Rintojen tutkiminen
Lue lisää
Naisen sterilisaatio – pysyvä ja lopullinen raskauden ehkäisymenetelmä
Naisen sterilisaatio tehdään tähystysleikkauksessa asettamalla munajohtimiin metalliset klipsit, jotka estävät munasolun kulun munajohtimesta kohtuun. Gynekologisi voi ohjata varaamaan ajan leikkaavan lääkärin vastaanotolle toimenpidearvioon.
Naisen sterilisaatio tiiviisti
- Naisen sterilisaatiossa on kyse pysyvästä ja lopullisesta raskauden ehkäisymenetelmästä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei edes sterilisaatio ole täysin pettämätön.
- Suomessa sterilisaatiota säätelee steriloimislaki.
- Sterilisaatioon hakeudutaan yleisimmin, kun perheen lapsiluku on täynnä. Myös aiempien ehkäisymenetelmien sivuvaikutukset voivat helpottaa päätöstä hankkia sterilisaatio.
Sterilisaatioon hakeutuminen
Suomessa sterilisaatiota säätelee steriloimislaki ja sitä varten täytetään hakemus. Lain mukaan toimenpide voidaan tehdä henkilön omasta pyynnöstä, jos hän on täyttänyt 30 vuotta, synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai puolison kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta. Tällöin hakemukseen riittää toimenpiteen suorittavan lääkärin lausunto.
Sterilisaatio voidaan lain mukaan myös tehdä seuraavista syistä:
- Raskaus olisi vaaraksi henkilön terveydelle.
- Muunlainen ehkäisy ei onnistu.
- Jälkeläisten hoito ei onnistu tai siihen olisi vakavia rajoitteita esimerkiksi sairauden tai muun ruumiin vamman vuoksi.
- Jälkeläisillä olisi suuri vammautumisen vaara.
Ennen toimenpidettä omalta lääkäriltä voi kysyä lisätietoa sterilisaation merkityksestä ja vaikutuksista.
Naisen sterilisaatio toimenpiteenä
Jos vastaanotolle tuleminen tai sterilisaatio jännittää, kerro jännityksestäsi gynekologille. Teemme parhaamme, että hoito sujuu mahdollisimman miellyttävällä tavalla.
Naisen sterilisaatio tehdään nukutuksessa vatsaontelon tähystysleikkauksena eli laparoskopiana.
Laparoskopiassa vatsaonteloon viedään pienten viiltojen kautta laparoskopiakamera ja -instrumentit. Lääkäri tekee toimenpiteen kameran välittämän kuvan avulla.
Molempiin munajohtimiin asetetaan metalliset (titaaniset) klipsit, jotka tukkivat munajohtimet. Sterilisaatio ei vaikuta munasarjojen hormonituotantoon, vaan ainoastaan estää munasolun kulkeutumisen munasarjasta munajohtimen kautta kohtuun.
Toimenpide tehdään yleensä päiväkirurgiana eli sairaalasta pääsee samana päivänä kotiin. Toimenpidepäivänä suositellaan lepoa.
Toimenpide kannattaa ajoittaa niin, että toipumiseen jää aikaa. Sterilisaatioleikkaus vaatii sairauslomaa 1–3 vuorokautta. Urheilun voi aloittaa 2–3 päivän kuluttua leikkauksesta.
Naisen sterilisaatiosta toipuminen
- Särkylääke. Vatsa saattaa olla toimenpiteen jälkeen turvonnut ja mustelmainen. Toimenpide saattaa myös aiheuttaa jonkin verran kipua, joiden hoidoksi riittää tavallinen särkylääke.
- Haavan hoito. Tähystyshaava on suljettu sulavin ompelein, joita ei tarvitse poistaa. Haavoja peittävät teipit voi ottaa pois vuorokauden päästä leikkauksesta. Haavaa on myös hyvä suihkuttaa vedellä kahdesti päivässä.
- Tiputteluvuoto. Sterilisaation jälkeen saattaa myös esiintyä tiputteluvuotoa emättimestä.
- Jälkitarkastus. Jälkitarkastus ei ole tarpeen sterilisaatioleikkauksen jälkeen.
Ehkäisy naisen sterilisaation jälkeen
Leikkauksen ehkäisyteho alkaa välittömästi toimenpiteen jälkeen. Sterilisaatio ei suojaa seksitaudeilta, joilta suojautumiseksi on yhdynnässä käytettävä kondomia.
Artikkelissa asiantuntijana
LL,Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä naisen sterilisaatiosta
Suomessa sterilisaatiota säätelee steriloimislaki. Lain mukaan toimenpide voidaan tehdä henkilön omasta pyynnöstä, jos:
- hän on täyttänyt 30 vuotta
- synnyttänyt kolme lasta
- tai hänellä on yksin tai puolison kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta.
Sterilisaatio voidaan lain mukaan myös tehdä seuraavista syistä:
- Raskaus olisi vaaraksi henkilön terveydelle.
- Muunlainen ehkäisy ei onnistu.
- Jälkel äisten hoito ei onnistu tai siihen olisi vakavia rajoitteita esimerkiksi sairauden tai muun ruumiin vamman vuoksi.
- Jälkeläisillä olisi suuri vammautumisen vaara.
Naisen sterilisaatio tehdään nukutuksessa vatsaontelon tähystysleikkauksena eli laparoskopiana. Tähystyksessä munajohtimiin asetetaan metalliset klipsit, jotka estävät munasolun kulun munajohtimesta kohtuun. Toimenpide tehdään yleensä päiväkirurgiana eli sairaalasta pääsee samana päivänä kotiin. Toimenpidepäivänä suositellaan lepoa.
Toimenpide kannattaa ajoittaa niin, että toipumiseen jää aikaa. Sterilisaatioleikkaus vaatii sairauslomaa 1–3 vuorokautta. Urheilun voi aloittaa 2–3 päivän kuluttua leikkauksesta.
Kirurgiseen, nukutuksessa tehtävään toimenpiteeseen liittyy aina komplikaatioriski, mutta ne ovat harvinaisia. On hyvä muistaa, ettei mikään ehkäisymenetelmä ole 100-prosenttisen varma. Arvioiden mukaan riski, että naisen sterilisaatio pettää eli munajohtimen sulkeva klipsi irtoaa tai ei ole kohdallaan, on 2–3 tuhatta naista kohti leikkausta seuraavien 10 vuoden aikana. Tällöin raskaus voi olla mahdollinen. Näistä raskauksista suuri osa on kohdunulkoisia raskauksia.
Jokaisen sterilisointia harkitsevan on hyvä muistaa, että kyseessä on pysyvä ratkaisu, jolloin on tärkeää olla varma siitä, ettei lapsia enää haluta. Tutkimusten mukaan noin kuusi prosenttia sterilisaation läpikäyneistä katuu myöhemmin toimenpidettä. Naisen sterilisaatio voidaan yrittää purkaa kirurgisella toimenpiteellä, mutta niitä tehdään vain harvoin. Koeputkihedelmöityshoito on mahdollinen vaihtoehto, mutta tulokset eivät aina ole hyviä.
Ennen sterilisaatiota on mahdollista luovuttaa munasoluja myöhempää käyttöä varten. Sovi asiasta etukäteen esimerkiksi Felicitas Mehiläisen kanssa.
