Synnytyksestä palautuminen
Lue lisää
Synnytyksen jälkitarkastus
Jälkitarkastus synnytyksen jälkeen on tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä. Synnytyksen jälkitarkastus tehdään 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Mehiläisessä jälkitarkastuksen tekee gynekologi.
Synnytyksen jälkitarkastus tiiviisti
- Jälkitarkastuksessa arvioidaan, onko toipuminen normaalia ja kuinka vauva-arki on sujunut. Tarvittaessa selvitetään, mitä tukea voidaan järjestää.
- Jälkitarkastuksen tekijä antaa synnyttäjälle jälkitarkastustodistuksen, joka toimitetaan Kelalle vanhempainrahan maksamista varten.
- Mehiläisessä ja Felicitaksessa jälkitarkastuksen suorittaa gynekologi.
Synnytyksen jälkitarkastus Mehiläisessä
Jälkitarkastuksessa kiinnitetään huomio synnyttäneen äidin fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä arvioidaan, onko toipuminen ollut normaalia. Jos havaitaan tuen tarvetta, selvitetään, mitä apua, ohjausta tai tukea perheelle voidaan järjestää. Tukemisen tavoitteena on, ettei tilanne jää rasittamaan perheen arkea tai vaikuta esimerkiksi myöhemmin perhesuunnitteluun.
Jälkitarkastus tehdään yleensä neuvolassa, jossa on seurattu myös raskautta. Jälkitarkastuksessa lääkäri ja terveydenhoitaja tai kätilö toimivat usein työparina. Mehiläisessä ja Felicitaksessa jälkitarkastuksen tekee gynekologi.
Synnytyksen jälkitarkastukseen valmistautuminen
Jälkitarkastukseen voi tulla yksin tai kumppanin kanssa. Joskus on kuitenkin parasta, että joku muu huolehtii vauvasta sen aikaa, kun äiti on tarkastuksessa, jotta hän voi rauhassa keskittyä asioihinsa ja tutkimukseen.
Synnytyksen jälkitarkastuksessa on oltava mukana:
- Neuvolakortti: Kortista selviää yhdellä vilkaisulla oleellisia tietoja siitä, miten raskaus meni.
- Synnytyskertomus / hoitoyhteenveto synnytyssairaalasta: Näistä ilmenee, miten synnytys ja toipuminen sairaalassa sujui. Tämä on erityisen tärkeää, jos raskaus tai synnytys eivät menneet normaalisti.
Virtsarakon tulisi olla tyhjä ennen gynekologista tutkimusta.
Näin synnytyksen jälkitarkastus etenee
Raskaus. Jälkitarkastuksessa huomioidaan se, miten raskaus sujui. Jos raskauden aikana todettiin häiriöitä, kuten raskausdiabetes tai raskausmyrkytys, ne saattavat vaatia tutkimuksia ja seurantaa vielä synnytyksen jälkeenkin. Jälkitarkastukseen mennessä yleensä raskauden aikaiset häiriöt ovat jo korjautuneet, mutta tarvittavat jatkotutkimukset ja -ohjeet annetaan jälkitarkastuksessa.
Synnytys. Synnytyksen kulku käydään läpi synnytyskeskustelussa, joka on yleensä jo synnytyssairaalassa käyty synnyttäjän kanssa ja tätä keskustelua voidaan jatkaa jälkitarkastuksessa. Synnytyksen läpikäyminen ammattilaisen kanssa auttaa toipumisessa, etenkin jos synnytys on ollut normaalista poikkeava.
Imetys. Jälkitarkastuksessa voidaan tarvittaessa antaa imetysneuvontaa ja rintojen kunto voidaan arvioida. Mikäli imetyksessä olisi ongelmia, voidaan äiti ohjata tarvittaessa imetykseen perehtyneen kätilön tai terveydenhoitajan vastaanotolle.
Tunteet ja mieli. Synnytyksen jälkeen hormonitasot muuttuvat voimakkaasti ja tämä usein ilmenee mielialan herkistymisenä ja tunteiden vaihteluina. Välillä mieli voi pakahtua onnesta, ja hetken kuluttua olla allapäin tai ahdistunut. Pienen vauvan hoito yöheräilyineen tuo usein univajetta, mikä voi pahentaa oireita. Jälkitarkastuksessa keskustellaan äidin ja perheen jaksamisesta. OmaMehiläisen maksuttomassa videokirjastossa on sisältöä muun muassa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
Jälkitarkastuksessa tutkitaan yleensä paino, verenpaine ja virtsakoe. Tarvittaessa myös hemoglobiini tutkitaan, etenkin jos synnytyksessä on ollut poikkeavaa vuotoa tai on jo aiemmin todettu anemia. Jos synnyttäneellä on perussairauksia tai raskauden aikana tulleita uusia sairauksia, ohjeistetaan niiden jatkohoidossa.
Jälkitarkastukseen kuuluu tavallisesti lääkärin tekemä gynekologinen tutkimus synnytystavasta riippumatta. Vaikka gynekologinen tutkimus tässä vaiheessa usein jännittääkin, se onnistuu yleensä kivuttomasti. Jos jännität gynekologin vastaanottoa tai sisätutkimusta, kerro jännityksestäsi gynekologille. Teemme parhaamme, että tutkimus ja hoito sujuvat mahdollisimman hyvin.
Gynekologinen tutkimus on aiheellinen etenkin, jos:
- epäillään haavaongelmaa
- esiintyy poikkeavaa vuotoa
- on virtsankarkailu- tai laskeumaoireita
Gynekologisessa tutkimuksessa voidaan arvioida, että alapään haavat ovat parantuneet ja kohtu, emätin ja kohdunsuu ovat palautuneet normaalisti.
- Kohdun pieneneminen normaaliin kokoonsa tapahtuu yleensä kuudessa viikossa synnytyksen jälkeen.
- Jälkivuoto on yleensä jo loppunut jälkitarkastukseen mennessä.
- Kuukautiskierto ei ole useinkaan vielä palannut, etenkään jos äiti imettää.
- Alapään repeämät ovat yleensä parantuneet ja ompeleet ovat sulaneet pois jälkitarkastukseen mennessä. Joskus repeämän tai episiotomian alueella voi olla punaista, herkästi vuotavaa arpikudosta, ns. granulaatiota, jota voidaan hoitaa lääkeaineella penslaamalla jälkitarkastuksen yhteydessä.
- Sektiohaava. Jos synnytystapa on ollut sektio, arvioidaan jälkitarkastuksessa myös sektiohaavan paraneminen.
- Emättimen limakalvojen kunto, mahdolliset laskeumat ja lantionpohjan lihasten toiminta. Vaikka jälkitarkastuksessa todettaisiin lievä laskeuma, on kudoksilla usein hyvä paranemistaipumus lantionpohjaa jumppaamalla eikä pysyvää laskeumaa välttämättä jää.
- Papa-koe. Tarvittaessa voidaan ottaa papa-koe, jos edellisestä tutkimuksesta on kulunut paljon aikaa.
Mehiläisessä ja Felicitaksessa gynekologin vastaanotolla on käytössä ultraääni, jolla voidaan tarvittaessa varmistaa kohdun ja munasarjojen tilanne. Ultraääntä voidaan joskus käyttää apuna myös lantionpohjan lihasten ja laskeumien arvioinnissa.
Jälkitarkastuksessa suunnitellaan myös raskauden ehkäisy. Synnytyksen jälkeen on monia eri ehkäisyvaihtoehtoja. Imetysaikana raskaudenehkäisynä voidaan käyttää kondomia, minipillereitä, ehkäisykapselia, hormoni- tai kuparikierukkaa.
- Kondomi on hyvä ehkäisykeino täysimetyksen aikana, kun kuukautiset eivät ole vielä alkaneet. Kondomin ehkäisyvarmuus kuitenkin vähenee, kun imetys vähenee ja kuukautiskierto palaa.
- Kierukka tai ehkäisykapseli voidaan asettaa jälkitarkastuksessa.
- Minipillerit voi aloittaa milloin tahansa synnytyksen jälkeen.
- Yhdistelmäehkäisyvalmiste, kuten e-pillerit, ehkäisylaastari tai -rengas, voidaan aloittaa vasta kolme kuukautta (ei-imettävällä) tai kuusi kuukautta (imettävällä) synnytyksen jälkeen, sillä näihin liittyy veritulpan riski.
Jälkitarkastuksen tekijä kirjoittaa synnyttäjälle jälkitarkastustodistuksen, joka tulee toimittaa Kelalle, jotta saa vanhempainrahaa.
Artikkelissa asiantuntijana
9,9
LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Erikoislääkäreiden esim. gynekologin, ihotautilääkärin, kardiologin, ortopedin ja silmälääkärin, asiantuntijakohtaiset hinnat löydät ajanvarauksestamme.
Huomioi hinnastossa
Hinta-arvio sisältää kanta- ja poliklinikkamaksun.| Palvelu | Hinta-arvio |
|---|---|
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 10 min Hinta per käynti. | alk. 27,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 57,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 46,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 76,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 55,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 85,20 € |
| Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 66,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,20 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 69,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 104,00 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 95,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 132,00 € |
| Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 60 min Hinta per käynti. | alk. 108,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,00 € |
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Sterilisaatio naiselle
Mietitkö pysyvää ehkäisymenetelmää? Naisen sterilisaatio on tehokas ja lopullinen ratkaisu, joka tehdään tähystysleikkauksena. Klikkaa ja lue lisää!
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä synnytyksen jälkitarkastuksesta
Synnytyksen jälkitarkastus tehdään 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Jälkitarkastus tehdään yleensä neuvolassa, jossa on seurattu myös raskautta. Jälkitarkastuksessa lääkäri ja terveydenhoitaja tai kätilö toimivat usein työparina. Mehiläisessä ja Felicitaksessa jälkitarkastuksen tekee gynekologi.
Synnytyksen jälkitarkastuksessa on oltava mukana neuvolakortti sekä synnytyskertomus / hoitoyhteenveto synnytyssairaalasta. Jälkitarkastukseen voi tulla yksin tai kumppanin kanssa. Joskus on kuitenkin parasta, että joku muu huolehtii vauvasta sen aikaa, kun äiti on tarkastuksessa, jotta hän voi rauhassa keskittyä asioihinsa ja tutkimukseen.
Jälkitarkastukseen kuuluu tavallisesti lääkärin tekemä gynekologinen tutkimus synnytystavasta riippumatta. Virtsarakon tulisi olla tyhjä ennen gynekologista tutkimusta.
Jälkitarkastuksessa kiinnitetään huomio synnyttäneen äidin fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä arvioidaan, onko toipuminen ollut normaalia. Jos havaitaan tuen tarvetta, selvitetään, mitä apua, ohjausta tai tukea perheelle voidaan järjestää. Tukemisen tavoitteena on, ettei tilanne jää rasittamaan perheen arkea tai vaikuta esimerkiksi myöhemmin perhesuunnitteluun.
Jälkitarkastuksessa tehdään yleinen tarkastus ja yleensä myös gynekologinen tutkimus. Muita käsiteltäviä asioita ovat:
- raskauden ja synnytyksen kulku
- imetys
- tunteet ja mieli
- ehkäisyn suunnittelu
