Psykoterapeutti
Lue lisää
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Ahdistuneisuushäiriön taustalla voi olla aivojen välittäjäaineissa nähtäviä muutoksia, sosiaalisen kasvuympäristön altistavia tekijöitä sekä myös elämäntavat, kuten runsas päihteiden käyttö tai liiallinen kahvin juonti.
Ahdistus ja paniikki on tilapäisenä tunteena täysin normaalia. Jokainen ihminen kokee jossakin elämänsä vaiheessa ahdistusta.
Jos tarvitset apua ahdistukseen tai tunnistat itselläsi ahdistuneisuuden oireita, etkä tiedä mistä lähteä liikkeelle, hakeudu rohkeasti Mielen neuvontakäynnille.
Yleensä ahdistukselle löytyy jokin syy - esimerkiksi pitkään jatkunut stressi tai se, että elämässä tapahtuu liikaa asioita yhdellä kertaa. Ne voivat olla myös positiivisia, kuten uusi parisuhde, työpaikka tai muutto uuteen asuntoon.
Hetkellisesti ahdistus lisää suorituskykyä. Voimakas ahdistus ja paniikki kuitenkin vaikuttaa päinvastoin – se lamaannuttaa ja aiheuttaa ongelmia töissä tai opinnoissa sekä sosiaalisissa tilanteissa. Ahdistus voi pistää jumiin esimerkiksi ihmissuhteet.
Ahdistuneisuushäiriöllä tarkoitetaan tällaista pitkäkestoista, tilanteeseen nähden liiallista ”tunnejumia”, joka lamaannuttaa ja haittaa normaalia arkea. Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on tavallista, sillä joka neljäs suomalainen kärsii ahdistuneisuushäiriöstä jossakin elämänsä vaiheessa.
Ahdistuneisuushäiriön oireet
Hyvin tyypillinen ahdistuksen oire on unettomuus, kertoo psykoterapeutti Minna Tuominen Mehiläisestä.
– Aluksi ahdistus saattaakin oireilla pelkästään univaikeuksina. Ahdistunut ihminen voi toisaalta myös nukkua liikaa. Myöhemmin seuraa usein keskittymiskyvyttömyyttä ja vaikeuksia muistaa asioita. Ahdistuksesta kärsivän voi esimerkiksi olla vaikea keskittyä television katselemiseen tai lehden lukuun. Olo on jännittynyt, pelokas, hermostunut ja levoton, Tuominen kuvailee.
Fyysisiä ahdistuksen oireita ovat:
- hikoilu
- vapina
- ahdistava tunne rinnassa
- sydämentykytys
- hengenahdistus
- sekä huimaus.
Ne voivat ilmetä ahdistuskohtauksena tai jatkuvampana epämääräisenä olona.
- Myös pahoinvointi ja vatsaoireet
- punastelu
- raajojen ja käsien pistely tai puutuminen
- sekä pakonomainen virtsaamisen tarve
- voivat olla oireita ahdistuksesta.
Moni säikähtää näitä oireita ja luulee niitä itsessään vaarallisiksi, vaikka näin ei useinkaan ole.
Kaipaatko apua ahdistukseen tai mietitkö kenen asiantuntijan puoleen olisi hyvä kääntyä? Mielen neuvontakäynniltä saat konkreettiset askeleet tilanteen selvittämiseksi.
Ahdistuneisuushäiriö - syyt
Ahdistuneisuushäiriön syyt ovat moninaiset. Taustalla voi olla aivojen välittäjäaineissa nähtäviä muutoksia, sosiaalisen kasvuympäristön altistavia tekijöitä sekä myös elämäntavat, kuten runsas päihteiden käyttö tai liiallinen kahvin juonti.
Ahdistuksen takana piilee kuitenkin aina monenlaisia tunteita, joihin henkilö joko pääsee kiinni itse tai ei, Minna Tuominen kertoo.
– Osa ihmisistä tunnistaa ahdistuksensa fyysisten oireiden kautta, osa tunnistaa suoraan taustalla vaikuttavat tunteet, esimerkiksi pelot. Ahdistus eroaa pelosta siinä, että pelon kohde on jokin todellinen ulkoinen vaara, kun taas ahdistuneisuudessa sitä ei aina pystytä nimeämään.
Ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä on usein huolissaan terveydestään, ihmissuhteistaan tai taloudestaan, ja näkee tulevaisuutensa synkkänä.
– Hän saattaa ymmärtää pelon olevan suhteettoman suuri varsinaiseen uhkaan nähden, mutta se ei vähennä ahdistusta.
Ahdistus - milloin lääkäriin?
Lääkäriin tulee mennä, jos ahdistus pitkittyy, eikä henkilö pysty jäljittämään ahdistuksensa alkuperää ja kyseessä on selittämätön ahdistus. Syytä huoleen on, jos ahdistus lamaannuttaa ja hankaloittaa arkielämää.
Ahdistuneisuushäiriö - hoito
Toimivin ahdistuneisuushäiriön hoito on yleensä lääkehoidon ja terapian yhdistelmä. Psykoterapioista ahdistuneisuushäiriön hoitoon käytetään erityisesti käyttäytymis-kognitiivista terapiaa sekä rentoutusharjoituksia, joista yleensä aloitetaan.
– Jos ahdistuskohtaus iskee, oleellista on ankkuroitua tähän hetkeen ja hengittää syvään. Se auttaa asettamaan asioita mittasuhteisiin sekä suhtautumaan itseen myötätuntoisesti – en ole kone, ja nyt minun pitää rauhoittua. Keho on viesteissään viisas, psykoterapeutti Minna Tuominen toteaa.
Psykiatrian erikoislääkäri Seppo Hietanen Mehiläisestä muistuttaa, että ahdistuneisuushäiriön hoito täytyy suunnitella pitkällä tähtäimellä.
– Ahdistukseen on toimivia hoitokeinoja. Kaikki tutkimukset osoittavat, että paras apu saadaan terapian ja lääkkeiden yhdistelmällä. Pelkkä terapiakin voi riittää, mutta se vaatii aikaa. Ajan myötä ahdistusta alkaa sietää, jolloin ollaan jo pitkällä, psykoterapeutti Minna Tuominen summaa.
Ahdistuneisuushäiriö - lääkehoito ja lääkitys
– Ahdistuneisuushäiriön lääkehoitona eli lääkityksenä käytetään ensisijaisesti niin sanottuja masennuslääkkeitä, vaikkei potilaalla olisi masennusta. Erityisesti serotoniinin takaisinoton estäjät ovat tehokkaita eivätkä aiheuta riippuvuutta, ja ne ovat pitkäänkin käytettyinä turvallisia. Niin kutsuttuja rauhoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiinejä voidaan käyttää lyhyen aikaa, ja muun muassa esiintymisjännityksen hillitsemiseen käytettävät beetasalpaajat voivat hoidon alussa vähentää ruumiillisia ahdistusoireita.
Ahdistuksen lääkehoidon tulisi jatkua vähintään puoli vuotta senkin jälkeen, kun oireet ovat helpottaneet, jotta hoito olisi tuloksellista. Lääkityksen lopettaminen tapahtuu aina lääkärin ohjeiden mukaan.
Apua ahdistukseen
Jos tunnistat itselläsi ahdistuneisuuden oireita ja tarvitset apua ahdistukseen, etkä tiedä mistä lähteä liikkeelle, hakeudu rohkeasti Mielen neuvontakäynnille.
Vaihtoehtoisesti voit mennä suoraan psykiatrin, psykoterapeutin tai psykologin vastaanotolle. Työterveyshuollon piirissä apua ahdistukseen saat työterveyslääkäriltäsi, joka ohjaa sinua tarvittaessa eteenpäin.
Lisätietoa työterveyslääkäristä
Asiantuntijat ja toimipisteet
Tiina Haavisto
Psykoterapiakoulutettava
Titta Huotari
Psykologi, Psykoterapeutti
Miia Rautiainen
Työterveyspsykologi
Helena Laine
Psykoterapeutti, ratkaisukeskeinen terapeutti
