Kuukautisten siirto – gynekologilta apua kuukautisten siirtoon
Lue lisää
Ehkäisyrengas
Ehkäisyrengas on helppokäyttöinen ja tehokas hormonaalinen ehkäisymenetelmä, joka sopii monille. Se auttaa ehkäisemään raskautta ja voi myös lievittää kuukautiskipuja. Gynekologimme ovat apunasi, kun pohdit, sopiiko ehkäisyrengas sinulle.
Artikkelissa asiantuntijana
LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Tarkistettu 20.12.2024
Ehkäisyrengas tiiviisti
- Ehkäisyrengas vapauttaa estrogeenia ja keltarauhashormonia kehoon ehkäisten raskautta.
- Ehkäisyrengas asetetaan emättimeen kolmeksi viikoksi, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Tämä sykli toistuu kuukausittain.
- Ehkäisyrengas voi auttaa säätelemään kuukautiskiertoa ja vähentämään kuukautiskipuja.
Aiheeseen liittyvät palvelut
Ehkäisy ja ehkäisymenetelmät
Gynekologimme ovat apunasi sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa.
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Gynekologin tutustumiskäynti 75 €
Kampanja: Uuden asiakkaan edullisempi gynekologikäynti, kun edellisestä käynnistäsi jo tovi tai etsit vielä omaa luottolääkäriäsi.
Yleistietoa ehkäisyrenkaasta
Ehkäisyrengas on hormonaalinen ehkäisymenetelmä, joka auttaa ehkäisemään raskautta vapauttamalla emättimen limakalvon läpi verenkiertoon hormoneja. Vaikuttavat hormonit, estrogeeni ja keltarauhashormoni estävät munasolun irtoamisen munasarjoista ja muuttavat kohdunkaulan limaa, joka vaikeuttaa siittiöiden kulkua.
Ulkomuodoltaan ehkäisyrengas on taipuisa ja läpinäkyvä. Se on helppokäyttöinen ja tehokas vaihtoehto henkilöille, jotka etsivät pidempikestoista ehkäisyä ilman päivittäistä muistamista. Ehkäisyrengas voi myös auttaa säätelemään kuukautiskiertoa ja vähentämään kuukautiskipuja.
Ehkäisyrengas voi olla hyödyllinen esimerkiksi, jos:
- Haluaa ehkäisymenetelmän, jota ei tarvitse muistaa joka päivä.
- Etsii vaihtoehtoa suun kautta otettaville ehkäisypillereille.
- On vaikeuksia muistaa tai ei halua ottaa pillereitä päivittäin.
- Haluaa helpottaa kuukautiskipuja tai säädellä kuukautiskiertoa.
Ehkäisyrenkaan käytön aloittaminen
Ehkäisyä varten voit varata ajan gynekologillemme, jonka kanssa voit keskustella ehkäisyrenkaan sopivuudesta juuri sinulle. Vastaanotolla gynekologi käy läpi terveydentilasi, mahdolliset riskitekijät ja elämäntapasi, jotka voivat vaikuttaa ehkäisymenetelmän valintaan.
Lisäksi on tärkeää, että vastaanoton jälkeen sinulla on selkeä käsitys siitä, miten ehkäisyrengasta käytetään. Tämä sisältää tiedon siitä, kuinka usein rengas tulee vaihtaa, mihin kohtaan kehoa se tulisi asettaa ja mitä tehdä poikkeustilanteissa. Poikkeustilanteita voivat olla esimerkiksi ehkäisyrenkaan irtoaminen tai vaihtamisen unohtaminen ajallaan.
Näin ehkäisyrengasta käytetään
Ehkäisyrenkaan käyttö on yksinkertaista ja oikein käytettynä se tarjoaa tehokkaan suojan raskaudelta. On kuitenkin tärkeä muistaa asettaa uusi ehkäisyrengas heti seitsemän päivän taukoviikon jälkeen, jotta ehkäisyteho säilyy ennallaan.
Mikäli koet epätavallisia oireita, kuten voimakasta päänsärkyä tai epäsäännöllistä vuotoa, ota yhteyttä lääkäriin.
Ennen kuin käsittelet ehkäisyrengasta, varmista, että kätesi ovat puhtaat. Ota ehkäisyrengas pakkauksesta ja purista se peukalon ja etusormen väliin niin, että se muodostaa pitkänomaisen muodon.
Työnnä puristettu rengas varovasti emättimeen, kunnes se lepää emättimen seinämiä vasten. Jos tunnet epämukavuutta, voit yrittää työntää rengasta hieman syvemmälle tai asettaa sen uudelleen. Oikein paikallaan olevaa rengasta ei itse tunne.
Poista rengas kolmen viikon käytön jälkeen ja pidä viikon tauko, jonka aikana tulee niin sanottu tyhjennysvuoto eli kuukautiset.
Aseta uusi rengas viikon tauon jälkeen.
Ehkäisyrenkaan putoaminen
Ehkäisyrengas voi poistua kokonaan tai osittain emättimestä esimerkiksi yhdynnän aikana, tamponin tai kuukautiskupin poiston yhteydessä tai ummetuksen seurauksena. Jos ehkäisyrengas putoaa emättimestä, on tärkeää toimia nopeasti ehkäisytehon säilyttämiseksi.
- Rengas on poissa emättimestä alle 3 tuntia. Jos rengas on poissa emättimestä alle kolme tuntia, se voidaan huuhdella kylmällä vedellä ja asettaa takaisin emättimeen. Tällöin ehkäisyteho ei ole vielä heikentynyt.
- Rengas on poissa emättimestä yli 3 tuntia. Jos rengas on ollut poissa emättimestä yli kolme tuntia, ehkäisyteho voi heikentyä ja on käytettävä lisäehkäisyä, kuten kondomia, seuraavan seitsemän päivän ajan. Rengas on oltava emättimessä vähintään seitsemän peräkkäistä päivää, jotta ehkäisyteho palautuu.
Lisätietoa ja tarkempia ohjeita löydät ehkäisyrenkaan pakkausselosteesta tai ottamalla yhteyttä lääkäriin.
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Ehkäisy ja ehkäisymenetelmät
Gynekologimme ovat apunasi sopivan ehkäisymenetelmän valinnassa.
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Gynekologin tutustumiskäynti 75 €
Kampanja: Uuden asiakkaan edullisempi gynekologikäynti, kun edellisestä käynnistäsi jo tovi tai etsit vielä omaa luottolääkäriäsi.
Gynekologiset leikkaukset
Virtsankarkailun, gynekologisen laskeuman, vuotohäiriön, myooman, kystan ja endometrioosin leikkaushoito.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Sterilisaatio naiselle
Tähystysleikkauksessa tehtävä pysyvä ja lopullinen raskauden ehkäisymenetelmä.
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Ulkosynnytinmuutosten poisto
Hankaavien, erittävien tai muuta haittaa aiheuttavien ulkosynnytinmuutosten poisto.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä ehkäisyrenkaasta
Ehkäisyrengas on hormonaalinen yhdistelmäehkäisymenetelmä, joka ehkäisee raskauden vapauttamalla emättimen limakalvon läpi verenkiertoon hormoneja. Ulkomuodoltaan ehkäisyrengas on taipuisa ja läpinäkyvä.
Ehkäisyrengas sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonivalmistetta, jotka ehkäisevät raskauden. Ehkäisyrengas vapauttaa emättimen limakalvon läpi verenkiertoon hormoneja.
- Keltarauhashormoni estää ovulaation eli munasolun irtoamisen munasarjoista. Se myös muuttaa kohdunkaulan liman paksummaksi, mikä vaikeuttaa siittiöiden liikkumista.
- Estrogeeni taas parantaa vuotokontrollia ja varmistaa osaltaan ovulaation estymisen.
Yhdistelmäehkäisyvalmisteet sisältävät sekä estrogeenia että synteettistä keltarauhashormonia eli progestiinia. Suurin ero yhdistelmävalmisteissa on niiden käyttö.
- E-pillereitä eli ehkäisypillereitä tulee ottaa päivittäin.
- Ehkäisylaastari vaihdetaan viikoittain.
- Ehkäisyrengas vaihdetaan kolmen viikon välein.
Ehkäisyrengas on helppokäyttöinen ja tehokas ehkäisymenetelmä oikein käytettynä. Oikea käyttö tarkoittaa, että ehkäisyrengas asetetaan emättimeen kolmeksi viikoksi, jonka jälkeen pidetään viikon tauko. Taukoviikon jälkeen ehkäisyrengas on vaihdettava ajoissa uuteen, jotta ehkäisyteho säilyy.
Ehkäisyrengas on sopiva ehkäisymenetelmä useimmille terveille ja normaalipainoiselle henkilölle, jotka ovat alle 35-vuotiaita eivätkä tupakoi. Se ei kuitenkaan sovi henkilöille, joilla on aurallinen migreeni, aiemmin sairastettu laskimo- tai valtimoveritulppa tai verenpainetauti.
Varmista ensimmäisenä, että kätesi ovat puhtaat. Ota ehkäisyrengas pakkauksesta ja purista se peukalon ja etusormen väliin niin, että se muodostaa pitkänomaisen muodon. Työnnä puristettu rengas varovasti emättimeen, kunnes se lepää emättimen seinämiä vasten. Jos ehkäisyrengas tuntuu epämukavalta, voit yrittää työntää rengasta hieman syvemmälle tai asettaa sen uudelleen. Oikein paikallaan olevaa rengasta ei itse tunne.
