Hyvä suunterveys helpottaa leikkauksesta toipumista
Lue lisää
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Laparoskopia tarkoittaa vatsaontelon alueelle tehtävää tähystysleikkausta. Oma gynekologisi voi ohjata varaamaan ajan leikkaavan lääkärin vastaanotolle toimenpidearvioon, jossa arvioidaan tilanne ja ohjeistetaan jatkosta.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia tiiviisti
- Laparoskopia tehdään aina nukutuksessa ja yleensä päiväkirurgisena toimenpiteenä.
- Laparoskopiassa vatsaonteloon viedään pienten viiltojen kautta laparoskopiakamera ja -instrumentit. Lääkäri tekee toimenpiteen kameran välittämän kuvan avulla.
- Laparoskopian etuna on, että tähystysleikkauksessa vatsan alueelle tehdään vain pienet haavat, jolloin leikkauksesta toipuminen on nopeampaa ja sairausloman tarve on lyhyempi kuin avoleikkauksessa.
Gynekologinen laparoskopia
Gynekologisella laparoskopialla voidaan tunnistaa ja hoitaa monia gynekologisia sairauksia ja tilanteita. Esimerkiksi munasarjakystan tai koko munasarjan poisto, naisen sterilisaatio tai kohdun poisto voidaan tehdä laparoskopisesti.
Vatsaontelon tähystykseen valmistautuminen
Ennen vatsaontelon tähystystä tulee olla syömättä ja juomatta lääkärin ohjeiden mukaisesti. Saat tarkemmat ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseen leikkaavalta lääkäriltäsi.
Vatsaontelon tähystys voidaan tehdä missä tahansa vaiheessa kuukautiskiertoa. Raskaana olevalle laparoskopia on mahdollista kiireellisissä sairaustilanteissa ja mikäli kohdun koko ei vielä aiheuta sille estettä.
Näin laparoskopia etenee
Laparoskopia tehdään aina nukutuksessa ja yleensä päiväkirurgisena toimenpiteenä eli kotiin pääsee samana päivänä.
Nukutuksen jälkeen vatsaontelo täytetään hiilidioksidikaasulla ja vatsaan tehdään pienet viillot. Näiden viiltojen kautta lääkäri vie laparoskopiakameran ja -instrumentit vatsaonteloon. Lääkäri tekee tutkimuksen ja toimenpiteet kameran välittämän kuvan avulla.
Ensin lääkäri tarkistaa vatsaontelon yleisnäkymän ja tutkii alueen muun muassa vatsan alueen kiinnikkeiden varalta. Sen jälkeen lääkäri leikkaa ja hoitaa muutokset, esimerkiksi poistaa munasarjakystan.
Toimenpiteen kesto riippuu paljon siitä, mitä tähystyksessä tehdään. Esimerkiksi kohdunpoisto kestää yleensä yli tunnin, kun taas naisen sterilisaatio noin 15 minuuttia.
Vatsaontelon tähystyksen jälkeen
Laparoskopian jälkeen vointia tarkkaillaan heräämössä. Jos vointi on hyvä, kotiutuminen tapahtuu vielä samana päivänä. Kohdunpoiston jälkeen voi joutua olemaan yön vuodeosastolla.
- Kipulääkitys. Vatsaontelon tähystysleikkauksen aiheuttamia kipuja lievitetään kipulääkityksellä.
- Sairausloma. Sairausloman pituus riippuu tehdystä toimenpiteestä sekä millaista työtä potilas tekee. Tyypillisesti sairausloman pituus on 1–2 viikkoa.
- Jälkitarkastus. Jälkitarkastus voidaan sopia tarvittaessa leikanneen lääkärin vastaanotolle.
- Patologi tutkii muutokset. Poistetut muutokset lähetetään aina patologin tutkittaviksi. Lääkäri sopii potilaan kanssa tulosten ilmoittamisesta.
Artikkelissa asiantuntijana
9,9
LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Sterilisaatio naiselle
Mietitkö pysyvää ehkäisymenetelmää? Naisen sterilisaatio on tehokas ja lopullinen ratkaisu, joka tehdään tähystysleikkauksena. Klikkaa ja lue lisää!
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä vatsaontelon tähystyksestä eli laparoskopiasta
Laparoskopia tarkoittaa vatsaontelon alueelle tehtävää tähystysleikkausta. Gynekologisella laparoskopialla voidaan tunnistaa ja hoitaa monia gynekologisia sairauksia ja tilanteita. Esimerkiksi munasarjakystan tai koko munasarjan poisto, naisen sterilisaatio tai kohdun poisto voidaan tehdä laparoskopisesti.
Laparoskopiassa vatsaonteloon viedään pienten viiltojen kautta laparoskopiakamera ja -instrumentit. Lääkäri tekee tutkimuksen ja toimenpiteet kameran välittämän kuvan avulla.
Ensin lääkäri tarkistaa vatsaontelon yleisnäkymän ja tutkii alueen muun muassa vatsan alueen kiinnikkeiden varalta. Sen jälkeen lääkäri leikkaa ja hoitaa muutokset, esimerkiksi poistaa munasarjakystan.
Poistetut muutokset lähetetään aina patologin tutkittaviksi. Lääkäri sopii potilaan kanssa tulosten ilmoittamisesta.
Tyypillisesti sairausloman pituus vatsaontelon tähystyksen jälkeen on 1–2 viikkoa. Sairausloman pituus riippuu tehdystä toimenpiteestä sekä millaista työtä potilas tekee.
