Kuukautisten siirto – gynekologilta apua kuukautisten siirtoon
Lue lisää
Ehkäisykapseli
Ehkäisykapseli on pitkäaikainen ja luotettava ehkäisymenetelmä, joka laitetaan ihon alle olkavarteen. Se tarjoaa huolettoman suojan raskaudelta jopa viideksi vuodeksi. Gynekologimme ovat apunasi, kun pohdit, sopiiko ehkäisykapseli sinulle.
Artikkelissa asiantuntijana
LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Tarkistettu 20.12.2024
Ehkäisykapseli tiiviisti
- Ehkäisykapseli on pieni, ohut ja taipuisa muovisauva.
- Se sisältää keltarauhashormonivalmistetta, joka ehkäisee raskauden.
- Ehkäisyteho kestää valmisteesta riippuen 3 tai 5 vuotta.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Ehkäisy ja ehkäisymenetelmät
Gynekologimme ovat apunasi sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa.
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Gynekologin tutustumiskäynti 75 €
Kampanja: Uuden asiakkaan edullisempi gynekologikäynti, kun edellisestä käynnistäsi jo tovi tai etsit vielä omaa luottolääkäriäsi.
Gynekologimme auttavat ehkäisykapselin valinnassa
Ehkäisykapseli eli ehkäisyimplantaatti on vähän tulitikkua lyhyempi ja ohut ehkäisyväline. Se on valmistettu pehmeästä sekä taipuisasta muovista ja sisältää keltarauhashormonivalmistetta. Ehkäisykapseli on hyvä ehkäisymenetelmä, kun toiveissa on pitkäkestoista ja luotettavaa ehkäisyä ilman päivittäistä muistamista. Ehkäisykapselia on saatavilla kahta valmistetta:
- 1-sauvainen 3 vuoden ehkäisyyn.
- 2-sauvainen 5 vuoden ehkäisyyn.
Keskustele ehkäisykapselista gynekologimme kanssa, sillä ehkäisyn valintaan vaikuttaa muun muassa tarpeesi ja terveydentilasi. Gynekologi kirjoittaa reseptin valittuun ehkäisykapseliin ja samalla sopii kanssasi ehkäisykapselin laiton ajankohdan.
Näin ehkäisykapselin laitto etenee
Ehkäisykapselin laitto on nopea toimenpide, joka tehdään gynekologin vastaanotolla. Koska kapselin asetus on toimenpidekäynti, suositellaan ajan varaamista puhelimitse ajanvarauksen kautta, jotta toimenpiteeseen on ajoissa varauduttu lääkärikeskuksessa.
Jos jännität gynekologin vastaanottoa tai ehkäisykapselin laittoa, kerro jännityksestäsi gynekologille. Teemme parhaamme, että tutkimus ja hoito sujuvat mahdollisimman miellyttävällä tavalla.
Ennen ehkäisykapselin laittoa on aina varmistettava, että ei ole raskaana. Luotettavaa ehkäisyä on käytettävä vähintään ehkäisykapselin laittoon saakka.
Ehkäisykapseli tulee ostaa reseptillä apteekista ennen gynekologin vastaanottoa.
Ehkäisykapseli on suositeltavaa laittaa kuukautiskierron ensimmäisen viiden päivän aikana. Muissa tapauksissa kannattaa sopivasta ajankohdasta sopia gynekologin kanssa.
Ehkäisykapseli laitetaan olkavarren sisäsivulle, ei-hallitsevaan käteen eli käteen, jolla et kirjoita. Ensin iho puhdistetaan ja puudutetaan asetuskohdan alueelta. Tämän jälkeen ehkäisykapseli laitetaan paikoilleen aivan ihon alle asettimen avulla.
Ehkäisykapselin laiton jälkeen käsin tunnustellaan, että kapselin molemmat päät tuntuvat olkavarressa.
Haavan päälle laitetaan haavateippi ja kevyt paineside, jonka tarkoitus on ehkäistä mustelmia ja turvotusta. Painesidettä pidetään tavallisesti noin 12–24 tuntia ja haavateippiä yleensä 3–5 päivää. Gynekologi antaa tarkemmat ohjeet haavan hoitamiseen sekä ehkäisykapselin käytön aloitukseen liittyen.
Hormonaalinen ehkäisy edellyttää säännöllistä käyntiä gynekologin vastaanotolla. Gynekologi arvioi seurantakäynnin tarpeen ja kuinka usein sinun olisi suositeltavaa käydä gynekologin vastaanotolla tutkimuksissa jatkossa.
Jos koet epätavallisia oireita, kuten voimakasta kipua tai pitkittynyttä vuotoa, ota yhteyttä lääkäriin.
Ehkäisykapselin poisto ja vaihtaminen
Ehkäisykapselin poisto tehdään paikallispuudutuksessa pienen viillon kautta. Poistamisessa käytetään apuna steriilejä pieniä instrumentteja ja se on usein hieman pidempi toimenpide kuin ehkäisykapselin laitto. Poistokohtaan voi jäädä pieni ja lähes huomaamaton arpi. Jos ehkäisykapseli halutaan vaihtaa uuteen, uusi kapseli voidaan asettaa samalla kerralla.
Ehkäisykapseli poistetaan, kun:
- sen käyttöaika loppuu
- jos se aiheuttaa haittaavia oireita
- tai jos toiveena on tulla raskaaksi.
Ehkäisykapseli voidaan poistaa aina, jos sen käyttäjä sitä toivoo. Ehkäisykapselin poistamisen jälkeen ehkäisyteho loppuu ja hedelmällisyys palaa omalle yksilölliselle tasolle. Raskautta voi yrittää heti.
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Ehkäisy ja ehkäisymenetelmät
Gynekologimme ovat apunasi sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa.
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Gynekologin tutustumiskäynti 75 €
Kampanja: Uuden asiakkaan edullisempi gynekologikäynti, kun edellisestä käynnistäsi jo tovi tai etsit vielä omaa luottolääkäriäsi.
Gynekologiset leikkaukset
Virtsankarkailun, gynekologisen laskeuman, vuotohäiriön, myooman, kystan ja endometrioosin leikkaushoito.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Sterilisaatio naiselle
Tähystysleikkauksessa tehtävä pysyvä ja lopullinen raskauden ehkäisymenetelmä.
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Ulkosynnytinmuutosten poisto
Hankaavien, erittävien tai muuta haittaa aiheuttavien ulkosynnytinmuutosten poisto.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä ehkäisykapselista
Ehkäisykapseli on keltarauhashormonivalmistetta sisältävä ehkäisymenetelmä. Se on pieni, ohut ja taipuisa muovisauva. Ehkäisykapseli on hyvä ehkäisymenetelmä, kun toiveissa on pitkäkestoista ja luotettavaa ehkäisyä ilman päivittäistä muistamista.
Ehkäisykapseli sisältää keltarauhashormonivalmistetta, joka ehkäisee raskauden. Tämä hormoni estää ovulaation eli munasolun irtoamisen. Lisäksi se saa kohdunkaulan liman paksuuntumaan, mikä vaikeuttaa siittiöiden liikkumista.
Ehkäisykapseli laitetaan olkavarren sisäsivulle, ei-hallitsevaan käteen eli käteen, jolla ei kirjoita. Ensin iho puhdistetaan ja puudutetaan asetuskohdan alueelta. Tämän jälkeen ehkäisykapseli laitetaan paikoilleen aivan ihon alle asettimen avulla. Ehkäisykapselia ei näe, mutta sen voi tuntea käsin tunnustelemalla.
Ehkäisykapselin ehkäisyteho alkaa heti, jos se asennetaan kuukautiskierron ensimmäisten viiden päivän aikana. Muissa tapauksissa gynekologi antaa ohjeet lisäehkäisyn tarpeesta.
Ehkäisykapselin ehkäisyteho kestää valmisteesta riippuen 3 tai 5 vuotta. Ehkäisykapselin poistamisen jälkeen ehkäisyteho loppuu ja hedelmällisyys palaa omalle yksilölliselle tasolle.
Ota yhteyttä lääkäriin, jos et tunne ehkäisykapselia käsin tunnustelemalla. Tämä voi tarkoittaa, että ehkäisykapseli on esimerkiksi siirtynyt pois paikoiltaan. Lisäehkäisyä tulee käyttää siihen asti, että on varmistettu ehkäisykapselin olevan paikoillaan.
Ehkäisykapselin sijainnin tarkistamiseen voidaan käyttää röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvausta. Kun ehkäisykapseli on paikannettu, se poistetaan kirurgisesti.
