Rintojen tutkiminen
Lue lisää
Ehkäisy ja ehkäisymenetelmät
Ehkäisy auttaa hallitsemaan perhesuunnittelua ja ehkäisemään ei-toivottuja raskauksia. Luotettavan ja sopivan ehkäisyn löytäminen on erittäin tärkeää terveydelle ja hyvinvoinnille. Gynekologimme ovat apunasi sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa.
Artikkelissa asiantuntijana
LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Tarkistettu 20.12.2024
Ehkäisy ja ehkäisymenetelmät tiiviisti
- Ehkäisymenetelmiä on sekä pitkä- että lyhytaikaisia. Vaihtoehtoja on myös hormonittomia ja hormonaalisia.
- Gynekologi tai ehkäisyyn perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen auttaa sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa.
- Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa myös seksitaudeilta.
Tutustu ehkäisymenetelmiin
Ehkäisykapseli
Pitkäaikainen ja luotettava hormonaalinen ehkäisymenetelmä, joka laitetaan ihon alle olkavarteen.
Ehkäisykierukka
Pitkäkestoinen ja vaivaton ehkäisymenetelmä, jolla on erinomainen ehkäisyteho.
Ehkäisylaastari
Viikon välein vaihdettava hormonaalinen yhdistelmäehkäisyvalmiste.
Ehkäisypillerit eli e-pillerit
Raskauden ehkäisyn lisäksi e-pillereillä voidaan hoitaa ja ehkäistä monia gynekologisia vaivoja.
Ehkäisyrengas
Kolmen viikon välein vaihdettava hormonaalinen yhdistelmäehkäisyvalmiste, joka säätelee myös kuukautiskiertoa.
Minipillerit
Päivittäin ja täsmällisesti otettava, pelkkää keltarauhashormonivalmistetta sisältävä ehkäisymenetelmä.
Sterilisaatio miehelle eli vasektomia
Turvallinen ja luotettava ehkäisymenetelmä ilman terveysriskejä.
Sterilisaatio naiselle
Tähystysleikkauksessa tehtävä pysyvä ja lopullinen raskauden ehkäisymenetelmä.
Ehkäisymenetelmät – ehkäisyvaihtoehtoja on useita
Vaihtoehtoja raskauden ehkäisyyn on runsaasti tarjolla. Ehkäisymenetelmiä on sekä pitkä- että lyhytaikaisia. Pitkäaikaisten ehkäisymenetelmien ehkäisyteho kestää noin 3–5 vuotta ja ne tulee asettaa paikoilleen lääkärin vastaanotolla.
- Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät, kuten hormonikierukka, kuparikierukka ja ehkäisykapseli.
- Lyhytaikaiset ehkäisymenetelmät, kuten ehkäisypillerit, -rengas ja -laastari sekä kondomi.
Ehkäisymenetelmät poikkeavat toisistaan muun muassa käytön, etujen ja mahdollisten haittavaikutusten suhteen. Hormoniton ehkäisy ja hormonaalinen ehkäisy tarjoavat monipuolisia vaihtoehtoja elämäntilanteen ja terveydentilan mukaan.
Hormoniton ehkäisy
Hormonittomia ehkäisymenetelmiä ovat kuparikierukka sekä kondomi. Hormonittomat ehkäisyvaihtoehdot sopivat henkilöille, jotka saavat hormoneista haittavaikutuksia tai eivät voi käyttää hormoneita, esimerkiksi rintasyövän vuoksi.
Hormonaalinen ehkäisy
Hormonaaliset ehkäisymenetelmät sisältävät joko estrogeenia sekä progestiinia tai pelkkää progestiinia. Estrogeeni on naishormoni ja progestiini taas on keltarauhashormoni. Hormonaalisen ehkäisyn tavoitteena on estää munasolun kehittyminen tai hedelmöittyminen.
- Estrogeenia ja progestiinia sisältäviä yhdistelmäehkäisyvalmisteita ovat e-pillerit, ehkäisyrengas ja -laastari.
- Pelkkää progestiinia sisältäviä ehkäisyvalmisteita ovat minipillerit, ehkäisykapseli ja hormonikierukka.
Hormonaalinen ehkäisy on tutkittua ja turvallista. Hormonaalisten ehkäisymenetelmien sisältämät hormonimäärät ovat minimaalisia verrattuna raskaudenaikaisiin hormonitasoihin. Hormonaaliseen ehkäisyyn tarvitaan lääkärin resepti.
Ehkäisyn valinta – miten valita itselleen sopiva ehkäisy?
Ehkäisyn valintaan vaikuttaa muun muassa tarpeesi ja terveydentilasi. Esimerkiksi ikä, paino, mahdolliset sairaudet, käytössäsi oleva säännöllinen lääkitys ja riskitekijät, kuten tupakointi vaikuttavat sopivan ehkäisymenetelmän valintaan.
Ennen vastaanottoa on hyvä pohtia seuraavia ehkäisyyn liittyviä asioita:
- Käyttö. Oletko valmis huolehtimaan ehkäisystä päivittäin vai haluatko pidempiaikaisen vaihtoehdon?
- Perhesuunnittelu. Etsitkö pitkä- vai lyhytaikaista ehkäisyä? Toivotko raskautta esimerkiksi vuoden sisällä?
- Ehkäisyteho. Miten varma ehkäisyn tulee olla?
- Hormonit. Etsitkö hormonaalista vai hormonitonta ehkäisyä?
- Kuukautiset. Millaisia kuukautiskiertosi ja kuukautisvuotosi ovat? Miten toivot ehkäisyn vaikuttavan kuukautisiin? Toivotko, että kuukautisia on mahdollista siirtää?
Gynekologi tai ehkäisyyn perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen auttaa sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa. Mikäli ehkäisyllä on tarvetta hoitaa myös sairautta, kuten aknea tai endometrioosia, gynekologimme ovat apunasi.
Näin ehkäisymenetelmän valinta etenee
Gynekologin vastaanotolla keskustellaan aluksi ehkäisyn tarpeesta ja eri ehkäisymenetelmistä. Gynekologi haluaa tietää terveydentilastasi ja kyselee taustatietoja, jotka voivat vaikuttaa ehkäisymenetelmän valintaan.
Ehkäisymenetelmän valinta on osa laajempaa seksuaaliterveyttä. Vastaanotolla voidaan keskustella myös seksuaalikäyttäytymisestä, seksitautien ehkäisystä ja muista seksuaaliterveyteen liittyvistä kysymyksistä. Tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa varmistaa, että valittu ehkäisymenetelmä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointiasi.
Aloita valitun menetelmän käyttö ja seuraa sen vaikutuksia terveyteesi. Ehkäisymenetelmien mahdolliset sivuvaikutukset liittyvät yleensä käytön aloitukseen ja helpottavat nopeasti muutaman kuukauden aikana.
On suositeltavaa ottaa yhteyttä hoitavaan gynekologiin, jos ilmenee voimakkaita sivuvaikutuksia tai menetelmä ei toimi odotetusti.
Ehkäisyn aloittamisen jälkeen sovitaan seurantakäynti. Seurantakäynnillä arvioidaan ehkäisymenetelmän sopivuutta. Tarvittaessa valittua valmistetta voidaan vaihtaa ja jokaiselle löytyy lopulta sopiva vaihtoehto.
Gynekologi arvioi sinulle sopivan käyntivälin. Käyntiväli riippuu muun muassa iästäsi, sairauksistasi, mahdollisesta hormonivalmisteiden käytöstä ja sukuriskeistäsi, kuten syöpäriskistä.
Yleensä terve, tupakoimaton ja normaalipainoinen henkilö voi käyttää kaikkia ehkäisymuotoja vaihdevuosiin saakka. Hormonaalisen ehkäisyn sopivuus arvioidaan säännöllisesti noin 1–2 vuoden välein yhdessä ehkäisyyn perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Gynekologin tutustumiskäynti 75 €
Kampanja: Uuden asiakkaan edullisempi gynekologikäynti, kun edellisestä käynnistäsi jo tovi tai etsit vielä omaa luottolääkäriäsi.
Gynekologiset leikkaukset
Virtsankarkailun, gynekologisen laskeuman, vuotohäiriön, myooman, kystan ja endometrioosin leikkaushoito.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Sterilisaatio naiselle
Tähystysleikkauksessa tehtävä pysyvä ja lopullinen raskauden ehkäisymenetelmä.
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Ulkosynnytinmuutosten poisto
Hankaavien, erittävien tai muuta haittaa aiheuttavien ulkosynnytinmuutosten poisto.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä ehkäisystä ja ehkäisymenetelmistä
Eri ehkäisymenetelmiä ovat:
- Hormonaalinen yhdistelmäehkäisy eli e-pillerit, ehkäisylaastari tai ehkäisyrengas
- Progestiiniehkäisy eli minipillerit, ehkäisykapselit tai ehkäisyinjektio
- Kierukka eli hormonikierukka tai kuparikierukka
- Kondomi
- Sterilisaatio
Lisäksi on olemassa naisten kondomeja, pessaareja sekä kemiallisia ehkäisykeinoja, kuten geeli, vaahto, puikko ja voide. Näiden saatavuus Suomessa on kuitenkin rajallinen eikä niiden ehkäisyteho ole kovin luotettava. Rytmimenetelmät tai vastaavat luonnonmenetelmät eivät ole tehokkaita ehkäisymenetelmiä.
Ehkäisyn valintaan vaikuttaa muun muassa tarpeesi ja terveydentilasi. Esimerkiksi ikä, paino, mahdolliset sairaudet, käytössäsi oleva säännöllinen lääkitys ja riskitekijät, kuten tupakointi vaikuttavat sopivan ehkäisymenetelmän valintaan. Lisäksi kannattaa pohtia, etsiikö pitkä- vai lyhytaikaista ehkäisyä, haluaako käyttää hormoneita, kuinka korkea ehkäisytehon tulee olla ja miten toivoo ehkäisyn vaikuttavan kuukautisiin.
Paras ehkäisykeino riippuu yksilöllisistä tarpeista ja terveydentilasta. Asiantuntijamme auttavat löytämään sinulle parhaan ehkäisykeinon.
Luotettavin ehkäisymenetelmä on sterilisaatio, joka on tarkoitettu pysyväksi ja peruuttamattomaksi. Muita luotettavia ehkäisymenetelmiä ovat pitkäaikaisvaikutteiset ehkäisymenetelmät, kuten kierukka ja ehkäisykapseli. On kuitenkin hyvä huomioida, että mikään ehkäisymenetelmä ei ole 100 % varma.
Ehkäisyn aloittamiseksi voi hakeutua muun muassa terveysasemalle, ehkäisyneuvolaan tai yksityiselle lääkäriasemalle, kuten Mehiläiseen. Gynekologi tai ehkäisyyn perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen auttaa sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa. Mikäli ehkäisyllä on tarvetta hoitaa myös sairautta, kuten aknea tai endometrioosia, gynekologimme ovat apunasi.
Raskauden ehkäisyn lisäksi ehkäisystä voi olla apua esimerkiksi näissä tilanteissa:
- kuukautiskierron hallinta
- hormonaalisten häiriöiden, kuten munasarjojen monirakkulaoireyhtymän (PCOS) hoito
- aknen hoito
- endometrioosin oireiden lievitys
Gynekologi auttaa sopivan ehkäisyn valitsemisessa etenkin, jos valmisteella halutaan hoitaa sairautta, kuten aknea tai endometrioosia.
