kohdunsuun tähystys on tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita. Kolposkopiassa tutkitaan suurentavan mikroskoopin avulla kohdunsuu, emätin ja ulkosynnyttimet.
Kolposkopia tehdään seuraavissa tilanteissa:
- HPV- eli papilloomavirustesti on toistuvasti positiivinen.
- Papa- eli irtosolukokeessakokeessa on solumuutoksia.
- Yhdyntään liittyy toistuvasti verenvuotoja.
- Kohdunsuulla todetaan epäselvä tuumori eli kasvain.
Kolposkopiaan ei tarvitse erikseen valmistautua. Kuukautisvuodon aikana tutkimusta ei kuitenkaan kannata tehdä.
Kolposkopiassa tutkitaan suurentavan mikroskoopin avulla kohdunsuu, emätin ja ulkosynnyttimet. Jos tutkimuksessa löydetään solumuutosalueita, niistä otetaan pieni koepala. Patologi tutkii otetun näytteen ja antaa diagnoosin.
Kolposkopia kestää tyypillisesti noin 15–30 minuuttia.
Jälkivuotoa voi ilmetä muutaman päivän ajan kolposkopian jälkeen. Sinä aikana ei suositella yhdyntää.
