Tietoa HPV eli papilloomaviruksesta
HPV eli papilloomavirus tiiviisti
- HPV (englanniksi Human Papilloma Virus) eli papilloomaviruksia tunnetaan yli 200 tyyppiä, mutta näistä vain pieni osa on ns. korkean riskin HP-viruksia, jotka voivat aiheuttaa solumuutoksia tai syöpää.
- HPV-infektio on usein oireeton, minkä vuoksi moni sairastaa HPV-infektion tietämättään tai se löytyy sattumalta HPV- tai papa-kokeessa.
- HPV-infektiolla on hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Aiheeseen liittyvät palvelut
HPV-infektion oireet ja seuraukset
HPV eli papilloomavirukset ovat yleisiä – lähes jokainen saa HPV-tartunnan jossakin elämänsä vaiheessa. HPV eli papilloomaviruksen aiheuttama HPV-infektio on tavallisin seksuaalisesti aktiivisilla nuorilla aikuisilla. On arvioitu, että seksuaalisesti aktiivisista ihmisistä 80 % saa HPV-infektion ainakin kerran elämässään.
Matalan syöpäriskin HPV:t saattavat aiheuttaa iho- ja limakalvomuutoksia kuten
- ihosyyliä
- kurkunpään papilloomia ja
- sukupuolielinten kondyloomia eli visvasyyliä.
Korkean riskin HPV:n aiheuttama infektio voi pitkittyessään aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten syövän esiasteita ja erilaisia syöpiä. Korkean syöpäriskin HPV:t yhdistetään ennen kaikkea kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden kehittymiseen. Muita HPV:n aiheuttamia syöpiä ovat ulkosynnyttimien, emättimen, siittimen ja peräaukon syövät. Myös osa pään ja kaulan syövistä ovat HPV-infektion aiheuttamia.
Korkean syöpäriskin HPV-infektio sukupuolielinten alueella on lähes aina oireeton ja usein itsestään paraneva. Pienellä osalla HPV-tartunnan saaneista infektio kuitenkin pitkittyy, mikä voi johtaa kohdunkaulan solumuutoksien kehittymiseen. Kohdunkaulan solumuutoksista pieni osa etenee kohdunkaulan syövän esiasteiksi. Ilman hoitoa osa esiasteista kehittyy lopulta syöväksi.
HPV:n tarttuminen
HPV tarttuu sukuelinten limakalvo- tai ihokontaktin välityksellä. Yleisin tartuntareitti on suojaamaton yhdyntä, mutta HPV-infektion voi saada myös ilman yhdyntää. HPV ei tartu saunan lauteilta, wc-pöntön reunasta tai veritahroista.
HPV-infektio voi olla joskus vuosiakin piilevänä eli tartunnan ajankohtaa on yleensä mahdotonta jäljittää.
HPV-infektion hoito
HPV-infektiolle ei ole toistaiseksi hoitoa, mutta HPV-infektio paranee usein itsestään etenkin nuorilla. Noin yhdellä kymmenestä sukuelinten HPV-infektio pitkittyy ja voi muodostaa syövän esiasteita.
Mikäli todetaan pitkittynyt HPV-infektio tai solumuutoksia papassa, tehdään yleensä jatkotutkimuksena emättimen ja kohdunkaulan valomikroskopia eli kolposkopia. Syövän esiasteistakin osa paranee seurannassa itsestään, mutta pitkittyvät ja vakavammat solumuutokset poistetaan kirurgisesti esim. sähkösilmukkahoidolla tai laserilla.
Kondyloomat voi hoitaa omatoimisesti kotihoitona erilaisilla reseptillä saatavilla paikallisvalmisteilla tai lääkärin vastaanotolla laserilla tai jäädyttämällä. Kondyloomat uusiutuvat herkästi, sillä hoidoilla ei valitettavasti saada itse virustartuntaa poistettua elimistöstä vaan ainoastaan näkyvät syylät.
HPV-rokote – tartunnalta suojautuminen
Paras keino suojautua HPV-infektiolta ja niiden aiheuttamia solumuutoksia tai syöpää vastaan on HPV-rokote, joka antaa suojan yleisimpiä korkean riskin HP-viruksia vastaan. Parhaan hyödyn HPV-rokotteesta saa, jos sen ottaa ennen seksielämän alkamista. HPV-rokotusten ansiosta tulevaisuudessa nykyistä harvemmat sairastuvat ja kuolevat sen aiheuttamiin vakaviin syöpiin.
HPV-rokotteesta voi olla hyötyä myös aikuisena otettuna eikä yläikärajaa rokotteelle ole. Jos on jo saanut HPV-tartunnan, voi rokote suojata niiltä HPV-tyypeiltä, joita elimistö ei ole vielä kohdannut.
Kondomin käyttö vähentää HPV-tartunnan riskiä, mutta se ei kuitenkaan täysin suojaa tartunnalta, sillä virus voi tarttua myös sukuelinalueen iholta.
Lähteet:
Papilloomavirus (HPV) ja kondylooma naisella, Terveyskirjasto.fi Ulkoinen linkki
HPV-rokote, Terveyskirjasto.fi Ulkoinen linkki
Parempaaelamaa.fi Ulkoinen linkki
Artikkelissa asiantuntijana
Erikoislääkäreiden esim. gynekologin, ihotautilääkärin, kardiologin, ortopedin ja silmälääkärin, asiantuntijakohtaiset hinnat löydät ajanvarauksestamme.
Palvelu | Hinta-arvio |
---|---|
Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 10 min Hinta per käynti. | alk. 27,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 57,20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 46,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 76,20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 55,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 85,20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 66,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,20 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 69,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 104,00 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 95,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 132,00 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 60 min Hinta per käynti. | alk. 108,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,00 € |
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsankarkailu naisella
Ikävä vaiva, jossa virtsa karkaa tahattomasti. Voidaan kokeilla hoitaa mm. fysioterapialla tai leikkauksella.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyjä kysymyksiä HPV:sta eli papilloomaviruksesta
HPV on lyhennelmä sanoista Human Papilloma Virus. HP-viruksia tunnetaan yli 200 tyyppiä. HP-virukset eli papilloomavirukset ovat yleisiä ja arvion mukaan seksuaalisesti aktiivisista ihmisistä 80 % saa HPV-infektion ainakin kerran elämässään.
HPV tarttuu sukuelinten limakalvo- tai ihokontaktin välityksellä, usein suojaamattoman yhdynnän seurauksena. HPV-infektion voi saada myös ilman yhdyntää. HPV ei tartu saunan lauteilta, wc-pöntön reunasta tai veritahroista.
HPV-infektio voi olla joskus vuosiakin piilevänä eli tartunnan ajankohtaa on yleensä mahdotonta jäljittää.
HPV-infektio on yleensä oireeton, jonka vuoksi moni sairastaa HPV-infektion tietämättään tai se löytyy sattumalta HPV- tai papa-kokeen yhteydessä.
Matalan syöpäriskin HPV:t voivat aiheuttaa hyvänlaatuisia muutoksia kuten
- ihosyyliä
- kurkunpään papilloomia ja
- sukupuolielinten kondyloomia eli visvasyyliä.
Korkean riskin HP-virusten aiheuttamat infektiot voivat pitkittyessään aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten syövän esiasteita ja erilaisia syöpiä. Korkean syöpäriskin HPV:t yhdistetään ennen kaikkea kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden kehittymiseen. Muita HPV:n aiheuttamia syöpiä ovat ulkosynnyttimien, emättimen, siittimen ja peräaukon syövät. Myös osa pään ja kaulan syövistä ovat HPV-infektion aiheuttamia.
HPV-infektio voi olla vuosiakin piilevänä eli tartunnan ajankohtaa on yleensä mahdotonta jäljittää.
HPV-infektion eteneminen solumuutoksesta kohdunkaulansyöväksi vie yleensä yli 10 vuotta. Tämän vuoksi säännöllisillä seulontanäytteillä ehditään mahdolliset esiastemuutokset todeta ja hoitaa ajoissa ennen syövän kehittymistä.
HPV-infektio paranee usein itsestään etenkin nuorilla. Noin yhdellä kymmenestä sukuelinten HPV-infektio pitkittyy ja voi muodostaa syövän esiasteita.
HPV-infektio todetaan kohdunkaulasta otetusta HPV-näytteestä tai papa-kokeesta. Positiivinen HPV-testi tarkoittaa, että potilaalla on yhden tai useamman suuren riskin HPV-tyypin aiheuttama HPV-infektio. Papa-kokeen avulla voidaan selvittää, onko HPV-infektio aiheuttanut solumuutoksia. Heiltä, joilla ei ole kohtua, voidaan näyte ottaa emättimestä.
Miehille ei ole käytössä HPV-testiä.